X-kekoista materiaalia !!

[Vieras: hotosaku]

Heips Kaikki EH friikit!!!

Etsin kaikkea mahdollista kirjallista julkaistua materiaalia ja tutkimustieoa X-kyydeistä kirjallisuuskatsaukseen.  Jos mieleesi sattuu mitään niihin suuntaavaa kirjoitusta ilmoittele niistä tähän ja olen sinulle ikuisesti kiitollinen.....

Perinteiset Ensihoidon käsikirja, perusteet  jne.. on selvillä mutta lehdissä julkaistuja artikkeleita, tutkimuksia, opinnäytteitä jne... ois kiva löytää teidän avullanne lisää.

[Lääkärihoitaja]

No siinä pari vuotta sitten tulleessa h*vetin paksussa isossa eh-kirjassa oli, joskus kun jaksan raahautua makuuhuoneeseen lisään sen nimenkin, jos joku muu ei kerro sitä ennen... :-X

Muoks: Juu tää.. ja sitten se juuri tässä vuosi sitten (?) ilmestynyt ensihoito-opas (pehmeäkantinen)

ensihoito_iso.jpg

[kops]

Heips Kaikki EH friikit!!!

Etsin kaikkea mahdollista kirjallista julkaistua materiaalia ja tutkimustieoa X-kyydeistä kirjallisuuskatsaukseen.  Jos mieleesi sattuu mitään niihin suuntaavaa kirjoitusta ilmoittele niistä tähän ja olen sinulle ikuisesti kiitollinen.....

Moiks. Lukaisehan täältäkin: http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=eho

Sama aihe kuin Lääkärihoitajankin kirja, mutta ainakin minusta näppärämmin noin netissä luettuna. :-X Lisäksi tulee mieleen tämä hätäkeskuspäivystäjien opaskirja "Hätäpuhelun käsittely : ensihoitojärjestelmän riskinarvio ja vasteenmääritys hätäkeskuksessa", Jarmo Laukkanen et al. Sielläkin on muistaakseni juttua äxistä. Vanhempi painos tuosta kirjasta on nimeltään "Hätäpuhelun käsittely opaskansio hätäkeskuspäivystäjälle ensihoitojärjestelmän ohjaus, riskinarvio ja vasteenmääritys"

[Pärssinen]

Muistanko  väärin, mutta mielestäni ensihoitajat tekivät opinnäytetyön aiheesta Stadiassa -04...koskien HelPelliä....

[#73]

Taitaapa olla useimmissa ensihoitoa koskevissa opuksissa osioita tästä aiheesta. Ensihoidon perusteet kirjassa on kerrottu eri tilanteisiin liittyvää äksäämistä esim. kouristelun jälkeen. Uusi ensihoidon käsikirja käsittelee huomattavasti laajemmin ko. aihetta ja kaikki X-koodit selvitetty melko yksityiskohtaisesti.

[Janne]

Heips Kaikki EH friikit!!!

Etsin kaikkea mahdollista kirjallista julkaistua materiaalia ja tutkimustieoa X-kyydeistä kirjallisuuskatsaukseen.  Jos mieleesi sattuu mitään niihin suuntaavaa kirjoitusta ilmoittele niistä tähän ja olen sinulle ikuisesti kiitollinen.....

Perinteiset Ensihoidon käsikirja, perusteet  jne.. on selvillä mutta lehdissä julkaistuja artikkeleita, tutkimuksia, opinnäytteitä jne... ois kiva löytää teidän avullanne lisää.

Yritä hommata jostain käsiisi arcadan hus-hota koulutuksen 1vk:n kansio, siellä on hyvää materiaalia aiheesta.

[Pöllö]

Oliko tuo Stadian opinnäytetyö: - Ari-Pekka Ã…ker ja Anssi Posio: Kuljettamatta jätettyjen potilaiden tietojen kirjaaminen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella?

Helsingin pelastuslaitoksen tilastot kuljettamatta jääneistä löydät jokavuotisista toimintakertomuksista, esim. http://asiakas.poutapilvi.fi/pelastuslaitos/chapter_images/1556_Toimintakertomus_2004.pdf ja sieltä liite 9. Sinänsä matsku ei kuvaa aivan kaikkea, koska helpel ajaa käytännössä A-C -keikkoja - ja kaupunkiympäristö ei ihan täysin koko maata kuvaa sekään. Jokin muu paikka on voinut myös jossain julkaista omia tilastojaan, KELA vissiin vähän myös kirjaa sairaankuljetusta ja korvattuja X-keikkoja. Hätäkeskusten järjestelmät kertovat jotain, jos niihin pääset käsiksi.

