Muiden arvostaminen

[nursio]

Mistäköhän mahtaa johtua, että tällä alalla tarvitsee käydä kissanhännänvetoja eri koulutusten ja ammattiryhmien paremmuudesta?

"Vanhat" koulutukset ovat aina uusia parempia, yksikään valmistunut opiskelijaryhmä ei enää yllä aiempien tasoon. Kun työpaikalle tulee opiskelijoita, heidän ohjaamisensa on välttämätön paha (mutta ainahan heitä voi simputtaa, niin oma jaksaminen kohenee kummasti). Jos saa tuoreen kolleegan, hänen uudempi koulutuksensa koetaan heti uhkatekijäksi omalle ammatti-identiteetille.

Eikö meidän kaikkien pitäisi olla nimenomaan ihmisten kohtaamisen ammattilaisia, jolloin toisten arvostaminen on itsestään selvää?

Onko todella niin, että hoitotyöntekijät kokevat itse olevansa niin aliarvostetussa asemassa, että toisten osaaminen tai osaamattomuus nähdään henkilökohtaiseksi uhkaksi itselle? Eikö ole niin, että erilaisuus luo rikkautta työyhteisöön, jokaisella on joku osaamisalue ylitse muiden ja tiimityössä sitä voidaan hyödyntää synergisesti?

Onkohan millään muulla alalla vastaavaa? Lääkäripiireissä kollegiaalisuus ainakin ulospäin näyttää vahvalta. Ja jotenkin tuntuu uskomattomalta ajatella, että ne ukot paperitehtaallakaan olisivat kovasti tukkanuottasilla keskenään siitä, kuka onkaan tehokkain ja paras työntekijä...

[OldOne]

"Vanhat" koulutukset ovat aina uusia parempia, yksikään valmistunut opiskelijaryhmä ei enää yllä aiempien tasoon.

Tämä on kyllä tosi tyypillistä. Kun sh koulutus venyi 2½ vuodesta 3½ vuoteen, vanhamuotoiset kauhistelivat että mitä tuosta tulee, suoraan erikoistumaan, ilman työkokemusta etc etc. Ja hyviä hoitajiahan sieltä tuli. Sama laulu jatkuu nyt amk:n myötä, kukaan ei enää muistakkaan tuota edellistä versiota. Odotan innolla seuraavaa koulutusuudistusta, niin sitten nykyiset amk-hoitajat pääsevät hieromaan käsiään yhteen ja päivittelemään mihin tämä maailma menee tämän koulutuksen myötä  8)

[dino]

Mistäköhän mahtaa johtua, että tällä alalla tarvitsee käydä kissanhännänvetoja eri koulutusten ja ammattiryhmien paremmuudesta?

Johtuisikohan se siitä että me työntekijät ollaan menty juuri siihen lankaan jonka työnantaja on meille rakentanut. Eli  vanha Roomalainen divide et impera (hajoita ja hallitse) hallintamalli toimii edelleen. Kun työntekijät saadaan käyttämään energiansa työntekoon, kilpailemiseen työpaikasta, kilpailemiseen palkasta yms, niin väistämättähän siinä syntyy eripuraa työntekijöiden ja työntekijäryhmien välillä.

Kun tähän vielä lisätään sopiva määrä huhuja ja epävarmuutta toiminnan jatkuvuudesta, niin soppa on valmis.

Onko todella niin, että hoitotyöntekijät kokevat itse olevansa niin aliarvostetussa asemassa, että toisten osaaminen tai osaamattomuus nähdään henkilökohtaiseksi uhkaksi itselle?

Kuten edellä sanoin niin näinhän se on käytäntö osoittanut. Mikä muu saa työyhteison helpommin takajaloilleen kuin se että virkaa täytettäessä nuori vastavalmistunut syrjäyttää virkaa vuosikausia tehneen hyväksi havaitun työntekijän? 

Onkohan millään muulla alalla vastaavaa? Lääkäripiireissä kollegiaalisuus ainakin ulospäin näyttää vahvalta.

Lääkärien kollegiaalisuus ulospäin on ihailtavaa. Mutta jos tutustut paremmin johonkin lääkäriin, niin saattaa tuo julkisuuskuva hieman hapertua. Kyllä heilläkin pinnan alla kuohuu ja pahasti.

