Määräaikainen työsopimus..

[Vieras: DiagnoosiX]

Määräaikainen työsopimus, jossa irtisanomisaika-kohdassa kirjattu:

sovellettavan työehtosopimuksen mukainen

Miten ymmärrät sen? Voinko irtisanoa vaiko en  :(

Sopimuksen allekirjoitushetkellä luulin tietäväni että irtisanottavissa olisi... Mutta... Epäilyttää.

Auttakaa hyvät ihmiset 

[Pernasoppa]

Tarkoittaa juuri sitä, että sen voi irtisanoa toisin kuin yleensä määräaikaisen. Itselläni samantapainen lappu.

[Vieras: nantti]

Tarkoittaa juuri sitä, että sen voi irtisanoa toisin kuin yleensä määräaikaisen. Itselläni samantapainen lappu.

Määräaikaisuus ei ole erityinen suoja irtisanoutumiselle tai irtisanomiselle. Jos sinulle on esim 1 vuoden määräaikainen sopimus ja saat toisaalta paremman pestin, voit irtisanoutua. Jos teet jonkin radikaalin, irtisanomiseen riittävän mokan työssäsi (lyöt potilasta ja varastat sen rahat) sinut voidaan irtisanoa. Mutta jos teet työsi säntillisesti, eikä organisaatiossa tapahdu jotain täysin mullistavia muutoksia, niin vuoden saat rauhassa olla töissä. Sinua ei voida laittaa pois ja palkata toista tekemään samaa työtä ihan vain irtisanomisen ilosta.

[-VF-]

Määräaikainen työsopimus, jossa irtisanomisaika-kohdassa kirjattu:

sovellettavan työehtosopimuksen mukainen

Miten ymmärrät sen? Voinko irtisanoa vaiko en  :)

Sopimuksen allekirjoitushetkellä luulin tietäväni että irtisanottavissa olisi... Mutta... Epäilyttää.

Auttakaa hyvät ihmiset 

Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuksen. KVTES ei myöskään tunne määräaikaista työsopimusta joka voitaisiin kesken sopimuksen irtisanoa.

Toki niitä irtisanoutumispykäliä on sovittu myös määräaikaisiin työsopimuksiin, mutta pääperiaate on se, että määräaikainen työsopimus kestää tietyn ajan ilman, että kumpikaan osapuoli voi irtisanoa sen.

Aivan liian usein ihmiset allekirjoittavat älyttömän pitkiä määräaikaisia työsopimuksia ja sitten ihmettelevät että eikö tästä pääsekään helposti eroon. Yleensä ei kannata laittaa nimeään sellaiseen sopimukseen minkä sisältöä ei ymmärrä.

KVTES: http://www.talentia.fi/index.php?m=4&s=2&d=1&did=54

Työsopimuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

[Pikku myy]

Määräaikainen työsopimus, jossa irtisanomisaika-kohdassa kirjattu:

sovellettavan työehtosopimuksen mukainen

Miten ymmärrät sen? Voinko irtisanoa vaiko en  :)

Sopimuksen allekirjoitushetkellä luulin tietäväni että irtisanottavissa olisi... Mutta... Epäilyttää.

Auttakaa hyvät ihmiset 

Mulla oli edellisessä työpaikassa määräaikanen työsoppari tän vuoden elokuulle, mutta sanoin itteni irti viime joulukuussa.. Selittelyä ja perustelua vaati, mutta sain tahtoni läpi!  :)

[Vieras: Agitated]

Määräaikainen työsopimus, jossa irtisanomisaika-kohdassa kirjattu:

sovellettavan työehtosopimuksen mukainen

Miten ymmärrät sen? Voinko irtisanoa vaiko en  :)

Sopimuksen allekirjoitushetkellä luulin tietäväni että irtisanottavissa olisi... Mutta... Epäilyttää.

Auttakaa hyvät ihmiset 

Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuksen. KVTES ei myöskään tunne määräaikaista työsopimusta joka voitaisiin kesken sopimuksen irtisanoa.

Toki niitä irtisanoutumispykäliä on sovittu myös määräaikaisiin työsopimuksiin, mutta pääperiaate on se, että määräaikainen työsopimus kestää tietyn ajan ilman, että kumpikaan osapuoli voi irtisanoa sen.

