Jump to content
MAINOS

Väitös: Kurkunpääputki ja -naamari korvaamaan intubointi ensihoidossa?


OldOne

Recommended Posts

Jouni Kurolan tutkimuksessa selvitettiin uudenlaisten ainoastaan kurkunpäähän ulottuvien välineiden käyttöä ensihoitohenkilöstön suorittamana. Ne ovat nopeasti ensihoitohenkilöstön omaksuttavissa ja luotettavimmin laitettavissa kuin intubaatioputken laitto henkitorveen. Välineet ei vaadi tähystintä, eivätkä voi joutua väärään paikkaan. Perinteisesti intubaatiota on pidetty parhaana välineenä, mutta sen laittamiseen liittyy ongelmia, joista keskeisimpiä ovat taidon oppimisen ja sen ylläpidon säilyttämisen vaikeus. Intubaatiosta on väärin suoritettuna huomattava haitta potilaalle.

Hengitystien hoito ensihoidossa on merkittävä tekijä mahdollisesti myös potilaan myöhemmälle selviämiselle. Tutkimuksessa ensihoitohenkilöstö asensi menestyksellisesti sekä näytellyssä tilanteessa nukelle että nukutetulle potilaalle kurkunpääputken ja -naamarin. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan pohtia, voiko intuboinnin sijaan ensihoitohenkilöstö kokonaan siirtyä käyttämään kurkunpääputkea ja -naamaria. Jatkotutkimuksissa tulisikin vertailla näiden soveltuvuutta hengitystien hoitoon oikeissa ensihoitotilanteissa tapahtumapaikalla, esittää Kurola.

Väitös tarkastettiin Kuopion yliopistossa 7.4.2006.  Tutkimus toteutettiin Pelastusopiston pelastaja-opiskelijoilla ja Helsingin ruotsinkielisen amk:n ensihoitaja-opiskelijoilla.

Link to comment
Share on other sites

Guest takapäivystäjä

Olen lukenut osia ko. tutkimuksesta mutta sanoisn että kyllä muihinkin välineisiin kuin intubaatioon liittyvät ihan samat ongelmat eli suoritteiden määrän ollessa valtaosalla sairaankuljettajista liian vähäinen, ei taidot pysy yllä ilman jatkuvaa harjoittelua, johon harvassa paikassa on mahdollisuus. Esim. larynxmaskin laitto ei todellakaan aina ole mitenkään helppoa, ellei ole rutiinia sen asentamiseen. Ja onhan intubaatio silti edelleen paras ilmatie, kunhan se tehdään oikein. Muita välineitä puoltaa lähinnä tuo luotettavuus.

Ilmatien hallinta on muutenkin vain yksi asia, joka tulisi hallita mutta toistoja on liian vähän. Kuka palstan sairaankusettajista esim. uskaltaa listata tänne palstalle vaikkapa parin viime vuoden (tai miksei koko uran) ajalta intubaatiot (eloton, tajuton), kardioversiot, tahdistukset, lapsen elvytykset, elvytykset yleensä, nenämahaletkun laitot yms. ??

Itse tutkimukseen kommentoisin, että perustasolla voisi intubaatiosta monissa paikoissa pidättäytyä mutta osaajan hoitajan tekemänä intubaatiota on vaikea korvata.

Link to comment
Share on other sites

Guest takapäivystäjä

Jatkotutkimuksissa tulisikin vertailla näiden soveltuvuutta hengitystien hoitoon oikeissa ensihoitotilanteissa tapahtumapaikalla.

Joo, nukke ja leikkuri on vähän eri asia.

No ei muuta kuin vastaväitöstä tekemään.

Oksentavalle kallo-aivovammapotilaalle on ihan sama laitatko suuhun kurkunpäänaamarin vai pelkän pyhän hengen. 

Link to comment
Share on other sites

:P Ei se mun väitöstutkimus ole. Jos olet eri mieltä kuin tohtori Kurola, niin tee ihmeessä hänen tutkimuksensa kumoava oma tutkimus. Sitä meinasin. Ei nuo mun henkilökohtaisia ajatuksia tai johtopäätöksiä ole, minä vain uutisoin Kurolan tutkimuksen. Jösses...

Link to comment
Share on other sites

Guest takapäivystäjä

:P Ei se mun väitöstutkimus ole. Jos olet eri mieltä kuin tohtori Kurola, niin tee ihmeessä hänen tutkimuksensa kumoava oma tutkimus. Sitä meinasin. Ei nuo mun henkilökohtaisia ajatuksia tai johtopäätöksiä ole, minä vain uutisoin Kurolan tutkimuksen. Jösses...

