Lääkintä AUK:n välttäminen?

[dino]

Juu, samaa mieltä touhon kanssa. SotLK on ymmärtääkseni kovasti kehittänyt koulutustaan, mutta ainakin sillon ku minä sielä kurssilla olin niin kaipasin enemmän lääketieteellistä koulutusta. Se oli enemmän semmosta paarin kantoa rämeessä ja leirielämää.

En tiedä millaista siellä aikasemmin on ollut

Aikoja, aikoja sitten (80-luvulla) sain mielestäni ihan kelvollisen lääketieteellisen tietopaketin akuuttihoidosta ja vähän muustakin. Teoriaa opetti lääkärit, (tautioppi, akuuttihoito) käytännön harjoituksia tehtiin yhetistyössä lääkintärukkilaisten kanssa. (iv-koulutus, ampumavammojen demonstrointi sianruholla yms.) Tietysti oli paljon melko hupaisiakin koulutuksia; pilkuntarkat sidontaharjoitukset kreppipaperilla ja paarisulkeiset nyt tulee ensimmäisenä mieleen.

Mutta varmasti paljon on kiinni siitä minkälaiset kouluttajat (saint/lääkärit) sattuu kulloinkin olemaan, itselle Hennalan aika jäi hyvinkin positiivisena mieleen ja varmasti vaikutti alalle hakeutumiseen.

[O'Boy]

opettajina on ihan hoitoalan ammattilaisia ensihoitajista lähihoitajiin ja sairaanhoitajiin, jotka työskentelevät KSH-nimellä.

Ei taida olla pv:llä lähihoitajia, ei ainakaan kenttäsairaanhoitajan tittelillä. Aliupseeritossa esim. kouluttajan tittelillä saattaa jokunen ollakkin.

Totta, mun moka :) Mutta eikös periaatteessa ensihoitoon erikoistunut lähihoitaja ole pätevä kyseiseen duuniin, vai pitääkö se AMK käydä?

Pitää olla sairaanhoitaja. Voihan sitä spekuloida onko se sairaanhoitaja nyt NIIN paljon viisaampi, mutta se lienee turhaa. Näillä vaatimuksilla mennään.

[-VF-]

opettajina on ihan hoitoalan ammattilaisia ensihoitajista lähihoitajiin ja sairaanhoitajiin, jotka työskentelevät KSH-nimellä.

Ei taida olla pv:llä lähihoitajia, ei ainakaan kenttäsairaanhoitajan tittelillä. Aliupseeritossa esim. kouluttajan tittelillä saattaa jokunen ollakkin.

Totta, mun moka :) Mutta eikös periaatteessa ensihoitoon erikoistunut lähihoitaja ole pätevä kyseiseen duuniin, vai pitääkö se AMK käydä?

Pitää olla sairaanhoitaja. Voihan sitä spekuloida onko se sairaanhoitaja nyt NIIN paljon viisaampi, mutta se lienee turhaa. Näillä vaatimuksilla mennään.

Ammattinimikkeestä voisi päätellä, että kyseessä on sairaanhoitaja, eikä sairaanhoitajan töitä voi tehdä muut kuin sairaanhoitajat. 8)

[Touho]

opettajina on ihan hoitoalan ammattilaisia ensihoitajista lähihoitajiin ja sairaanhoitajiin, jotka työskentelevät KSH-nimellä.

Ei taida olla pv:llä lähihoitajia, ei ainakaan kenttäsairaanhoitajan tittelillä. Aliupseeritossa esim. kouluttajan tittelillä saattaa jokunen ollakkin.

Totta, mun moka :) Mutta eikös periaatteessa ensihoitoon erikoistunut lähihoitaja ole pätevä kyseiseen duuniin, vai pitääkö se AMK käydä?

Pitää olla sairaanhoitaja. Voihan sitä spekuloida onko se sairaanhoitaja nyt NIIN paljon viisaampi, mutta se lienee turhaa. Näillä vaatimuksilla mennään.

Ammattinimikkeestä voisi päätellä, että kyseessä on sairaanhoitaja, eikä sairaanhoitajan töitä voi tehdä muut kuin sairaanhoitajat. 8)

Aa, juujuu! Nää PV:n kaikki jutut ei ihan aukea, ellei kysele :P

[TLC]

opettajina on ihan hoitoalan ammattilaisia ensihoitajista lähihoitajiin ja sairaanhoitajiin, jotka työskentelevät KSH-nimellä.