Ja mitä tulee muihin aloihin niin kyllä ainakin teollisuudessa 20 vuotta sitten osattiin riidellä eri osastoiden ja työntekijöiden välillä ja kovastikin. Miesten tyyli tietysti on hieman eri kuin naisten, mutta kyllä nokkapokka oli kovaa joskus. Ehkäpä erona oli se että kun riidat oli sovittu, niin niitä ei enää puljattu jälkeen päin.

[nursio]

Eli  vanha Roomalainen divide et impera (hajoita ja hallitse) hallintamalli toimii edelleen. Kun työntekijät saadaan käyttämään energiansa työntekoon, kilpailemiseen työpaikasta, kilpailemiseen palkasta yms, niin väistämättähän siinä syntyy eripuraa työntekijöiden ja työntekijäryhmien välillä.

Kun tähän vielä lisätään sopiva määrä huhuja ja epävarmuutta toiminnan jatkuvuudesta, niin soppa on valmis.

Puhut Dino asiaa, ihan on kuin oltaisiin samassa sairaalassa töissä. Johtamistyyli vaikuttaa duunareitten oloihin tietysti niin suoraan kuin välillisestikin, mutta sitä en vain ole oppinut tajuamaan että miksi hoitotyöläiset käyttävät energiaansa toistensa selkäänpuukottamiseen sen sijaan, että ryhmänä alkaisivat aktiivisesti ajamaan kaikkien etua.

Vai onko niin, että korvien välissä täytyy jo viirata valmiiksi kun tälle alalle hakeutuu... 8)

[Vieras: Härveli]

Tälleen nuorempana hoitajana kun on työelämässä seurannut (ja kokenut) niin välillä tuntuu, että nimenomaan vanhemmat hoitajat (yleensä naiset) eivät työaikana muuta teekään kuin puukottavat selkään. Aina haukutaa kahvihuoneessa jotakin, ja sitten ollaan muka niin mielin kielin... Ja seuraavana päivänä tämä jota on haukuttu selän takana haukkuu sit tän toisen hoitsun kans sitä joka just edellisenä päivänä haukkui tätä yhtä... Ja siinä on kierre valmiina!

Ja tämä, ikävä kyllä myöntää itsekin naispuolen edustajana, tuntuu olevan nimenomaan akkojen vika!

No, itse olen (onneksi) saanut aika paljon työskennellä miesvaltaisissa työyhteisöissä, esim. SAKU. Ja siten tottunut, että jos on jotakin sanottavaa niin se sanotaan suoraan eikä puhuta selän takana. Eikä varmasti kyllä olla mieliksikään jos ei jostakin työntekijästä pidetä!  No joo...

Ehkä pitäis pistää pakollinen SAKU-jakso KAIKILLE hoitajille! Kannatusta..?  :)

Toimeen täytyis kuitenkin yrittää tulla kaikkien kanssa, niin se työ helpoiten sujuu kaikilta!

Kerran oli yövuorossa eräällä OSlla ja parina sh (itse oon lh). Viluisena ihmisenä, ja talvi kun oli, niin tapana yövuoroissa pitää neuletakkia päällä. Nimineula ei siis näkyny, mut toki oltiin esittäydytty työparin kanssa toisillemme.

Heitin joskus 04.00 aikaan neuletakin pois päältä, kun lähdettiin kierrolle ja sit se huomas --> LÄHIHOITAJA! Tää sh oli koko ajan luullut, että oon sh-opisk. ja pettyi kun olinkin lähihoitaja.  8) Kyllä tais tehdä sille hoitsulle tiukkaa vikat tunnit...

Vähän harmitti silloin kun olin vasta urani alussa (olen kyllä vieläkin...), enkä tiennyt kuinka "julmaa" sairaalamaailma voi olla. Oli vaan olo, ettenkö kelpaa sitten nimikkeen takia työpariksi... Ja tämä sh siinä ääneen voivotteli, että "osaatkohan sä ees mitään tehdä..."

Näin jälkeenpäin tätä osaa jo muistella huumorilla, ja tietääpähän ottaa kutimet mukaan jos menee sijaisuutta tekemään yöksi sille OSlle. Voinhan mä neuloa sen ajan, jos en työpariksi kelpaa. Mullehan maksetaan kuitenkin siitä, että olen läsnä (ts. että neulon yön yli...)  :)

Noh, niin miehet kuin naisetkin ovat sitten eri koulutuksia nohevasti arvostelleet ja haukkuneet, eivät naiset yksistään.