Nyt taidetaan olla aika hakoteillä ja puhua eri asioista ?!? Luetko kaikki tutkimukset kuin piru raamatun ? En mielestäni KUMONNUT Kurolan tutkimusta, vai ? Toisekseen hän väitöksessään otta kantaa, että "kurkunpäänaamari VAIKUTTAISI olevan.....etc."

Kurola ei tietääkseni ole kumonnut intubaation ylivoimaisuutta ilmatieksi vaan todennut, että kurkunpäänaamari yms. SAATTAVAT OLLA (siis YHDEN tutkimuksen mukaan) TURVALLISEMPIA ensihoitohenkilöstön käytettäväksi kuin trakean intubaatio. Eli vähän kriittisyyttä peliin hyvä Oskari  ;)

Link to comment
Share on other sites

Nyt taidetaan olla aika hakoteillä ja puhua eri asioista ?!? Luetko kaikki tutkimukset kuin piru raamatun ?

Sillon kun on tarkoitus UUTISOIDA jotain tutkimusta, niin ei siitä pidä silloin vetää mitään omia tulkintoja. Kuten sanottu, tarkoitus oli esittää tutkimuksen tekijän johtopäätöksiä eikä omiani :P Tämä on UUTINEN UUTISALUEELLA, ei minun HENKILÖKOHTAINEN tulkintani tuosta tutkimuksesta.

Hei mullakin jumittaa SHIFT nappula  ;)

Link to comment
Share on other sites

Guest takapäivystäjä

Hei mullakin jumittaa SHIFT nappula  ;)

Mä käytän CAPS LOKKIA  :P

Ja selvennyksenä vielä: EN ole kumonnut tai kumoamassa Kurola UUTISOITUA tutkimusta miltään osin. Sanoin vain, että intubaatio-ongelmat johtuvat useimmiten puutteellisista ja liian vähän harjoitelluista käden taidoista ja samat ongelmat pätevät myös muihin vaihtoehtoihin. Kurkunpäänaamari etc. puolesta puhuu lähinnä se, että niillä ei potilasta voi kovin helposti tappaa. Tosin ei kyllä intubaatiollakaan jos taidot riittävät (eli ei laiteta sitä putkea väärään reikään ja jos laitetaan se huomataan HETI) !

Link to comment
Share on other sites

Se kai Kurolan ajatuksena oli että kurkunpää tuubin laiton opetteleminen on teknisesti helpompaa ja riskit pienempiä. Näin mä sen käsitin.

Link to comment
Share on other sites

Guest takapäivystäjä

Se kai Kurolan ajatuksena oli että kurkunpää tuubin laiton opetteleminen on teknisesti helpompaa ja riskit pienempiä. Näin mä sen käsitin.

Aivan niin. Ongelma tosin on se, että kurkunpäänaamari käy läheskään aina. Mä luulen että Kurolan taka-ajatuksena on intubaation (varsinkin tajuttoman) keskittäminen lääkäreille. Sinänsä ei huono ajatus jos lääkäri on aina saatavilla.

Link to comment
Share on other sites

Kyllä se Kurola aika varmanoloisesti luennoi asiasta ja nojautui tutkimuksiin joita on asiasta tehty. Lähinnä hän puhui tilanteista, joissa äänihuulia ei saada näkyviin vaan koetetaan saada putki vaikka sitten karan kanssa runttaamallla ilman näkyvyyttä.  :P Kurkku näyttääkin tämän jälkeen miinakentältä..  :o

Jos näköyhteyttä ei saada niin muita ilmatievaihtoehdoja voisi miettiä... aikasenlailla loogista.

Link to comment
Share on other sites

Jatkotutkimuksissa tulisikin vertailla näiden soveltuvuutta hengitystien hoitoon oikeissa ensihoitotilanteissa tapahtumapaikalla, esittää Kurola.

Eli vielä ei ole aika tehdä lopullista jakoa kurkunpääputken ja intubaation välillä? Lisätieto saattaisi vaikuttaa vaikkapa sillä tavalla, että osa ensihoitohenkilöstä voisi käyttää kurkunpääputkea - ehkä jopa useammin kuin nykyisin intubaatiota? Ja lisätiedon pohjalta sitten olisi ehkä erityisiä tilanteita, joissa intubaatio olisi se ainoa "oikea" ratkaisu? Ehkä mietitään, kuka ja koska saisi sellaista käyttää?