Ei taida olla pv:llä lähihoitajia, ei ainakaan kenttäsairaanhoitajan tittelillä. Aliupseeritossa esim. kouluttajan tittelillä saattaa jokunen ollakkin.

Totta, mun moka :) Mutta eikös periaatteessa ensihoitoon erikoistunut lähihoitaja ole pätevä kyseiseen duuniin, vai pitääkö se AMK käydä?

Pitää olla sairaanhoitaja. Voihan sitä spekuloida onko se sairaanhoitaja nyt NIIN paljon viisaampi, mutta se lienee turhaa. Näillä vaatimuksilla mennään.

Ammattinimikkeestä voisi päätellä, että kyseessä on sairaanhoitaja, eikä sairaanhoitajan töitä voi tehdä muut kuin sairaanhoitajat. 8)

Niin saman logiikan mukaan voisi päätellä, että mielisairaanhoitajat ovat sairaanhoitajia, joten ota näistä nyt sitten selvää :blink:

[-VF-]

Niin saman logiikan mukaan voisi päätellä, että mielisairaanhoitajat ovat sairaanhoitajia, joten ota näistä nyt sitten selvää :blink:

Onneksi meillä on Google. 8)

[otto]

Itse olin Hennalassa 87 alkuvuodesta. Opettajina mm. kirurgian tohtori ja iso liuta muita RUKin tyyppejä. Reppipaperia pyöritettiin kyllä paljon, mutta en pidä sitä pahana. Kun vaan oisivat paremmin jääneet Simosen(vai mikä se nyt olikaan) opit mieleen. Semmosia turasidoksia näkee sairaaloissa että ko. koulu tekisi hyvää monelle. Ruoka oli helevetin huonoa ja kurssin johtaja(joku kapu) oli täysi ääliö. Se oli mm. poistettu varuskunnan hälytyskaaviosta:) Apukouluttajiksi seuraavalle kurssille oli valittu aina kurssin tyhmimmät, joita perusyksikkö ei kaivannut.

[Telaketju]

opettajina on ihan hoitoalan ammattilaisia ensihoitajista lähihoitajiin ja sairaanhoitajiin, jotka työskentelevät KSH-nimellä.

Ei taida olla pv:llä lähihoitajia, ei ainakaan kenttäsairaanhoitajan tittelillä. Aliupseeritossa esim. kouluttajan tittelillä saattaa jokunen ollakkin.

Totta, mun moka :) Mutta eikös periaatteessa ensihoitoon erikoistunut lähihoitaja ole pätevä kyseiseen duuniin, vai pitääkö se AMK käydä?

Pitää olla sairaanhoitaja. Voihan sitä spekuloida onko se sairaanhoitaja nyt NIIN paljon viisaampi, mutta se lienee turhaa. Näillä vaatimuksilla mennään.

Ammattinimikkeestä voisi päätellä, että kyseessä on sairaanhoitaja, eikä sairaanhoitajan töitä voi tehdä muut kuin sairaanhoitajat. 8)

juu niinkai,mutta ite ainakin 1,5 vuotta sh hommia,aikka en olekkaan sitä koulua käynyt,laskivat opintoviikot ja osaamisen.

[Pagba]

Huomasin alokasaikana, etten halunnut sen enempää totella käskyjä kuin antaakaan niitä. Epäautoritaarisena tyyppinä en siis sopinut hyvin armeijan riveihin. Ajattelin hakeutua johonkin itsenäiseen hommaan ja säämiehen nakki olisi sellainen ollut, mutta jalkaväestä ei ollut sinne mitään pääsymahdollisuutta. Meninkin sitten kivääriaukin kautta lääkintäaukkiin. Savon hymyttömään prikaatiin verrattuna Hennala oli lomaleiri, vaikka tietysti minulle sattui lähimmäksi esimieheksi se kapiainen, joka kokemattomuuttaan vain vähätteli meitä. Kesä-88 oli kuuma, mutta vähäsateinen. Hälvälän leirialue tuli tutuksi. Mikkeliin palattuamme päivät kuluivat joko varuskuntasairaalassa tai metsässä. Huoltokomppania oli täynnä miehiä, jotka eivät aivan olleet onnistuneet lentämään armeijasta pois. Yksikin oli alokasaikanaan pistänyt komentelevan alikessun järjestykseen suunnilleen ottamalla raivelista kiinni ja nostamalla ilmaan. Minulla ei ollut mitään ongelmia hänen kanssaan, mutta en toisaalta yrittänyt komennellakaan häntä.