Aivan liian usein ihmiset allekirjoittavat älyttömän pitkiä määräaikaisia työsopimuksia ja sitten ihmettelevät että eikö tästä pääsekään helposti eroon. Yleensä ei kannata laittaa nimeään sellaiseen sopimukseen minkä sisältöä ei ymmärrä.

KVTES: http://www.talentia.fi/index.php?m=4&s=2&d=1&did=54

Työsopimuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

Just näin! Pääsääntö on se että työntekijä ei voi sanoa irti määräaikaista työsopimusta, ellei toisin ole sovittu.

Jos et pysty/halua sitoutua työhön varmuudella tuoksi määräajaksi kannattaa ko. työnantajan kanssa sopia sopparin mahdollisesta irtisanomisesta. Ja kaikki kirjallisesti!  :)

[Vieras: nantti]

Määräaikainen työsopimus, jossa irtisanomisaika-kohdassa kirjattu:

sovellettavan työehtosopimuksen mukainen

Miten ymmärrät sen? Voinko irtisanoa vaiko en  *nolona*

Sopimuksen allekirjoitushetkellä luulin tietäväni että irtisanottavissa olisi... Mutta... Epäilyttää.

Auttakaa hyvät ihmiset 

Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuksen. KVTES ei myöskään tunne määräaikaista työsopimusta joka voitaisiin kesken sopimuksen irtisanoa.

Toki niitä irtisanoutumispykäliä on sovittu myös määräaikaisiin työsopimuksiin, mutta pääperiaate on se, että määräaikainen työsopimus kestää tietyn ajan ilman, että kumpikaan osapuoli voi irtisanoa sen.

Aivan liian usein ihmiset allekirjoittavat älyttömän pitkiä määräaikaisia työsopimuksia ja sitten ihmettelevät että eikö tästä pääsekään helposti eroon. Yleensä ei kannata laittaa nimeään sellaiseen sopimukseen minkä sisältöä ei ymmärrä.

KVTES: http://www.talentia.fi/index.php?m=4&s=2&d=1&did=54

Työsopimuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

Just näin! Pääsääntö on se että työntekijä ei voi sanoa irti määräaikaista työsopimusta, ellei toisin ole sovittu.

Jos et pysty/halua sitoutua työhön varmuudella tuoksi määräajaksi kannattaa ko. työnantajan kanssa sopia sopparin mahdollisesta irtisanomisesta. Ja kaikki kirjallisesti!  ;)

Mikä pykälä kieltää työntekijää sanomasta itseään irti määräaikaisessa työsuhteessa? "Työsuhde päättyy kun... jne. KTVES ja työsuhteeseen liittyvä lakiteksti ei lukemani perusteella selkeästi sano asiaa suuntaan eikä toiseen. Tai sitten teksi ei vain osu silmääni. Itse olen sanonut itseni irti määräaikaisesta työsuhteesta ja silloin noudatettiin irtisamisaikoja, ei siinä ollut mitään dramatiikkaa. Onko kyse nyt siitä, että asiaan liittyvät tekstit on kirjitettu siten, että työnantaja/-tekijä voi tulkita niitä hieman vedättäen? Yksi asia pitää kuitenkin korjata: kirjoitin aiemmin, että jos lyö ja varastaa... työsopimuksen voi irtisanoa. Oikea termi taitaa olla työsopimuksen purkaminen (ilman irtisanomisaikaa). Entäpä jos työpaikka missä olet määräaikaisella sopimuksella ajautuu konkurssiin? Toiminta lopetaan puolen vuoden päästä ja sopimus kaksi vuotinen. Tuskin työnanataja pitää työntekijää olohuoneensa nurkassa 1½ vuotta täydellä palkalla. Irtisanomispaperit käteen (ja palkkaturvastako loppuajan palkka?).

[Ensihoitaja]

Jos työnantaja esim. kuolee, ajautuu konkurssiin jne. Katsotaan kaikki voimassa olevat työsuhteet purkautuneiksi, eli siis määräaikainenkin työsuhde päättyy tällöin.

Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, koska työsopimuslaissa lukee jotensakin näin: Määräaikainen sopimus on molempia osapuolia sitova. Määräaikainen työsuhde kestää työsopimuksessa olevan ajan eikä sitä voida irtisanoa. Katsokaa työsopimuslaista tarkemmin oikea sanamuoto.

Määräaikasesta työsopimuksesta itsensä irtisanominen onkin sitten enempi henkimaailman juttuja. Kaikki eivät edes tunnu tietävän, että kyseistä sopimusta ei voi irtisanoa. Toisaalta, eiköhän nämä asiat ole ihan sovittavissa hyvässä yhteisymmärryksessä. Joskus olen myös kuullut väitteen, että jos itse esim. ei ole allekirjoittanut määräystä niin voi lähteä koska vain, kun ei ole sitoutunut sopimukseen. (Tästä en sen enempää tiedä) Itse tiedän, että määräaikaisesta sopimuksesta on päässyt lähtemään normaaleilla irtisanomisajoilla, mutta jos itse vielä joskus teen määräaikaisia sopimuksia vaadin niihin itselleni mahdollisuuden irtisanomiseen normaaleilla irtisanomisajoilla.

[-VF-]

Mikä pykälä kieltää työntekijää sanomasta itseään irti määräaikaisessa työsuhteessa? "Työsuhde päättyy kun... jne. KTVES ja työsuhteeseen liittyvä lakiteksti ei lukemani perusteella selkeästi sano asiaa suuntaan eikä toiseen.

Työsopimuslain 6 luku ja ensimmäinen momentti: "Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa", siinähän se sanotaan. Tuntuu siltä, että valtaosa työantajista ja työntekijöistä ei tiedä pätkääkään työspomusasioista. Jos työntekijä lähtee lätkimään kesken määräaikaisen työsopimuksen, niin työnantajalla ojn oikeus korvauksiin siitä, että työntekijä rikkoo sopimuksen kesken kaiken. Tämän korvauksen päättää loppu kädessä työoikeus.

Toki työntekijöitä lähtee kesken määräaikausuuksien kävelemään ilman ongelmia, mutta lain mukaan tilanne ei ole sallittu.

Tai sitten teksi ei vain osu silmääni. Itse olen sanonut itseni irti määräaikaisesta työsuhteesta ja silloin noudatettiin irtisamisaikoja, ei siinä ollut mitään dramatiikkaa. Onko kyse nyt siitä, että asiaan liittyvät tekstit on kirjitettu siten, että työnantaja/-tekijä voi tulkita niitä hieman vedättäen?

Työnantaja tai työntekijä ei voi tulkita niitä ihan miten sattuu. Tietenkään työnantaja ei voi pakottaa ketään tekemään töitä vaikka olisi määräaikainen sopmus päällä ja työntekijä lähtee siitä kävelemään. Toki töistä pääsee aina eroon vaikka olisi kirjoittanut millaisen sopimuksen tahansa, mutta silloin on turha itkeä jos joutuukin maksumieheksi ja pitää korvata työnantajalle määräaikaisesta sopimuksesta pois lähtiessään jotain.

Yksi asia pitää kuitenkin korjata: kirjoitin aiemmin, että jos lyö ja varastaa... työsopimuksen voi irtisanoa. Oikea termi taitaa olla työsopimuksen purkaminen (ilman irtisanomisaikaa). Entäpä jos työpaikka missä olet määräaikaisella sopimuksella ajautuu konkurssiin? Toiminta lopetaan puolen vuoden päästä ja sopimus kaksi vuotinen. Tuskin työnanataja pitää työntekijää olohuoneensa nurkassa 1½ vuotta täydellä palkalla. Irtisanomispaperit käteen (ja palkkaturvastako loppuajan palkka?).

Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen on kaksi aivan eri asiaa. Työsopimuksen purkaminen vaatii yleensäa aika paljon enemmän kuin irtisanominen. Tyyliin töistä kieltäytyminen, viikon poissaolo töistä ilmoittamatta jne...

[Pernasoppa]

Toki töistä pääsee aina eroon vaikka olisi kirjoittanut millaisen sopimuksen tahansa, mutta silloin on turha itkeä jos joutuukin maksumieheksi ja pitää korvata työnantajalle määräaikaisesta sopimuksesta pois lähtiessään jotain.

