Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Annastiina

Rakastunut vanhus

Recommended Posts

Annastiina   
Annastiina

Eli siis lähtötilanne tähän topicciin on se että hoitopaikassa sattui mummo ja pappa (molemmilla muistiongelmaa) rakastumaan toisiinsa ja haluaisivat istuskella käsikädessä kahvipöydässä ja kiikkutuolissa, yms. Molemmat ovat leski-immeisii. Tilanne "hyväksyttiin" omaisten luvalla ja mummo ja pappa sai jatkaa "deittailua"...

Nyt sitten tuossa yksinäni mietiskelin että mihin kummaan ne tarvitsee niiden omaisten luvan?? Eikö kyseessä olen ihan perustarpeen tyydyttäminen; rakastaa/olla rakastettu??

Itsestäni on ainakin sulosta nähdä tuon ikäiset ihan rakastuneena toisiinsa  :happy:

Onko muille sattunut vastaavanlaisia tapauksia?? Kokemuksia miten tilanne on "ratkaistu"??

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-teme-   
-teme-

Kieltämättä kuulostaa jännältä tuo omaisten lupa deittailuun. Jos molemmille vanhuksille tilanne on ok ja kumpaakaan ei painosteta tai hyväksi käytetä niin kai tuo on eettisesti oikein antaa tilanteen mennä omalla painollaan sen kummemmin siihen puuttumatta? Eettisesti kai tuota on väärin mennä estämään ja totuuskai  on että melkein kaikki sitä jonkun asteista läheisyyttä kaipaa. Kivahan se on toisen vieressä olla...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Annastiina   
Annastiina

No sanos muuta... Ja kun kyse ei nimenomaan ole mistään sellaisesta että toinen käyttäisi hyväksi toista hyväksi tai että toinen lääppisi toisen tahtomatta...

Kyllä hymyilytti aamusellakin kattoa kun aamupalan jälkeen kuiskuttelivat viereisistä pöydistä naama messingillä toisille: "tule tänne"... Ja kumpikaan ei sitten loppulta jaksanut köpötellä toisen viereen...

En minä ainakaan tohtisi kieltää tuommosta  :-X

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina   
Cardina

Semmoisen tapauksen tiedän, että vanhempi herrahenkilö (n. 80v ja leski) ja pitkäaikaissairas rouvashenkilö (n.50v ja eronnut) rakastuivat toisiinsa ja lopulta menivät naimisiinkin. Omaiset vastustivat aivan kauheasti. Ja osa hoitohenkilökunnastakin. Muutamista hurskaista hoitajista ei ollut oikein, että ennen papin aamenta tämä pariskunta harrasti minkäänlaista keskinäistä kanssakäymistä. Ja kovasti myrsky nousi vesilasissa, kun pariskunta halusi esiaviollisessa elämässään samaan huoneeseen. Sen jälkeen taisteltiin siitä, että laitettiinko heidän sänkyjään yhteen ja lasketaanko laitoja jne. jne. Huvittavaa ja toisaalta arveluttavaa vallankäyttöä  ::ihmettelee::

Kaippa nuokin hurskaat hoitajat ovat joutuneet antamaan vähän periaatteissaan periksi omien lastensa kasvaessa aikuisiksi....

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
nobu   
nobu

Näitä sattuu aina välillä ja ihana asiahan rakastuminen on, on sitten ikä mikä tahansa.

Omissa paikoissani olen törmännyt siihen, kuten teilläkin on saatava ensin omaisilta hyväksyntä asiaan. Usein olen kans miettinyt, että mihin he sitä tarvitsevat, tunteitaan ei voi kieltää.