[Jio]

Mikä tai mitä SAKU on?

[Jio]

Puhut Dino asiaa, ihan on kuin oltaisiin samassa sairaalassa töissä. Johtamistyyli vaikuttaa duunareitten oloihin tietysti niin suoraan kuin välillisestikin, mutta sitä en vain ole oppinut tajuamaan että miksi hoitotyöläiset käyttävät energiaansa toistensa selkäänpuukottamiseen sen sijaan, että ryhmänä alkaisivat aktiivisesti ajamaan kaikkien etua.

-Ihan esim. siitä syystä että jotkut haluavat olla os.hoitajan suosikkeja enempi kuin toiset. Jotta säilyttää asemansa kys. tontilla pitää sysiä samaan virkaan pyrkiviä kilpailijoita alemmas. JA mielellään myös pönkittää asemaansa puhumalla p**kaa muistakin työtekijöistä.

[Vieras: Mansikka]

Jep, tästä eriarvoisuudesta saa kuulla varmaan iän kaiken. Se alkaa jo opiskeluajoista lähtien. Eipä ole mieltä ylentävää, kun jotkut kahvihuoneen kalpeat sairaanhoitajat jaksaa aina vaan valittaa sitä (Ne tietyt, ei kaikissa paikoissa, ei pidä luulla että yleistän), ettei näistä (esim) sairaanhoitaja amk-tutkinnon suorittaneista ole mihinkään. Jos näin todella on, niin ei näin kommentoineet hoitsut sitten välittäny "piiskata" omia opiskelijoitaan siihen malliin, että harjoittelujaksolla on taottu opiskelijan päähän oppia. Monesti keskusteluissa ilmenee se, ettei vanhoja kunnon pitkiä työharjoitteluita ole paljoa (mikä on totta) ja kun se koulun opetustaso on laskenut. Tällä viestillä siis haluan sanoa sen, että pidetään me työpaikan päädyssä rimaa yllä ja ollaan omalta osin edistämässä ja "tuottamassa" päteviä hoitajia työmaailmaan.

[Sairaanhyvähoitaja]

Ehkä se johtuu ainakin osittain tietämättömyydestä; ei tiedetä mitä opintoja toisen tutkintoon on kuulunut. Toisena syynä varmaan pelko siitä, että toinen on parempi työntekijä kuin itse on eli huono itsetunto.

Kun menee sairaalajaksoille ja nimineulassa lukee "terveydenhoitajaopiskelija", joutuu vakuuttelemaan hoitajille, että motivaatiota löytyy sh-hommiinkin. Positiivista suhtautumista saa osakseen kun on näyttänyt ensin ahkeruutensa ja sen ettei asenteena ole evvk. Ei näin ole onneksi kaikissa paikoissa, edelliset opiskelijat raivaavat tietenkin tietä ja luovat mielikuvia.

[Vieras: Härveli]

Jio:

SAKU= Sairaankuljetus (laiska ei jaksa kirjoittaa...  8))

[Vieras: jokinen]

törmännyt itsekin lähes kaikki nämä vuodet, reilut 7, siihen että : ai VAAN lähihoitaja! tai puhelimeen vastatessa: Oliskos siellä ketään OIKEAA hoitajaa puhelimeen saatavilla?...prkl..että on pistänyt vihaksi monet kerrat.....ja paras on ollut tämä: *sh katsoo nimineulaani* sanoen: ai...jaa vai niin...no onko täällä ketään IHMISIÄ paikalla? meinasin gualla nauruun..ja sanoin spontaanisti että ja mikähän minä sitten olen luokitukseltani...apina vai?? 8) vähän se sh alkoi änkyttään *nauraa*...no siitä oppineena...puhelimeen vastaan hoitaja ja nimeni ja öiseen aikaan yöhoitaja....ja tällä "nimikkeellä" olen säästynyt kaikilta aliarvoisilta kommenteilta ja ollut ihan pätevä lähes kaikkeen, ainakin soittajien mielestä:) että näin meillä !