Tää on aina hauska, kun uudet tutkimukset ja selvitykset kyseenalaistavat vanhoja käytäntöjä. Harmillisesti osa uusistakin selvityksistä on viitteellisiä, ts. eivät sellaisenaan aina riittäviä lopullisiin johtopäätöksiin. Ei, en ole katsonut, mitä tietoa maailmalla on Kurolan lisäksi tehty, enkä aio nyt katsoakaan - muutenhan mielipide voisi olla vahingossa jopa ns. rakentava ja uutta tietoa sisältävä. No way!  :ei_ei:

Mulla on jotain vikaa shifteissä ja capslockissa, niitä ei saa pysymään pohjassa millään. Voiskos joku hei vähän auttaa...  Ja mites tää CAD-näppäin control-alt-del toimii? Olix se kaikki samaan aikaan, vai oliko se control-a ja sit delete...? Joku puhui joskus jostain tietsikan hienosäätömoukarista, kannattaiskos mun soveltaa sitä? ;) 8)

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Link to comment
Share on other sites

Vaikka leikkurissa onkin ihan erilaiset olosuhteet kenttään verrattuna niin täytyy kyllä sanoa että nuo on kyllä helpompia saada paikoilleen (siis näin tumpelona, joka sai yrittää). Toisaalta se perinteinen intubaatio on varmempi, mutta... Kaikkeahan ei voi saada - eikö se niin ole? Onneksi muut tekee päätöksen hyviä ja huonoja puolia puntaroimalla.

Teoria on sitä, että kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi. Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi. Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten, että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.

Link to comment
Share on other sites

Guest Cephalgia

Kyseinen väitöstutkimus, kuten muutama muu ensihoitoa koskeva tai sivuava tuotos ovat loistavia yksittäisiä tekoja ensihoidon kehitystiellä. Kun ajattelee miten pitkälle, ainakin optimitasolla, ensihoitoa on jalostettu, on yllättävää, ettei vastaavia tutkimuksia ole aiemmin tehty. Esimerkiksi intubaatio hoitohenkilökunnan (puhumattakaan muiden ammattiryhmien) suorittamana on sellainen laji, jonka lähempi tarkastelu voisi olla perin mielenkiintoista. Kurolan työ herättää tarpeen tarkastella aihetta ja todellakin pohtia, mikä on intubaation rooli missäkin tilanteessa.

Jos ensihoidon halutaan olevan osa terveydenhoitoa, kuten useat niin julistavat, on asennoiduttava mittaviin määrällisiin ja laadullisiin muutoksiin. Moni asia, joita pidetään ensihoidossa itsestäänselvyyksinä ja kansanperinteenä joutaa välittömästi romukoppaan, jos ensihoito nostetaan oikeasti yhdeksi terveydenhoidon osa-alueeksi. Eri asia onkin, ovatko suorittajat valmiita siihen.

Link to comment
Share on other sites

Enempi kiinnostuneille pari hakuvinkkiä:

scholar.google.fi ja hakutermillä jouni kurola löytyi joku artikkeliabstrakti aiheesta ja sen ympäriltä:

http://www.anesthesia-analgesia.org/cgi/content/abstract/101/5/1477

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=15135191&dopt=Citation

Jos tuo jälkimmäinen ei avaudu niin on PubMed ja sieltä voi kokeilla väitelleen nimellä. Klikkaamalla Related links saa vähän lisää abstrakteja aiheen ympäriltä. Väitöskirjan itsensä voi tilata Kuopion yliopiston sivuilta (vaatii $$ ei kun € €) ja artikkelit saattavat löytyä MedLinen maksullisten versioiden kautta tai eJournalseista, kellä sellaisia onpi. Kuopion yliopiston tiedote väitöskirjasta löytyy: http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2006&tap=114136839910174

PubMedistä saa kyllä ainakin joitain abstrakteja esim. hakusanoilla laryngeal tube aspiration risk tai vaikka laryngeal mask positive airway pressure. Näköjään 2000-luvulla on tehty vertailuja siellä täällä jo jonkin verran eri aiheiden ympäriltä. Kassotaas jos vuosien varrella perustellusti jokin tekniikka sopii joihinkin tilanteisiin ja jokin toinen toisiin, kun tietoa ja yhteenvetoja noista haitoista, reunaehdoista, hyödyistä, haitoista ja kriittisistä paikoista tulee.