Käsittääkseni näissä tapauksissa työntekijän tulee maksaa uuden työntekijän etsimisestä aiheutuvat kulut, eli vaikka joku lehti-ilmoitus. Villejä urbaanilegendoita olen kuulluut, että mitään ei joudu korvaamaan jos uusi työntekijä on ovella ikäänkuin ilman hakuja.

En allekirjoita tätä, koska kaikki on vain hear-say.

[-VF-]

Käsittääkseni näissä tapauksissa työntekijän tulee maksaa uuden työntekijän etsimisestä aiheutuvat kulut, eli vaikka joku lehti-ilmoitus. Villejä urbaanilegendoita olen kuulluut, että mitään ei joudu korvaamaan jos uusi työntekijä on ovella ikäänkuin ilman hakuja.

En allekirjoita tätä, koska kaikki on vain hear-say.

Lakihan sanoo asiasta suunnilleen siten, että työntekijä joutuisi maksamaan kulut mitkä tästä sopimusrikosta syntyy. Ainakin aikaisemmin meikussa on ollut sillä tavalla, että määräaikaisesta työsuhteesta lähtevä hoitaja on joutunut maksamaan lomarahansa korvauksena. Tämäkään ei ole oikein, koska korvauksen päättää työoikeus, ei työnantaja.

Tämä tosin oli päivystys- ja valvontaklinikan aikaisemman ylihoitajan näkemys asiasta.

Mutta niitä irtisanoutumispykäliä on annettu myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Ja se on minun mielestä tosi outoa, koska määräaikaisen työsuhteen idea on se, että se kestää tietyn aikaa ilman irtisanoutumismahdollisuutta. Mutta kun tällä alalla on niin paljon pätkätöitä, niin tällainen tämä käytäntö ja nykypäivä on...

[Vieras: nantti]

Mikä pykälä kieltää työntekijää sanomasta itseään irti määräaikaisessa työsuhteessa? "Työsuhde päättyy kun... jne. KTVES ja työsuhteeseen liittyvä lakiteksti ei lukemani perusteella selkeästi sano asiaa suuntaan eikä toiseen.

Työsopimuslain 6 luku ja ensimmäinen momentti: "Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa", siinähän se sanotaan. Tuntuu siltä, että valtaosa työantajista ja työntekijöistä ei tiedä pätkääkään työspomusasioista. Jos työntekijä lähtee lätkimään kesken määräaikaisen työsopimuksen, niin työnantajalla ojn oikeus korvauksiin siitä, että työntekijä rikkoo sopimuksen kesken kaiken. Tämän korvauksen päättää loppu kädessä työoikeus.

Luin toki pykälän mutta ei siinä kielletä irtisanomisen mahdollisuutta. Juristi en ole mutta jos jotain asiaa ei ole mainittu niin asiassa on silloin tulkinnan mahdollisuuksia.

Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen on kaksi aivan eri asiaa. Työsopimuksen purkaminen vaatii yleensäa aika paljon enemmän kuin irtisanominen. Tyyliin töistä kieltäytyminen, viikon poissaolo töistä ilmoittamatta jne...

Kuten kirjoitinkin: jos lyö ja varastaa tai jotain muuta törkeää. Eikö se ole vakavaa?

[-VF-]

Kuten kirjoitinkin: jos lyö ja varastaa tai jotain muuta törkeää. Eikö se ole vakavaa?

Juu, jotain tuollaista tarvitaan, että työsopimus voidaan purkaa.

Työsopimuslain 8 luku ja 1. momentti:

"Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa."

[Pernasoppa]

Kuten kirjoitinkin: jos lyö ja varastaa tai jotain muuta törkeää. Eikö se ole vakavaa?

Juu, jotain tuollaista tarvitaan, että työsopimus voidaan purkaa.

Työsopimuslain 8 luku ja 1. momentti:

"Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa."

Tällä alalla esim. salassapitovelvollisuuden rikkominen.

[dino]

Tällä alalla esim. salassapitovelvollisuuden rikkominen.