[Vieras: Härveli]

Jokinen: Joo, törmännyt aivan samaan ja monia kertoja! PPKL sh soittanut, että ois potilas tulossa teidän OSlle. Mä vastaan puhelimeen: "OS X lähihoitaja NN" kun toisesta päästä kuuluu: "Onko siinä sh, jolle voisin potilaan taustat selvittää?" Ja mä siihen: "On, mut voit sä mullekin kertoa jos haluat sen potilaan tänne OSlle!"  8)

Ja tapahtunut monia kertoja! Opin sitten minäkin olemaan vain hoitaja...

En yleistä, mulla on todella mukavia ja päteviä sh kavereita, sekä ollut myös työpareina!! Mutta valitettavasti, etenkin vanhoista sh:sta, löytyy tätä --> katsotaan lh nenän vartta pitkin...

[OldOne]

Toi lh:n aliarvostaminen kuulostaa vähintäänkin uskomattomalta. Missä takahikiän tk-sairaalassa te oikeen työskentelette. 8)

[Vieras: Härveli]

Nämä mun kokemukset ovat ainakin ihan Etelä-Suomen läänistä, eräästä suht isosta keskussairaalasta...  :)

Olenkin pohtinut pitäisikö hakeutua töihin pk-seudulle...  8) Siellä on niin monenlaisiin hiihtäjiin totuttu, että tämmöinen kummajainen kuin lähihoitajakin menis varmaan joukon mukana ihan huomaamatta!?  8)

[Esa]

törmännyt itsekin lähes kaikki nämä vuodet, reilut 7, siihen että : ai VAAN lähihoitaja! tai puhelimeen vastatessa: Oliskos siellä ketään OIKEAA hoitajaa puhelimeen saatavilla?...prkl..että on pistänyt vihaksi monet kerrat.....ja paras on ollut tämä: *sh katsoo nimineulaani* sanoen: ai...jaa vai niin...no onko täällä ketään IHMISIÄ paikalla?

Aika uskomatonta käytöstä, ei voi muuta kuin ihmetellä.  Vois latoa parit valitut sanat. Mutt kuten ollaat todettu niityllä kasvaa monenlaista kukkaa ja rikkaruoho erottuu helpoiten valitettavasti.  8)

[Vieras: jokinen]

Toi lh:n aliarvostaminen kuulostaa vähintäänkin uskomattomalta. Missä takahikiän tk-sairaalassa te oikeen työskentelette. 8)

no niin....ja kun ei edes olla takahikiällä vaan ihan oikein kunnon sairaalassa viä 8), mutta ......no hyvällä huumorilla nykyään sivuutan moiset ja ajattelen että varmaan totakin immeistä helpotti taas kummasti kun pääsi sanomaan...eipä tartte sitten MTT:n hoitoa toikaan :) *tyrsssk*

[Vieras: Härveli]

Näin!  8)

[nursio]

Mutta ei sitä tarvitse puhua edes tietyn ammatin aliarvostamisesta. Minusta kysymys on viime kädessä toisen ihmisen arvostamisesta ja sen osoittamisesta. Ei kai se virkanimike tai koulutus lyö keneenkään alemman kastin merkkiä näin 2000-luvun suomessa?

Se ihmetyttää, että joku viitsii kanssauurastajia (ja niitä opiskelijoita unohtamatta, myös tulevia kollegoita) morkata ja puukottaa selkään kun ei kukaan kuitenkaan yksin näitäkään töitä varmaan tahtoisi tehdä. Ja vielä enemmän ihmetyttää että -kuten joku täälläkin jo totesi- monesti nämä pahimmat asian harrastajat ovat hoitoalaan hyvinkin pitkälle vihkiytyneitä hyvin koulutettuja ihmisiä.

[Vieras: Härveli]

Se ihmetyttää, että joku viitsii kanssauurastajia (ja niitä opiskelijoita unohtamatta, myös tulevia kollegoita) morkata ja puukottaa selkään kun ei kukaan kuitenkaan yksin näitäkään töitä varmaan tahtoisi tehdä. Ja vielä enemmän ihmetyttää että -kuten joku täälläkin jo totesi- monesti nämä pahimmat asian harrastajat ovat hoitoalaan hyvinkin pitkälle vihkiytyneitä hyvin koulutettuja ihmisiä.

Ehkä se johtuu siitä, että vanhemmat hoitajat kokevat meidät nuoremmat uhkaksi... 

[nursio]

Ehkä se johtuu siitä, että vanhemmat hoitajat kokevat meidät nuoremmat uhkaksi... 