Tuli tuossa hauska anekdootti mieleen. Otto saattaa tietää, kenestä kapiaisesta on kyse. Hänellä oli sekä ärrä- että ässävika, eikä hän missään muualla olisi saanut niin paljon valtaa kuin armeijassa. Hänen alaisensa, muuan kapteeni, tuli Hälvälässä (meidän jälkeemme tulleen kurssin) lääkintäaliupseerioppilaita hyssyttelemään, koska he pitivät niin kovaa meteliä, ettei koulun johtaja saanut nukutuksi. "Kukas se koulun johtaja on?", yksi oppilaista kysyi jo pois lähtevältä kapteenilta. Tämä käännähti takaisin ja sanoi: "Ettekö te pejkele tässhä vaiheessha koulutushta tiedä, kuka on koulun johtaja?" Eipä tainnut kapteenikaan suhtautua esimieheensä kovin tunteellisesti, kun niin teki pilkkaa hänen puhetavastaan.

[psyhoi]

Reppipaperia pyöritettiin kyllä paljon, mutta en pidä sitä pahana. Kun vaan oisivat paremmin jääneet Simosen(vai mikä se nyt olikaan) opit mieleen. Semmosia turasidoksia näkee sairaaloissa että ko. koulu tekisi hyvää monelle.

Olen samaa mieltä. Se reppipaperin pyöritys oli hyvää harjoitusta, lh ja sh kouluissa en itse ainakaan saanut kunnollista sidosten opiskelua. Armeijan opeilla niitä tulee edelleen tehtyä.

[Söppe]

Huomasin alokasaikana, etten halunnut sen enempää totella käskyjä kuin antaakaan niitä. Epäautoritaarisena tyyppinä en siis sopinut hyvin armeijan riveihin. Ajattelin hakeutua johonkin itsenäiseen hommaan ja säämiehen nakki olisi sellainen ollut, mutta jalkaväestä ei ollut sinne mitään pääsymahdollisuutta. Meninkin sitten kivääriaukin kautta lääkintäaukkiin. Savon hymyttömään prikaatiin verrattuna Hennala oli lomaleiri, vaikka tietysti minulle sattui lähimmäksi esimieheksi se kapiainen, joka kokemattomuuttaan vain vähätteli meitä. Kesä-88 oli kuuma, mutta vähäsateinen. Hälvälän leirialue tuli tutuksi. Mikkeliin palattuamme päivät kuluivat joko varuskuntasairaalassa tai metsässä. Huoltokomppania oli täynnä miehiä, jotka eivät aivan olleet onnistuneet lentämään armeijasta pois. Yksikin oli alokasaikanaan pistänyt komentelevan alikessun järjestykseen suunnilleen ottamalla raivelista kiinni ja nostamalla ilmaan. Minulla ei ollut mitään ongelmia hänen kanssaan, mutta en toisaalta yrittänyt komennellakaan häntä.

Tuli tuossa hauska anekdootti mieleen. Otto saattaa tietää, kenestä kapiaisesta on kyse. Hänellä oli sekä ärrä- että ässävika, eikä hän missään muualla olisi saanut niin paljon valtaa kuin armeijassa. Hänen alaisensa, muuan kapteeni, tuli Hälvälässä (meidän jälkeemme tulleen kurssin) lääkintäaliupseerioppilaita hyssyttelemään, koska he pitivät niin kovaa meteliä, ettei koulun johtaja saanut nukutuksi. "Kukas se koulun johtaja on?", yksi oppilaista kysyi jo pois lähtevältä kapteenilta. Tämä käännähti takaisin ja sanoi: "Ettekö te pejkele tässhä vaiheessha koulutushta tiedä, kuka on koulun johtaja?" Eipä tainnut kapteenikaan suhtautua esimieheensä kovin tunteellisesti, kun niin teki pilkkaa hänen puhetavastaan.

Joo, sama kaveri oli meidän aikaan. Kurssien valmistuessa tervehti meitä lähteviä: " Morjens Kaverit!" johon koko koulu vastasi ärrä pärähtäen ja ässä suhahtaen. Oli ainaskin silloin sujut puhevikansa kanssa.

[Pagba]

Reppipaperia pyöritettiin kyllä paljon, mutta en pidä sitä pahana. Kun vaan oisivat paremmin jääneet Simosen(vai mikä se nyt olikaan) opit mieleen. Semmosia turasidoksia näkee sairaaloissa että ko. koulu tekisi hyvää monelle.