Jos tiukasti tulkittaisiin niin yli puolet hoitajista voitaisiin erottaa saman tien... :P

[Pöllö]

Määräaikainen työsopimus, jossa irtisanomisaika-kohdassa kirjattu:

sovellettavan työehtosopimuksen mukainen

Tuosta ei voine lukea suoraan, tarkoitetaanko sillä:

- ettei työehtosopimus sisällä mahdollisuutta määräaikaisen työsopimuksen irtisanomiseen vai

- että määräaikaisen työehtosopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työehtosopimuksessa kuvattuja irtisanomisaikoja

Voisi tietysti kallistua työntekijää (heikompana) suosivaan tulkintaan, mutta sanatarkastihan näitä taidetaan joskus tulkita?

Määräaikaisten työsuhteiden maailmassa on tullut oltua myös työpaikassa, jossa työnantaja tavallisesti suostui kummemmitta rutinoitta irtisanoutumisiin määräaikaisen työsopimuksen aikana. Jatkuvien määräaikaisuuksien keskellä näin yritettiin näytellä "hyvää työnantajaa", ja kun päteviä tulijoita oli jonossa, sen kummemmin aikaa ei perehdyttämiseen käytetty , niin eipä työnantaja siinä kokenut mitään menettäneensäkään. Ehkä ko. yksikössä tiedettiin järjestelyiden epämukavuus puolin ja toisin.

Suomalainen työlainsäädäntö ja työehtosopimukset sisältävät kyllä runsaasti työntekijän kannalta ikäviä yksityiskohtia. Omassa kokemuksessa löytyvät vuosittaiset sadat tunnit ilman ylityökorvauksia, yt-neuvottelut tasoa "laita nimi paperiin yt-neuvottelujen käymisestä tai olet erotettu" - ja joskus kun tuli vietettyä aikaa paljon tien päällä, ja perillä odotti usein vähintään kokonainen työpäivä, mietti tuollaisten 16-tuntisten päivien päälle sitä, että ne katsottiin normaaleiksi 7,5-tuntisiksi päiviksi. Tosin eräässä tuttavani matkatyöpaikassa, jossa suurin osa työpäivästä meni ratissa, ei matkantekoa katsottu työajaksi...

Samoin matkatyössä työnantaja alkoi vaatimaan matkakustannusten vähentämiseksi matkustamista esim. lauantaisin (päiväraha + hotelli halvempi kuin lentolippu arkena), mutta mitään korvaustahan siitä ei maksettu ennenkuin sopimukset saatiin neuvoteltua uusiksi. Nekin korvaukset tuntuivat lähinnä huonolta vitsiltä... No, ko. talossa tuli näitä "työpaikkanne siirtyy 3 - 4 viikon sisällä 300 - 400 km päähän" -ilmoituksia - väki ei ehdi hakea uutta duunia vaan lähtee kiltisti matkaan, itsekin sain muuttoilmoituksen päivää ennen kesäloman alkua - ettei asunnon hakeminen, muutto sun muut järjestelyt olisi tapahtuneet työajalla. Teki taas hyvää ihmissuhteille, varsinkin kun ko. talossa oli jo tehtyä puoli vuotta 300 km päässä kotona ja oltua tien päällä ihan kivasti... Noo, IT-firmoissahan ei enää katse nouse näytöltä kun ilmoitetaan uusimmasta omistajasta ja muista järjestelyistä... Ja eräässä puulaakissa työntekijää oltiin haastamassa oikeuteen, kun toiminta meni tappiolle, ja työntekijä oli järjestänyt erään tappiollisen homman - pomon suullisella määräyksellä, tosin... Raastupaan ei koskaan päädytty, mutta eipä tarvinnut yhtä työntekijää irtisanoa, lähti itse...

[kyytimies]

Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen on kaksi aivan eri asiaa. Työsopimuksen purkaminen vaatii yleensäa aika paljon enemmän kuin irtisanominen. Tyyliin töistä kieltäytyminen, viikon poissaolo töistä ilmoittamatta jne...

Juurikin asiasta keskustelin tehyn juristin kanssa. Työsuhteen purkaminen onnistuu työntekijän puolelta ilman mitään selityksiä jos työntekijä on koeajalla. Eli jos soppariin on merkitty koeaika, sen puitteissa voi purkaa oman työsopimuksensa. Ja purku tulee välittömästi voimaan.