Mutta taitaa olla tämä omaisilta hyväksynnän saaminen vähän kaikkialla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
hannahopo   
hannahopo

Edellisessä työpaikassani tuollaisia tapauksia sattui useitakin. Tosin toisilla omat miehet/vaimot vielä elossa. Hieman sormi suussa tilanteesta oltiin,voidaanko kieltää vai hyväksyä,kun potilaat sairastavat dementiaa. Muutaman kerran kävi niin että vaimo sattui tulemaan vierailulle juuri kun "rakastuneet" sattuivat pussailemaan. Ymmärrettävästi vaimo ei sitä ymmärtänyt ja me hoitohenkilökuntana saatiin valitusryöppy siitä. Monimutkainen asia.. :-

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
piuku   
piuku

Hei, mutta aatelkaa oikeesti sitä niin, että jos he sairastavat muistisairautta, heillä olisi puoliso, sinä, miltä sinusta tuntuisi pitkän liiton jälkeen nähdä puolisosi likistelemässä ja suuteloimassa toista?? Miltä lapsista tuntuisi nähdä isä/äiti tekemässä niin kun se toinen vanhempi olisi vieressä?? Toki minäkin muistisairaiden kanssa työskentelevänä tiedän että läheisyys on tärkeää mutta silti olisi asetettava jonniinlaiset "rajat"..Hehän ovat hukanneet mahdollisesti elämäänsä jo pitkälle nuoruuteen ja niin päin pois..plää en mä mikään niuho ole mutta aattelin vaan miltä itestä tuntus.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Annastiina   
Annastiina

Hei, mutta aatelkaa oikeesti sitä niin, että jos he sairastavat muistisairautta, heillä olisi puoliso, sinä, miltä sinusta tuntuisi pitkän liiton jälkeen nähdä puolisosi likistelemässä ja suuteloimassa toista?? Miltä lapsista tuntuisi nähdä isä/äiti tekemässä niin kun se toinen vanhempi olisi vieressä?? Toki minäkin muistisairaiden kanssa työskentelevänä tiedän että läheisyys on tärkeää mutta silti olisi asetettava jonniinlaiset "rajat"..Hehän ovat hukanneet mahdollisesti elämäänsä jo pitkälle nuoruuteen ja niin päin pois..plää en mä mikään niuho ole mutta aattelin vaan miltä itestä tuntus.

Hyvä miettiä asiaa tuoltakin kannalta! Siis jos toisella/molemmilla olisi puoliso niin tilanne olisi ihan erilainen... Mutta tässä tapauksessa molemmat oli leski-ihmisiä...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: mimmu82   
Vieras: mimmu82

minusta se vallankäyttö vanhuksiin menee ihan liian pitkälle jos kielletään jo sinällään tarve tulla rakastetuksi/itse rakastaa jotakuta.

Omassa työssäni en ole ihan läheltä tuollaista nähnyt mutta mieleenikään ei tulisi kieltää asiaa sen perusteella että ovat vanhoja/samanikäisiä/vapaita. Toki nämä edelleen naimisissa olevat pahasti dementoituneet ovat asia erikseen.

Mietin joskus että näm uudelleenrakastuneet dementikot luultavasti näkevät tuossa rupsahtaneessa "uusrakkaassaan" sen vanhan, ehkä ensirakkauden". Tällaista eräs pappa ainakin sanoi kun keskusteltiin tämän uudesta rakkaudesta. Tiedä sitten...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Kerde   
Kerde

Mietin joskus että näm uudelleenrakastuneet dementikot luultavasti näkevät tuossa rupsahtaneessa "uusrakkaassaan" sen vanhan, ehkä ensirakkauden". Tällaista eräs pappa ainakin sanoi kun keskusteltiin tämän uudesta rakkaudesta. Tiedä sitten...

Sisäinen kauneus?  :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: mimmu82   
Vieras: mimmu82

nimenomaan  :P

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Liisus   
Liisus

Eipä ole ihan vastaavasta kokemusta ja aika hurjalta kuulostaa tuo omaisilta luvan kysyminen. Toisen elämästä päättäminen on aina ongelmallista.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: peperoni   
Vieras: peperoni

Meillä myös dementoituneet asukkaat "löysivät" toisensa ja omaisilta kysyttiin lupa, että saavatko seurustella. Tilanne on niin pitkällä, että ovat harrastaneet seksiä.. ja ahtautuvat samaan sänkyyn joka yö.Tosin pappa tuntuu olevan niin viriili, että tyttöystäviä taitaa olla kohta talo täynnä. Asiasta on keskusteltu papan kanssa, että yhden naisen kanssa vaan kerrallaan seurustellaan, jottei tule sydänsuruja. Siis me hoitajat olemme kuitenkin vastuussa asukkaiden hyvinvoinnista ja siitä, että kaikenlainen siveettömyys, kuten vanhat ihmiset sanovat, pysyy aisoissa. Tässä tapauksessa molemmilla on yhtä paljon "muistia" tallella ja ovat tasavertaisia, joten minkäänlaisesta hyväksikäytöstä ei ole kysymys.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Nti Sählä   
Nti Sählä