Olen samaa mieltä. Se reppipaperin pyöritys oli hyvää harjoitusta, lh ja sh kouluissa en itse ainakaan saanut kunnollista sidosten opiskelua. Armeijan opeilla niitä tulee edelleen tehtyä.

Jep, sahalaitakuviota yritän minäkin saada sidoksiin, kun välillä joudun laittamaan idioottisidettä takaisin potilaan jalkaan tai käteen röntgenkuvauksen jälkeen. Opetus oli motivoivampaa, sillä koulussa harvemmin teetetään etunojapunnerruksia liian hitaasta tai väärästä sitomisesta.

[nor]

Ei lämärikoulutuksesta ole mitään haittaakaan alalla. Mutta paljon on kiinni palveluspaikasta, mitä lämärikurssin jälkeen pääsee/joutuu tekemään. Osassa palvellaan terveysasemalla loppupalvelusaika tehden hyödyllisiä hanttihommia kun jossain tetsaat ja jatkat evakuointireeniä metsässä. 

 

Itse ainakin sain lääkintäAUKissa hyvän ensiapukoulutuksen, oli luentoja anatomiasta, vammoista jne. Joista ihme kyllä jäi jotain mieleenkin. Kreppipaperilla reenattiin sidoksia niin että edelleen käytän näitä oppeja töissäni. Lähärikoulussa ei ihan samaan päästy, vaikka aikaakin olisi ehkä ollut. Kanyyleja pisteltiin toisillemme ja pari kertaa reenattiin lihakseen pistoakin. Eipä tullut sit intin jälkeen ihan uutena juttuna kun kouluun meni. 

 

Tietty oli myös huisin tärkeää osata käyttää voimavalolyhtyä joka olosuhteissa ja vaikka silmät kiinni kädet selän takana. Sitä meinaan reenattiin ja reenattiin. Jos sähkökatkoksen aikaan joku tuo töihin sellaisen, voin ilmottautua inttikokemuksellani ottamaan sen käytön vastuulleni. Lisäksi oli triage-harjoituksia paljon osana hyviä tilanneharjoituksia. Ne ei ole siviilimaailmassa minun tasoiseni kaverin heiniä, mutta näin ainakin oppi hyvin mitä se tarkoittaa. Toki kyllä joskus siitäkin voisi olla hyötä. Kun yks huutaa vettä, yks vessaan, yks makaa kaatuneena lattialla ja saattohoidossa oleva lopettaa hengittämisen. Voi jakaa huoletta työtehtävät vihreä, keltainen, punainen ja musta.. Mittakaava vähä eri, mut idea sama  

 

Paljon riippuu myös siitä mitä sen lämärikoulun jälkeen joutuu tekemään. Itse päivystin puoli vuotta veksissä. Tehtiin erilaisia mittauksia (vs, rr, kuulo- ja näkötutkimukset, lämmöt) ja pieniä haavojen paikkauksia tms. Veksin sh:t opetti työnsä ohella paljon erilaisia pikkuasioita, ja vähä suurempia. Perusmittausten lisäksi saatiin perehdytys jopa hapen, deffan, tyhjiö- ja kauhapaarien käyttöön. Oli hyvin pitkälti kiinni lämäreiden omasta motivaatiosta miten paljon koulutusta halusivat ja miten sen sisäistivät ja osasivat tarpeen tullen hyödyntää. Virka-ajan ulkopuolella varuskunnassa ei ollut hoitohenkilökuntaa, lämäreillä oli peruslääkevalikoima buranaa tms. ja näitä saatiin sit jakaa iltasin ja viikonloppusin sekä leireillä. Myös monet laitoskäytännöt tulivat tutuksi, mm. jätteiden käsittely, välinehuolto, dekon ja klaavin käyttö. Eipä se veksin osastolla päivystäminen paljoa terkkarista eronnut, helkkaristi vain kevyempää sillä parikymppinen kuumeinen mosa tarvii vähemmän apuja kuin 90v vti:n takia terkkarissa oleva. Hiararkiakin oli yhtä tiukka ja viikonloppugineksiä vain joka neljäs, nykyisin taitaa olla joka neljäs vapaa.. 

 

Yhessä varuskunnassa pari lämäriä koulutetaan aina hammaslääkärin apulaiseksi, antavat instrumenttejä, käyttävät imua jne. Siitä sai myös työtodistuksen(tai todistuksen että on tehnyt näitä hommia x ajan). 