[-VF-]

Juurikin asiasta keskustelin tehyn juristin kanssa. Työsuhteen purkaminen onnistuu työntekijän puolelta ilman mitään selityksiä jos työntekijä on koeajalla. Eli jos soppariin on merkitty koeaika, sen puitteissa voi purkaa oman työsopimuksensa. Ja purku tulee välittömästi voimaan.

Kyllä selitys pitää olla ja pitää lain mukaan olla "asialliset perusteet".

Työsopimuslaki 1:4§

"Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa."

KKO on antanut ennakkopäätöksenkin siitä, että paremman palkan perässä juokseminen ei ole asiallinen peruste purkaa työsopimusta koeajalla: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1993/19930042

[Pöllö]

KKO on antanut ennakkopäätöksenkin siitä, että paremman palkan perässä juokseminen ei ole asiallinen peruste purkaa työsopimusta koeajalla: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1993/19930042

Mielenkiintoinen päätös. Käräjä- ja hovioikeus olivat tulkinneet asian toisin. Vuonna 1989 tosin taisi olla voimassa aiempi versio työsopimuslaista (1970 annettu, KKO:n päätöksessä viitattu 3 § muutettu säädöksellä 423/1986. Koejalla työsopimuksen purkaminen ei tuolloinkaan enää saanut tapahtua sukupuolta, rotua tms. koskevalla perusteella tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Työsopimuslaki v. 1970 sisälsi perusteltuja syitä purkaa työsopimus, joita voidaan soveltaa myös koeajan ulkopuolella. Näitä ovat esim. palkan maksaminen sopimuksen vastaisesti, työntekijän harhaan johtaminen sopimusta työnantajan toimiminen työturvallisuutta välinpitämättömyydellään vaarantaen jne. Koeaikana purkamiskynnyksen luulisi olevan ainakin työntekijän puolelta alhaisempi, ja eräät työnantajat tänä päivänä saattavat tietääkseni purkaa työsopimuksen koeajalla ihan vain pärstäkertoimen pohjaltakin - ehkä vedoten 1980-luvun käytäntöön... Nykyinen laki viittaa purkamisperusteiksi koeajan ulkopuolella erittäin painavat syyt, vakavat rikkomukset ja laiminlyönnit.

Nykyisen työsopimuslain (55/2001) taustoissa (Hallituksen esitys eli HE 157/2000) mainitaan koeajasta, jonka tarkoitus on antaa molemmille sopijapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia, eikä 8 luvun perusteita huomioitaisi. Mainittu 8 luku sisältää työsopimuksen purkamisen työnantajan tai työntekijän vakavien laiminlyöntien vuoksi. Edelleen työsopimusta ei saisi purkaa syrjivin tai "muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisin perustein". Käytännössä koeajan tarkoitus näyttäisi olevan testata puolin ja toisin, vastaako tehty työsopimus odotuksia ja lupauksia - ei niinkään työnantajan tai työntekijän vapautta irtisanoa työsopimus sen kummemmin perustelematta. 

Hieman ristiriitaisiakin tekstejä löytyi HE 157/2000:sta: "Koeaikana tapahtuneen päättämisen perusteeksi riittää vetoaminen koeaikaan (HE 291/1990 vp, s. 13)." Ja sama HE 157/2000 sisälsi tekstin "Työsuhdeturvaa koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin 1980-luvulla... Oikeutta purkaa työsopimus koeaikaan vedoten ... rajoitettiin. " Eli tuolloin lienee tapahtunut muutos, jonka mukaan koeaikana työsopimuksen voi purkaa vain perustellusti, ei epäasiallisin perustein?

Nykyistä työsopimuslakia perusteleva HE 157/2000 on aika yksiselitteinen. Otsikon 3.2. Keskeiset ehdotukset alla sanotaan selvästi: "Osapuolet voisivat kuitenkin sopia työnteon aloittamisesta alkavasta enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa sopimus on purettavissa 1 luvun 4 §:n mukaan ilman irtisanomis- ja purkamisperusteita. Purkaminen ei kuitenkaan saa olla syrjivä eikä muutoinkaan epäasiallinen." On huomattava, että myös työntekijä on osapuoli, jota teksti velvoittaa.  "Syrjivä" viittaa käytännössä enemmän siihen, että työnantaja ei saa syrjivin perustein purkaa työsopimusta koeajallakaan, ja samoin epäasiallisuuden voisi liittää vain työnantajaan... Vaan näin ei ole sanatarkassa tulkinnassa asia. Ehdot sitovat molempia osapuolia.