Eihän tommoiseen nyt mitään omaisten lupia tarvita :-O .. onko tässä nyt joku hoitajien tekopyhyys ollut taas kerran taustalla? Aikuisia ihmisiä.

Vastaavan tyyppinen kokemus sattui omalle kohdalle.

Vedin päivätoimintaryhmää vanhuksille jossa kaksi rakastuivat toisiinsa :D Molemmat leskiä ja n 80 vuotiaita. Se oli kaunis rakkaustarina katsottavaksi.... ihanaa kun ihminen saa kokea lempeä vielä vanhalla iällä :nauraa:

Tässä ei tosin varmaankaan lupia kysytty , molemmat asuivat palvelutalossa itsekseen.Jokunen työkaveri tosin silmiään pyöritellen kertoi näheensä kun siellä oltiin vierailtu puolin ja toisin. Huvittavaa sinänsä..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Ápoló   
Ápoló

Juuh... On kokemusta...  ;D Se ei vanhuudessa(kaan) rakastuminen ja rakkauselämä yleensä ole niin ruusuista.. Seksi ei suju niin kuin nuorena reilu 60 vuotta sitten, ym.. Onkohan se toinen nyt minun omaisuuteni perässä.. Olen nähnyt ja kuullut kyllä..

Ei me kyllä työpaikoillani olla kenenkään lupia kyselty, vaikka on ollut kyse dementoivaa sairautta sairastavista. Omaisten kanssa on kyllä keskusteltu asiasta paljonkin, ja yritetty auttaa ymmärtämään ja jaksamaan. Koska kyse todellakin on ihmisistä, joilla on muistin ongelmia, uusien pariskuntien erottaminen voisi koitua mielenkiintoiseksi haasteeksi...  :-X Jos ihastunutta tai rakastunutta ikääntyvää alkaa kyttäilemään ja erottamaan toisesta, hän käyttäytyy niin kuin kuka tahansa meistä: menee ja tekee joka tapauksessa mielihalujensa perässä -onhan kyse kuitenkin niin suurista tunteista..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Pulu   
Vieras: Pulu

Muutamista hurskaista hoitajista ei ollut oikein, että ennen papin aamenta tämä pariskunta harrasti minkäänlaista keskinäistä kanssakäymistä. Ja kovasti myrsky nousi vesilasissa, kun pariskunta halusi esiaviollisessa elämässään samaan huoneeseen. Sen jälkeen taisteltiin siitä, että laitettiinko heidän sänkyjään yhteen ja lasketaanko laitoja jne. jne. Huvittavaa ja toisaalta arveluttavaa vallankäyttöä

Siis onhan se nyt tajuttava kerta kaikkiaan, että inhimillinen ELÄMÄ ei kuulu sairaalan / hoitolaitoksen seinien sisäpuolelle! :P Kaikki muu elämä on jossain muualla, sairaalassa keskitytään sairastamiseen ja paranemiseen että voi palata siihen muuhun elämään! Sairaala on sairastamiselle pyhitetty paikka jossa ei ole sukupuolia kuin teoriassa (miesten- ja naisten huoneet, WC:t), vain henkilökuntaa ja potilaita. Siviilielämässä näilläkin ihmislajin edustajilla on sukupuoli, mutta sairaalassa sekin laitetaan pukukoppiin siviili-identiteetin kanssa...

Pariskunnan sänkyjen erottamisen hyväksyn vain sillä perusteella, että toinen pariskunnasta on siinä kunnossa, että häntä täytyy hoitajien avustaa molemmilta puolilta vuodetta eli esim. kääntää, kuivittaa ym.