 

Mutta sit taas kurssikaverini toisessa varuskunnassa harjoitteli loppupalveluksensa joidenkin metsäsissien kanssa sota-aikaa evakuoiden itsetehdyillä paareilla taisteluharjoituksessa kuvitteellisesti loukkaantuneita keskellä yötä.. Hän ei päässyt kokemaan mitään tuota mitä me saimme. Hän oppi varmaan toimimaan sotatilanteessa, minä en, mä opin hirveesti asioita joita olen voinut hyödyntää siviiliammatissa myöhemmin. 

[kahvikuppi_]

Liekköhän näin työkokemusta ja parikin tutkintoa myöhemmin olisi mahdollista anoa sota-ajan sijoituksen vaihtamista lääkintä-au:ksi? Kellään kokemusta.

[Vieras: miksipä ei kannattaisi]

Tekeydy hulluksi! Se vapauttaa aina.

[Vieras: Kenttäsairaanhoitaja]

Liekköhän näin työkokemusta ja parikin tutkintoa myöhemmin olisi mahdollista anoa sota-ajan sijoituksen vaihtamista lääkintä-au:ksi?

 

On mahdollista. Tietenkin sillä edellytyksellä, että olet reservissä alikersantti. 

 

Ota yhteys kotipaikkakuntasi aluetoimistoon ja kerro päivittynyt ammattisi. PV:n sivuilta löytyy (tai googlaamalla).

On kaikkien etu, että ammattihenkilöt toimivat poikkeusoloissa tehtävissä, joita he tekevät myös reservissä.

[kahvikuppi_]

Juu kiitti, kersanttinahan tuolta pääsi pois 2008

[nor]

Juu kiitti, kersanttinahan tuolta pääsi pois 2008

 

Voihan olla mahdollista että kun isopilli viheltää ja reserviä kutsutaan ylimääräisiin kertausharjoituksiin, sijoitellaan hoitoalan väkeä uudelleen. Itse olen ymmärtänyt että hoitohenkilöstölle olisi sen verran kysyntää, että vaikka olisit sodanajan sijoituksessa joku muu, saat tarpeen tullen pikaisen lämärikurssin ja siirryt lääkkinnän tehtäviin. Tavallisen reserviläisen sotahan ei ala suoraa rintamalla. 

 

Jos taasen haluaa jo rauhan aikana olla sijoitettuna lämärijoukkoihin, tulee käydä jokin kurssi tms. 

 

Mutta oma aluetoimisto on varmaan paras paikka kysyä tätä. Luukulle ei kannata mennä, se täti ei yleensä osaa muuta kuin kirjata. Paa meiliä sinne? 

[kahvikuppi_]

Juu. Laitoin viestiä ja selvisi samalla että minulla ei ollut sota-ajan sijoitusta ollenkaan vaikka olen käynyt 2010 10 päivää kertaamassakin. Kapteenismies laitto vaan viestiä että sijoitus vaihtuu lääkintään ehdottomasti tuolla kokemuksella ja koulutuksella. Jos ei kerkiä vaihtaa ennen armeijan sijoituskirjeiden lähettämistä niin sitten kesällä.

[nor]

Joo, ensi kuussahan pitäisi reserviläisten saada kirje puolustusvoimilta sodanajan sijoituksistaan. Kirjeen yhtenä tarkoituksena on kai kerätä tietota reserviläisistä, mikä on fiksua. Hyvin monet on hankkinu erityisosaamista intin jälkeen, josta voisi olla hyötyä sodassa. 

 

Itselle kerrottiin kymmenen vuotta sitten majurin ja luutnanttiesimiehen kanssa käydyssä keskustelussa että todennäköisesti tulet luultavasti tulet saamaan useamman kertauskutsun, jopa lähiaikoina. Keskustelun aihe oli sodanajan sijoitusehdotus, joka näytti menneen läpi. Eipä ole silti näkynyt. 

 

Joitakin vuosia sitten sodanajan sijoituksen kysyminen aluetoimiston luukulta oli mielenkiintoista. Sain kyllä paperitulosteen johon oli merkattu asevelvollisuusrekisteritietojani. Mutta tarkempaa sijoitusta ei voi tulostaa, jostain sotasalaisuussyistä.. Se kyllä kerrottiin ja kirjoitettiin keltaiselle post-it -lapulle.