Työsopimuslaki sisältää 12 luvun 1 § yleisen vahingonkorvausvelvollisuuden, joka työntekijän osalta tarkoittaa:

"Työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412/1974) 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. " (Vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Laki on sama, jos vahingon aiheuttaa 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu itsenäinen yrittäjä. Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa opetukseen liittyvässä työssä vahingon, vastaa hän vahingosta tässä pykälässä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Sama koskee hoitolaitoksessa hoidettavana olevan hoitoon liittyvässä työssä tai vangin vankityössä aiheuttaman vahingon korvaamista. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Työntekijän työssään työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamisesta säädetään erikseen.)

"Korvaus irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyy 6 luvun 4 §:n mukaan. Vähintään 200 päivää lomautettuna olleen työntekijän oikeudesta saada työsopimuksen irtisanoessaan irtisanomisajan palkkaa tai sen osaa vastaava korvaus irtisanomisajalta säädetään 5 luvun 7 §:n 3 momentissa." (Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.)

Eli työsopimus on myös työntekijää varsin sitova. Koeaikanakaan ei työsopimusta voi purkaa epäasiallisin perustein. Myös työntekijällä on irtisanoutumisesta tai työsuhteen purkamisesta johtuvia vastuita, jotka voivat johtaa vahingonkorvauksiin. Harmillisesti työsopimuslaki ei kovin sen kummemmin sano, mitä epäasialliset perusteet ovat, vaikka HE 157/2000 mainitsee: "Tavoitteena on, että lain sisältö selviää jokaiselle sitä soveltavalle suoraan säännösteksteistä." Enpä itsekään tiennyt säädöstä ihan tarkasti, ennenkuin se nousi täällä VF:n avittamana esiin.

[-VF-]

Eli työsopimus on myös työntekijää varsin sitova. Koeaikanakaan ei työsopimusta voi purkaa epäasiallisin perustein. Myös työntekijällä on irtisanoutumisesta tai työsuhteen purkamisesta johtuvia vastuita, jotka voivat johtaa vahingonkorvauksiin. Harmillisesti työsopimuslaki ei kovin sen kummemmin sano, mitä epäasialliset perusteet ovat, vaikka HE 157/2000 mainitsee: "Tavoitteena on, että lain sisältö selviää jokaiselle sitä soveltavalle suoraan säännösteksteistä." Enpä itsekään tiennyt säädöstä ihan tarkasti, ennenkuin se nousi täällä VF:n avittamana esiin.

Erinomaista tekstiä Pöllöltä, kuten aina!

Tästä viimeisestä kappaleesta toivoisin erityisesti jäävän ihmisten mieleen se, että työsopimukseen ei kannata laittaa nimeään alle jos ei ymmärrä mitä se tarkoittaa. Vaikka määräaikaisista työsopimuksista on tällä alalla päässyt kesken sopimuskauden aika helpostikin eroon, niin asia ei välttämätt aina ole niin helppoa. Siinä asiassa laki on työnantajan puolella ja jos asiasta aletaan riitelemään, niin työntekijä kärsii varmasti.

Itse toivosin huomattavasti enemmän opoetusta alan oppilaitoksiin, sillä vastavalmistuneet hoitajat ovat täysin kuutamolla työsopimusasioista. Luotetaan työnantajan sanaan lähes sokeasti eikä tiedetä mihin sitoudutaan kun nimi työsopimukseen laitetaan.

[Teemu]

Itse toivosin huomattavasti enemmän opoetusta alan oppilaitoksiin, sillä vastavalmistuneet hoitajat ovat täysin kuutamolla työsopimusasioista.

Meillä oli yhteen kurssiin liittyen työehtosopimuksen tulkintaa ja työvuorosuunnittelua, ainakin yks PLM oli tyytyväinen kun näytin mitä ko. kurssissa käsiteltiin.

[-VF-]

Meillä oli yhteen kurssiin liittyen työehtosopimuksen tulkintaa ja työvuorosuunnittelua, ainakin yks PLM oli tyytyväinen kun näytin mitä ko. kurssissa käsiteltiin.