No sehän tässä juuri käsittämätöntä onkin, että miksi he***tissä joku kokee samaa työtä tekevän työtoverin itselleen uhkaksi??? Onko hoitotyöntekijöillä todella niin köyhä elämä ja huono itsetunto, että pitää määritellä oma itsensä työn kautta ja suunnata kaikki ambitionsa siihen että olisi varmasti se osaston paras hoitaja?

Meillä psykiatriassa ainakin sanoilla "hyvä hoitaja" on vähän huono kaiku 8)

[Sairaanhyvähoitaja]

No sehän tässä juuri käsittämätöntä onkin, että miksi he***tissä joku kokee samaa työtä tekevän työtoverin itselleen uhkaksi???

Vielä käsittämättömämpää on se, että opiskelijat koetaan uhaksi! Meillä opinnoissa aina painotetaan sitä, että tulee olla kriittinen - varsinkin harjoittelujaksojen aikana, mutta kun sitten ihan nätisti kysyy hoitajalta, että miksi teet noin kun koulussa opetettiin näin, niin heti suututaan siitä. Kyse ei ole arvostelemisesta, vaan ihan puhtaasti siitä, että opiskelija on oppimassa uusia asioita ja kyllähän hoitajan tulee aina tietää, miksi ja miten tekee erilaisia hoitotoimenpiteitä, eikö niin?

Hoitajien tulisi pitää positiivisena asiana sitä, että opiskelija haluaa oppia hänen työstään eikä heti loukkaantua jos opiskelija haluaa perusteluja. Hoitajan huonosta itsetunnosta kai tällainen asennoituminen johtuu.

Eli ei pelkästää muiden arvostamista vaan myös itsensä! 8)

[Esa]

No sehän tässä juuri käsittämätöntä onkin, että miksi he***tissä joku kokee samaa työtä tekevän työtoverin itselleen uhkaksi??? .

Onhan tuo hieman outoa, mutta mahdollista. Hoitotyö on jatkuvaa taistelua elinsijasta ja vaipanvaidosta, tipanlaittoon. 

Työtä kun ei ehkä riitä kaikille.  8)

[Vieras: Härveli]

Ja toisaalta tänä päivänä tietoa on enemmän ja sitä tavallaan jaetaan kaikille kiinnostuneille, eikä pihdata niin kuin ehkä ennen (joku vanhempi hoitaja tätä mulle selitti...).

Koulutukset ovat muuttuneet, ja uusia koulutuksia on tullut lisää. Sen lisäksi, että nuoremmat hoitajat/opiskelijat koetaan uhkaksi työyhteisössä niin vanhemmilla hoitajilla voi olla jonkinlaista katkeruutta, ja kateutta kun olisi itse mahd. halunnut opiskella samoissa kouluissa mitä nykyään on tarjolla jne.  En mä tiiä, näin mun ajatus vain juoksi ja toi tämmöistä pohdintaa mieleen...

Ja sekin kun on aina ihmetyttänyt, että miksi lh ei saa esim. sairaalassa jakaa lääkkeitä, laittaa tippaa jne. Vaikka ensihoidon ko:n käyneet ovat saaneet siihen koulutuksen ja esim. SAKUssa saavat lääkitä jne.

Mistä tämä johtuu?

Ja sitten vielä jotkut (en yleistä!) puhuu, ettei lh:t mitään osaa jne. vaikka aina joutuu uusimaan lääkeluvat yms. kun vaihtaa työpaikkaa. Näillä lähihoitajillahan pysyy tieto ja varmasti osaavat nämä jutut kun jatkuvasti kertaavat ja uusivat uusimistaan tenttejä.  :) Toisin kuin sh:t saa luvat suoraan pelkillä papereilla eikä niitä tartte uusia työpaikkaa vaihtaessa (lukuunottamatta sairaankuljetuksia). Ja sitten tullaan sanomaan ettei lh ole ees oikea hoitaja...

Ajattelin vaan, että harmittaako niitä joitain harvoja kun nykyään lh:kin saa tehdä (periaatteessa) laajemmin töitä..?

No, tämä on tämmöinen asia mikä mua vaan ihmetyttää mutta mikäs siinä on aina uuteen paikkaan mennessä roikkua jonkun lekurin perässä ja uusia tenttejä + näyttöjä jne. Tutustuupahan uuteen sairaalaan!  8)

Aika huvittavaa vaan jos on esim. töissä sairaankuljetuksessa (hoitoyksikkö) missä liuotetaan yms. ja sit tämä SAKUssa työskentelevä lh meneekin jonkun keikan tekemään sairaalaan niin OHO, jäipä aivot sairaalan oven ulkopuolelle etkä saakaan enää tehdä mitään...