Niijuu, jos tuohon scholar.google.fi:in kirjoittaa vaikka hakusanaksi laryngeal mask niin saa 10 000 linkkiä (älykkyyskohtaus)(älykkyyskohtaus ohi). Hittoako sitä PubMedin kautta kiertämään, kun oikein ajattelee. Toi skolaarikuukkeli on tällattinen tieteellisempi artikkelihakukone. Hauska masiina siinä mielessä, että pyrkii tarjoamaan myös itse tekstin ilmaiseksi, jos sellainen esim. alustavanakin versiona on saatavilla. Ei tietoa, miten hakutulokset eroavat käytännössä erilaisista aihepiireistä esim. maksullisen MedLinen tuloksista. Itse asiassa toivottavasti ei tarvii käyttää. Tylsä. Muualla netissä on kivempaa surffattavaa... :viekas:

Tuli muuten takuuvarmasti hoitajat.netin historian tylsimpiä kommentteja. Puolitieteellisestä tiedonhausta.  :ei_ei: No niin ja nyt ulos leikkimään.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Link to comment
Share on other sites

MH02:ssakin vaikuttava neuroanestesiologi A. Katila sanoi Tampereen ensihoitopävillä viime syksynä, että hänen kokemuksensa mukaan larynx-maski on sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa siitä huono, että luiskahtaa todella helposti pois paikaltaan siirreltäessä ja nosteltaessa potilasta. Tiedä sitten..

LMA-fasttrack:ia eräillä opintopäivillä pällistelin ja kovasti se esittelijä sitä kehui ja väitti sen tulevan ainoaksi oikeaksi välineeksi sairaalan ulkopuolella. Hyvinhän se näytti sille nukelle paikoilleen lupsahtavan, mutta jotenkin epäilyttää että voiko se olla kaikille sopiva malli niin että kaikilla olis kurkunpää yhtä syvällä. Onhan niitä vehkeitä neljä eri kokoa mutta silti... Onko kaikilla viisvuotiailla kurkunpää suhteessa yhtä syvällä ku kaikilla viiskymppisillä?

(fasttrackkihan on semmonen vähän U:n mallinen varreltaan, eikä niin kuin tavallinen larynx maski tai intubaatioputki, joissa syvyyden voi säätää)

Link to comment
Share on other sites

MH02:ssakin vaikuttava neuroanestesiologi A. Katila sanoi Tampereen ensihoitopävillä viime syksynä, että hänen kokemuksensa mukaan larynx-maski on sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa siitä huono, että luiskahtaa todella helposti pois paikaltaan siirreltäessä ja nosteltaessa potilasta. Tiedä sitten..

Eikö katila ole kuullut kanttinauhoista ja teipeistä? ...Paitsi että yksi saksasta tullut anestesialääkäri kovasti väitti minulle joskus että LMA:ta ei tarvitsisi sitoa koska se on niin tiivis juttu. Henkimaailman juttuja siis. Toiset taas vaativat siihen kolmekin paksua teippiä. Kokemukseni tosin ovat leikkurista, siellä ei niin kauheasti potilaita siirrellä sen kanssa. Vähän kuitenkin.

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Link to comment
Share on other sites

Guest takapäivystäjä

Edelleen perääkuulutan itse pointtia, eli LMA yms. eivät käy ilmatieksi läheskään kaikille potilaille. Elvytyksessä varmasti ihan jees, olettaen että takaavat 100% yhtä hyvän ja kontrolloidun ventilaation kuin intubaatio (onko tutkittu ?). Toisaalta taas elottomalla nimeomaan intubaatio on yleensä helppoa verrattuna tajuttomaan. Kaikille LMA ei todellakaan käy, joten tuntuu epätodennäköiseltä, että se olisi AINOA ilmatien varmistuskeino sairaalan ulkopuolella.

Link to comment
Share on other sites

No niin ! Nyt on sitten tätäkin ihmettä kokeiltu. Ensiapumme ensimmäinen  (ja toistaiseksi ainut) larynx-maski on "tuhlattu". Intuboinnista ei tullut klo 04:45 hevon v****a  mutta larynx-maski sujahti paikoilleen lähes itsestään. Potilaan oksentaessa oli nielun imeminen maskin kanssa kieltämättä hankalaa, mutta potilas oli aspiroinut jo aimmin (jos se yhtään lohduttaa...). Näin puoli tuntia toimenpiteen jälkeen, laite tuntui hyvinkin käyttökelpoiselle, varsinkin kun asianmukaista relaksaatiota intubointiin ei saatu aikaiseksi. Hapetus korjaantui ja potilas saatiin siirtokuntoon eteenpäin. Pelastusopistolla järjestävät kurssia nimeltä "vaikean hengitystien hoito", KAIKKI SINNE !

Työn orjat sorron yöstä nouskaa..maan ääriin kuuluu KUTSUMUS ?

Link to comment
Share on other sites

Guest takapäivystäjä

Intuboinnista ei tullut klo 04:45 hevon v****a........

 

......varsinkin kun asianmukaista relaksaatiota intubointiin ei saatu aikaiseksi.