Miellä, Helsingin sairaanhoitomuseossa (Helsingin sairaanhoito-opisto/Helsingin ammattikorkeakoulu/Stadia) ei ollut mitään puhetta työehtosopimuksista tai vastaavaa. Joku opettaja sivulauseessa mainitsi, että työehtosopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena...  ;D

[petraa]

Minäkin otin vapaastivalittaviin palvelualojen työsuhde -kurssin, missä käsiteltiin aika tarkasti mm. työsopimuksia + muita juttuja aiheeseen liittyen. Se oli kyllä hyvä kurssi ja mun mielestä tänäpäivänä sellanen ois hyvä olla pakollisena jokaiselle. Sieltä ainakin sai tosi hyödyllistä tietoa työsuhteisiin liittyen..

[Ode]

Meilläpäin työntekijät ovat joustavia samoin kuin työnantaja.  :happy: Eli kyllä meillä voi lähteä kesken sopimuksen kunhan asiasta ilmoittaa asiallisesti mahdollisimman aikaisin. Tosin jos työntekijä ei vaan saavu työpaikalle, eli lopettaa yllättäen, niin lomarahat jäävät silloin saamatta. Asia varmaankin hyvin työpaikkakohtainen. Meillä kaikki toivovat pitkiä sopimuksia, mutta eihän niitä aina voi saada.

On ihan loogista että työnantaja antaa aluksi lyhyitä sopimuksia, sillä työntekijät ovat kalliita palkata ja jos työnantaja ei saa rahoilleen vastinetta niin eihän sellaisia työntekijöitä kannata pitää töissä. Tosin lyhyissä sopimuksissa on se ongelma että hyvät työntekijät eivät jaksa jäädä roikkumaan epävarmuudessa, vaan siirtyvät muualle. Työpaikaltani on lähtenyt muutama tosi hyvä työkaveri pois saatuaan vakituisen paikan muualta. ;D

[Vieras: -tiiniz-]

Eli työsopimus on myös työntekijää varsin sitova. Koeaikanakaan ei työsopimusta voi purkaa epäasiallisin perustein. Myös työntekijällä on irtisanoutumisesta tai työsuhteen purkamisesta johtuvia vastuita, jotka voivat johtaa vahingonkorvauksiin. Harmillisesti työsopimuslaki ei kovin sen kummemmin sano, mitä epäasialliset perusteet ovat, vaikka HE 157/2000 mainitsee: "Tavoitteena on, että lain sisältö selviää jokaiselle sitä soveltavalle suoraan säännösteksteistä." Enpä itsekään tiennyt säädöstä ihan tarkasti, ennenkuin se nousi täällä VF:n avittamana esiin.

Tästä viimeisestä kappaleesta toivoisin erityisesti jäävän ihmisten mieleen se, että työsopimukseen ei kannata laittaa nimeään alle jos ei ymmärrä mitä se tarkoittaa. Vaikka määräaikaisista työsopimuksista on tällä alalla päässyt kesken sopimuskauden aika helpostikin eroon, niin asia ei välttämätt aina ole niin helppoa. Siinä asiassa laki on työnantajan puolella ja jos asiasta aletaan riitelemään, niin työntekijä kärsii varmasti.

Itse toivosin huomattavasti enemmän opoetusta alan oppilaitoksiin, sillä vastavalmistuneet hoitajat ovat täysin kuutamolla työsopimusasioista. Luotetaan työnantajan sanaan lähes sokeasti eikä tiedetä mihin sitoudutaan kun nimi työsopimukseen laitetaan.

Itse olen kysellyt tällaisen opetuksen perään, mutta eipä ole kuulunut...

Onko hyviä vinkkejä miten käytännössä kannattaa menetellä jos työnantaja lykkää nenään eteen sopimuksen jonka kaikkia kohtia ei välttämättä 100%:sesti ymmärrä? Siis ei kannata allekirjoittaa - sen minäkin ymmärrän. Mutta mitä sanot työnantajalle? "Mä otan tän kotiin ja opiskelen ensin vähän."? Ja jos ei itse ymmärrä (eikä lähipiirikään), niin kenellä luetutat sen?