Joskus siinä vaan säästäis ajassa (ja joskus potilastakin). Ja usein lh joka työskentelee SAKUssa, on parempi (kokeneempi) laittamaan kanyyleita kuin esim. OSlla työtä tekevä sh.

Joo, ei aloiteta lh vst. sh keskustelua!! Nämä oli vaan tämmöisiä ajatuksia, mihin ei saa ikinä vastausta.

[OldOne]

Ja sekin kun on aina ihmetyttänyt, että miksi lh ei saa esim. sairaalassa jakaa lääkkeitä, laittaa tippaa jne. Vaikka ensihoidon ko:n käyneet ovat saaneet siihen koulutuksen ja esim. SAKUssa saavat lääkitä jne.

Mistä tämä johtuu?

Mä ihmettelin ihan samaa kun olin lähis. Sitten kun valmistuin sh:ksi, jostain syystä lakkasin ihmettelemästä :) Sittemmin olen huomannut että siihen lääkehoitoon kuuluu muutakin kuin tipan laitto ja lääkkeiden jako.

Ja sitten vielä jotkut (en yleistä!) puhuu, ettei lh:t mitään osaa jne. vaikka aina joutuu uusimaan lääkeluvat yms. kun vaihtaa työpaikkaa. Näillä lähihoitajillahan pysyy tieto ja varmasti osaavat nämä jutut kun jatkuvasti kertaavat ja uusivat uusimistaan tenttejä.  8) Toisin kuin sh:t saa luvat suoraan pelkillä papereilla eikä niitä tartte uusia työpaikkaa vaihtaessa (lukuunottamatta sairaankuljetuksia).

Höpöhöpö, kyllä me niitä uusitaan (muuallakin kuin lanssissa!), esim i.v luvat on talokohtaisia. Meiltäkin lähti justiinsa yks sh hesan puolelle töihin ja siellä ei kelvannu meidän talon luvat vaikka samaa HUS:sia ollaan. Eli tenttimään taas joutui.

Ajattelin vaan, että harmittaako niitä joitain harvoja kun nykyään lh:kin saa tehdä (periaatteessa) laajemmin töitä..?

Miten niin laajemmin? Tippoja on lanssissa laitettu ennen lähiksiäkin.

Aika huvittavaa vaan jos on esim. töissä sairaankuljetuksessa (hoitoyksikkö) missä liuotetaan yms. ja sit tämä SAKUssa työskentelevä lh meneekin jonkun keikan tekemään sairaalaan niin OHO, jäipä aivot sairaalan oven ulkopuolelle etkä saakaan enää tehdä mitään...

Niin ja sen liotuspäätöksen tekee aina lääkäri ja parhaassa tapauksessa se myös antaa sen lääkkeen. Onko sinun mielestäsi tipan laitto joku hyvän hoitajan mitta? Tämä sama teema toistuu usein sun viesteissä :)

Joskus siinä vaan säästäis ajassa (ja joskus potilastakin). Ja usein lh joka työskentelee SAKUssa, on parempi (kokeneempi) laittamaan kanyyleita kuin esim. OSlla työtä tekevä sh.

Edelleen tippa tippa. Noh olen tehnyt molemilla puolilla hommia ja laitan niitä tippoja sairaalassa vuorossa ollessani huomattavasti enemmän kuin sakussa 24h vuorossa.

Nämä oli vaan tämmöisiä ajatuksia, mihin ei saa ikinä vastausta.

No eipä niin.

[nursio]

Voi kamalaa  8)

Tarkoitukseni ei ollut aloittaa jälleen uutta lähihoitajien (tai minkään muunkaan ammattiryhmän) arvostaminen/arvostamattomuus -threadia vaan herättää keskustelua kollegiaalisuudesta ja toisten ihmisten kunnioittamisesta.

Humanististen arvojen kun luulisi kuuluvan hoitureiden pirtaan ihan jo koulutuksenkin puolesta. Usein vaan näyttää siltä, että (teko)empatiaa riittää kyllä potilaille mutta ei enää työtovereille ja opiskelijoille.