Miksiköhän intubaatio ei onnistunut ?

Link to comment
Share on other sites

Jaa. Veikkaisin että eri tekniikoilla on kullakin omat etunsa ja huonot puolensa.

LMA:lla etuja on ilmeinen nopeus, helppokäyttöisyys ja sillä vältetään näköjään eräitä intubaation ongelmia ja riskejä. Tuskin LMA on täydellinen ratkaisu joka paikkaan, ja varmasti muitakin keinoja avata/ylläpitää ilmateitä kentällä tullaan näkemään. Jokaikisellä systeemillä kun on myös ne reunaehtonsa. Myös Takapäivystäjän intubaatiolla...

Eiköhän Suuret Viisaat joskus taas kokoonnu ratkomaan, mitä tekniikkaa/tekniikoita pidetään ensisijaisina missäkin paikoissa, yksiköissä, tasoilla, koulutuksella ja tilanteissa. Ja koska sitten vaaditaan jotain muuta. Odotan jälleen riittävää määrää tieteellistä tutkimusta ja arviointia, kokemuksia ja havaintoja.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Link to comment
Share on other sites

Miksiköhän intubaatio ei onnistunut ?

Varmaankin "oikea" vastaus on intubointia yrittäneen hoitajan (minä) harjaantumattomuus ko. asiassa. Kokenut anestesialääkäri olisi varmasti tehnyt senkin kädet sidottuina selän taakse ja silmät peitettynä. Pointti on kuitenkin se, että leikkaussalissa intuboinnin harjoittelu asianmukaisesti lääkityillä potilailla on ihan eri asia kuin Rapifen/Stesolid linjalla kiireessä..oksentavalle ja heikossa hapessa olevalle, jäykistelevälle potilaalle. Tällä kertaa larynx-maski ainakin pelasti potilaan (toistaiseksi..).

Muokkaus:lainaukset

Työn orjat sorron yöstä nouskaa..maan ääriin kuuluu KUTSUMUS ?

Link to comment
Share on other sites

Guest takapäivystäjä

Kokenut anestesialääkäri olisi varmasti tehnyt senkin kädet sidottuina selän taakse ja silmät peitettynä.

Älä nyt liikaa piiskaa itteäs  :nauraa:

Ei se lekurikaan puutteellisella unella tosta vaan onnistu. Monilla pidemmänkin aikaa kokemusta hankkineilla anelekureilla on ihmeellinen tapa antaa ko. potilaille täysin homeopaattinen annos lääkettä ennen kuokkimista. Liekö syynä liian vähäinen kokemus muusta kuin elektiivisistä anestesioista tai liian harvoin kohdalle osuva tilanne, jossa suoritus pitääkin tehdä muualla kuin omassa turvallisessa leikkuusalissa ?

Link to comment
Share on other sites

Monilla pidemmänkin aikaa kokemusta hankkineilla anelekureilla on ihmeellinen tapa antaa ko. potilaille täysin homeopaattinen annos lääkettä ennen kuokkimista. Liekö syynä liian vähäinen kokemus muusta kuin elektiivisistä anestesioista tai liian harvoin kohdalle osuva tilanne, jossa suoritus pitääkin tehdä muualla kuin omassa turvallisessa leikkuusalissa ?

Eikös sitä opeteta jotenkin silleen että pienin mahdollinen annos lääkettä olisi ideaali. Varmaankin kokemus opettaa näissä asioissa, joten jos se anetohtori viedään sieltä turvallisesta salista kentälle niin onhan siinä sormi suussa jonkin aikaa. Lienee ymmärrettävää.

Ot: annoksien pienuudella liene mitään tekemistä homeopatian kanssa. Homeopatiassahan lantrataan vaikuttavaa ainetta niin kauan että sen pitoisuus lähentelee nollaa, mutta se aine onkin sitten myrkkyä. Eli ampiaisen pistoihin annetaan ampiaisen myrkkyä jne. Mutta homeopaatikot loukkaantunevat jos termiä käytetään tarkoittamaan jotain epähoitoa.

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Link to comment
Share on other sites

Guest takapäivystäjä

Eikös sitä opeteta jotenkin silleen että pienin mahdollinen annos lääkettä olisi ideaali.

Mä voisin kuule kertoa useammankin sellasen jutun, että pyöris sullakin silmät päässä pitkään ja lähtisit vastaavassa tilanteessa todennäköisesti juoksemaan pakoon. Sen verran radikaalisti olen tuota metodia "pienin mahdollinen annos..." nähnyt toteutettavan muutaman kerran  :nauraa:

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...