Toinen hyväksyttävä peruste on se, jos pariskunta itse sitä pyytää.  ;D

Omaisilta ei minusta pidä joutua kysymään lupaa. Riittää, kun heitä informoidaan. Jos sitäkään. Pelkän dementian takia harrastetaan "potilaan edun nimissä" niin paljon vääristynyttä vallankäyttöä sekä omaisten että hoitotyöntekijöiden taholta. Jos ihan oikeasti luetaan lakikirjasta, mikä on kaikkein laajimmankin edunvalvonnan alue (entinen holhous), niin tullaan huomaamaan, että toisen ihmisen valta toisen elämään onkin harmillisen kapea myös lain edessä..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Johannes   
Johannes

Eli siis lähtötilanne tähän topicciin on se että hoitopaikassa sattui mummo ja pappa (molemmilla muistiongelmaa) rakastumaan toisiinsa ja haluaisivat istuskella käsikädessä kahvipöydässä ja kiikkutuolissa, yms. Molemmat ovat leski-immeisii. Tilanne "hyväksyttiin" omaisten luvalla ja mummo ja pappa sai jatkaa "deittailua"...

Nyt sitten tuossa yksinäni mietiskelin että mihin kummaan ne tarvitsee niiden omaisten luvan?? Eikö kyseessä olen ihan perustarpeen tyydyttäminen; rakastaa/olla rakastettu??

Itsestäni on ainakin sulosta nähdä tuon ikäiset ihan rakastuneena toisiinsa  :happy:

Onko muille sattunut vastaavanlaisia tapauksia?? Kokemuksia miten tilanne on "ratkaistu"??

Mielestäni on hyvä kokea tunne, että osaa rakastaa ja olla rakastettu. Olisi suuri häpeä terveydenhuoltojärjestelmälle, jos tämä ihmisoikeus evättäisiin. (näin yleisesti).

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Esa   
Esa

Ei kait se rakastumisen taito vanhemmitenkaan mihinkään katoa...luulisin näin olevan. Ja miksi omaisilla pitää kysyä lupa jos vanhus rakastuu, eikös ne ole täys ikäisiä ja kypsiä päättämään omista asioistaan.

:-

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sini   
Sini

Pariskunnan sänkyjen erottamisen hyväksyn vain sillä perusteella, että toinen pariskunnasta on siinä kunnossa, että häntä täytyy hoitajien avustaa molemmilta puolilta vuodetta eli esim. kääntää, kuivittaa ym.

Toinen hyväksyttävä peruste on se, jos pariskunta itse sitä pyytää.  ::)

Ne sängyt saa sitten laitettua hoitotoimenpiteen jälkeen yhteen...

Tiedä tosin tapauksen, että pariskunta jouduttiin erottamaan siksi, että muistihäiriöinen mies kiipesi öisin vaimon viereen, joka oli täysin vuodepotilas. Aamuisin vaimon vaipat oli revitty auki ja tämä vuosi verta. Vaimon voinnin vuoksi järjestettiin "asumusero", joka sekoitti miehen muistin lopullisesti. Tähän ei hyvää ratkaisua löytynyt.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
gartsu   
gartsu

Oma vaari jäi leskeksi, joutui sitten muuttamaan vuodeosastolle jossa rakastui uudelleen ja meni kihloihin tämän naisen kanssa. Vaarini oli sokea. ;D Nyt molemmat ovat jo taivaan kodissa.

Myös työpaikallani on kaksi rakastunutta vanhusta; olen yllättänyt heidät muutaman kerran seksipuuhista..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Minkura   
Minkura

Oma pappani löysi sattuman kaupalla 80-vuotiaana nuoruudenrakkautensa palvelutalon naapuriasunnosta. Kun molemmat olivat leskiä ja sama rakkaus 50-vuoden jälkeenkin oli tallella, menivät pappa ja mamma kihloihin. Suunnittelivat tulevaisuuttakin, mm. miten tehdään ovi asuntojen välille. Muutaman vuoden ehtivät olemaan onnellisia, ennen kuin mamma kuoli. Tässäkin tapauksessa lapset eivät asiasta pitäneet, mutta onneksi eivät puuttuneet sen suuremmin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×