Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Vieras: Dina

Koko perhe Norjaan!

Recommended Posts

Vieras: Dina   
Vieras: Dina

Löytyykö kohtalotovereita...?

Eli täällä taas yksi keikkatyöhön kyllästynyt, joka on ajatellut laittaa nokan kohti Norjaa. Monimutkaiseksi asian tekee vain se, että ollaan ajateltu lähteä koko perhe. Niin ja perheeseen tosiaan kuuluu kolme lasta, iältänsä 4, 6 ja 10v. Ja tietenkin miehenkin (hieroja) pitäisi löytää töitä! Ja jotta asia ei näin mutkaton ole, niin lähteepä mukaan vielä pari koiraakin...jotta asuntoa Norjassa ois vielä vähän vaikeampaa löytää...

Ollaan kerran jo kylläkin koko porukka sielä oltu (tai silloin ei ollut lapsia kuin yksi, koiria kylläkin kolme...). Asuttiin 2,5v enkä vieläkään ymmärrä mikä ihmeen päähänpistos toi meidät takaisin Suomeen? Tyttö oppi silloin kyllä ihan hyvin Norjan, mutta unohti sen samantien, kun tultiin Suomeen. Nyt pitäis sitten jatkaa Norjassa koulua... ummikkona! (Ainakin jonkin aikaa..)

Eniten askarruttaa kylläkin poika, joka on 6v ja sen pitäisikin aloittaa Norjassa heti koulu, osaamatta sanaakaan Norjaa! Norjassahan koulu aloitetaan 6v.

Tarkoitus olisi mennä suht.pieneen kaupunkiin, miel. Lillehammer, Gjövik, Hamar seudulle. Onko kellään kokemuksia sieltä päin?

Olisi tosi kivaa voida vähän jakaa ajatuksia samassa tilanteessa olevien kanssa tai jo lasten kanssa Norjaan muuttaneiden kanssa.

Onko kenelläkään tuttua hierojaa, joka olisi lähtenyt Norjaan? Minkä tyyppisestä paikasta on saanut töitä, vai onko oma yritys ainoa vaihtoehto?

Rohkeutta kaikille ulkomaille muutosta haaveilijoille!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: jokinen   
Vieras: jokinen

heips ! samaa harkitaan täälläkin, mutta mukaan ei lähtisi kuin 1 koira..jonka rokotuksetkin jo kunnossa....,paikan valinta vielä kesken...ja kotijoukkojen valmennus  8)....kielen oppii varmaan helposti ja nopeasti..lapset varsinkin.

todellakin täällä koto-suomessa alkaa tökkiä nämä pätkätyöt ja pahasti, joten matka olisi hyvä vaihtoehto ja uuden työn alku. voisi sitten tulla jolloinkin lomalle ja räväyttää kuivatun turskan vanhan työpaikan kahvipöytään *nauraa* tuliaisiksi.

mutta rohkeutta meiltä vaaditaan ja pitäjänteisyyttä paperisotaan ym valmisteluihin, joten onnea matkaan.....tämä vaan sinulle kannustimeksi

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: inoda   
Vieras: inoda

Heissan!!

Me suunnitellaan myös muuttoa Norjaan. Pikkasen yli vuosi sitten muutimme sieltä takaisin Suomeen ja viime kesästä lähtien ollaan haikailtu takas  :) toivottavasti haaveemme toteutuu, takaisin Tromssaan olisi meillä suunnitelmissa paluu.

Meillä on myös kolme lasta, iät ovat 6v, 4½v ja 1v8kk, kuopushan syntyi siellä Tromsassa. Minua myös hieman huolestuttaa tuo esikoisen kouluun lähtö siellä heti syksyllä (syksyksi ollaan myös muuttoa kaavailtu) mutta uskon , että hyvin se menee. Itsellä on kummityttö joka oli 6v kun muutti Norjaan ja nyt tyttö on 11v ja todella reipas, kaksikielinen neitokainen  8)

Meillä mies varmaan saisi töitä entisestä työpaikastaan (autoala) ja minä olen ajatellut aloittaa vaan puolikkaan työn, ainakin aluksi.

Viime reissulla meillä oli ekan vuoden suomalainen au-pair, joka hoiti lapset. Nytkin sitä mietin mutta saa nähdä onnistuuko sen saaminen......oli todella helppoa lapsille ja itsellekkin kun sai jättää muksut kotiin nukkumaan töihin lähtiessä :)

Asunto meilläkin tuottaa varmaan ongelmia mutta ei auta kun toivoa, että sopiva sieltä kohtuuhintaan löytyisi. 

Onnea ja rohkeutta teillekkin suunnitelmiin!!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Dina   
Vieras: Dina

Meidän tyttö oli 4v, kun muutettiin ekan kerran Norjaan. Vuoden se kävi dagmammalla + tarhassa sanomatta sanaakaan. Kotona alkas leikeissä kuulumaan koko ajan enemmän ja enemmän norjaa ja kun sitten lopulta rohkeni tarhassakin suunsa avata, niin kieli sujui kuin tuosta vaan. Puhui nimittäin paremmin kuin me! 8)

Mutta vaikka lapset äkkiä kielen oppivatkin, niin kyllä se oli tytölle raskasta aikaa. Kun ei kunnolla muita ymmärtänyt, eikä saanut itseään ilmaistuksi. Hän näki myös paljon painajaisunia. :)

No, täytyy yrittää nyt jo alkaa opettamaan lapsille norjaa, että osaavat edes sanoa: "pissattaa, janottaa jne." Niin ja samalla tulis toi norja ittellekin taas mieleen, neljän vuoden Suomessa olon jälkeen. Kauhistuttaa vaan tosiaan tuo 6v koulun aloittaminen, kun sekin on jo sinällänsa niiiiin iso juttu, saati sitten vieraassa maassa, vieraalla kielellä. Vaikka muistan toki, että norjan eka luokka vastaa kyllä vielä aikalailla meidän esikoulua tasoltansa. Ettei siitä koulunkäynnistä varmaankaan heti kyydistä tipahda, vaikkei aluks mitään tajuiskaan.

Kertokaa toki muutkin, kuinka on lapset alkuaikoina pärjäilleet, etenkin koululaiset.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: astra   
Vieras: astra

Kannattaa toki muutto kouluikäisten lastan kanssa harkita kaikelta kannalta. Vaikea aina tietää miten asiat loksahtavat kenenkin kohdalla mihin suuntaan. Me tulime Norjasta pois kun lapset menivät kouluun. Se oli vaikea päätös, mutta se sopi meille.

Tuttavamme perhe oli vuoden Norjassa, heidän lapsilla kotikieli ruotsi (suomen ruotsi) joten he pärjäsivät ihan mukavasti alkukankeudesta, tietysti omia kavereita oli ollut ikävä.

Yksi tutun tuttu on jossain kalatehtailla, heidän muksu kävi kai suomalaista koulua Pohjois Norjassa, mutta se loppu tai jotain vastaavaa ja on nyt norm. luokalla norskien kanssa, aika hankalaa on alku ollut kuulemma.

Ja vielä masennan loppuun, aikuinen jo nyt kertoo, kuinka oli välillä ihan itsarin partaalla, kun häntä koulussa kiusattiin niin pirusti suomalaisuudestaan. Tutustimme tähän tyyppiin Norjassa ollessamme ja siksi kait me säikähdimme ja läksimme kotiin, kun muksut meni kouluun.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×