Sirpaleviitteitä löytyy tietysti lähes kaikkialta, millä kriteereillä missäkin ohjeessa voidaan jättää potilas kuljettamatta. Aiheeseen viitataan ohimennen myös vanhusten trendien osalta Stadian opinnäytteessä Väestön ikääntymisen vaikutus Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun vuosina 2001 - 2025 s. 35. (Anna Grönlund, Mari Maaskola), löytyy yllättäen myös netistä googlaamalla. Netistä nopeasti etsimällä myös sirpale http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=eho00074

Jos haluaa sitten lähteä oikeasti viitteiden maailman seikkailemaan, kannattanee vilkaista kotimaisesta artikkelitietokannasta (Arto) ja viitetietokannasta (Linda) esim. termillä sairaankuljetus, mitä materiaalia löytyy, ja miettiä, löytyisikö jostain jotain. Joissain suunnitelmissa, oppikirjoissa ja mm. shp:ien ohjeissa on varmaankin kirjoiteltu ajatuksia kuljettamatta jättämisestä, ja ainakin mm. KELA-korvauksista. Lääketieteelliset perustelut ja viitteet taitavat olla sitten vaativampia löytää.

Kansainvälisempää tieteellistä materiaalia löytyy esim. Medlinestä, jossa tosin on haaste pohtia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä - helposti joutuu selaamaan sadan, parin otsikoita, joista sitten löytyy jokin yksittäinen tai muutama aiheeseen hyvin liittyvä viite, esim. hakusanoilla "ems" ja "not transported" löytyy numerolla 14 viite Cain E. Ackroyd-Stolarz S. Alexiadis P. Murray D. Prehospital hypoglycemia: the safety of not transporting treated patients. [Journal Article] Prehospital Emergency Care. 7(4):458-65, 2003. Klikkaamalla Find Similar ei tuo kohta anna kuin Mattila EM. Kuisma MJ. Sund KP. Voipio-Pulkki LM. Out-of-hospital hypoglycaemia is safely and cost-effectively treated by paramedics. [Journal Article] European Journal of Emergency Medicine. 11(2):70-4, 2004 Apr.

Hakusanoina voi tietysti kokeilla jotain "out-of-hospital", "prehospital" ja mitähän sanoja keksisi kuvaamaan, ettei asiakasta ole kuljetettu, vaan hoidettu kohteessa... Without transportation tms? Kannattaa tuumailla termejä ja rakennella hakuyhdistelmiä, selata jonkin verran turhankin tuntuisia viitteitä - tällaiselle haulle ei ehkä helposti löydä juuri niitä oikeita avainsanoja. Mutta siinähän oppii etsimään matskua. Itse olen jotenkin hakenut hieman väljiä hakutuloksia, koska eksaktilla tekstillä hakeminen tuntuu joskus rajaavan hieman asiaakin pois - jos pitää joku ylimääräinen 5 - 30 minuuttia selata otsikoita tai toinen rakennella erilaisia hakustrategioita, mutta sieltä löytyy parikolme kertaa enemmän relevanttia matskua, niin... Aihe voi olla huonolla tuurilla sellainen, että matsku voi löytyä hakemalla juuri jonkin tietyn vamman tai sairaudenkin kautta...

Pelastusopiston kirjaston sivuilta ja hausta löytyy myös kaiketi hieman em. viitekannoista löytymätöntä materiaalia, mutta onko äksistä se ihmeemmin, löytyy vain katsomalla.

Osin kuljettamatta jättämisen lääketieteellinen tausta perustuu ehkä kokemukseen ja ehkä ensihoitoon liittymättömään kirjallisuuteen, ts. varsinainen tieteellinen tai "tieteellinen" perusta voi olla esim. päivystysalueella koottua, on osin verrannollista, millä indikaatioilla suoritetut asiakkaan tutkimiset ovat riittävät, ja milloin asiakkaalle riittää hoito, joka voidaan antaa kentällä, ja millä perusteilla hänet voidaan "kotiuttaa" - ilman valvontaa tai valvonnan kanssa. Tällaisesta suoran viiteaineiston saaminen on tietysti hankalaa. Voisi olla mielenkiintoista päästä vaihtamaan sana tai pari niiden henkilöiden kanssa, jotka oikeasti kirjoittavat opuksia ja oppaita, ja kysyä, miten he kokevat kentälle päätyneen osaamisen luodun...  :happy: Kriteerit jättää asiakas kuljettamatta kun luodaan... Jossain...  ;) Eli haastavampi tapa olisi poimia oppaista kohdat, missä äksätään, ja jos teos ei itse riittävästi esitä viitteitä perusteluiksi, kysäistä tekijältä, mihis tämä perustuu...

Laittanet sitten valmiista työstä infoa tällekin palstalle, kun kyselit ja täältä jotain yritettiin sekoitt... eikun auttaa.  :)

[Vieras: hotosaku]

Kiitos kaikille ....  Vaikeaa ja haasteellista hankkia niukkaa materiaalia asiasta mutta kun jotai aikaiseksi saan laitan materiaalia jakoon!!

T: xxxxx p-savo

[onni]

Kävisiköhän tähän aihealueeseen jatkokysymyksenä semmoinen, jotta laittakaahan tähän oman toimipaikkanne X-keikkojen osuuksia prosentteina.. Eli äksäysprosentti. Noin suunnilleen.

Mukava olisi titää toimitteko maalla vai kaupungissa.

Meillä prosenttiluku lienee noin 20-25%.

[Söppe]

Oma henkilökohtainen prosentti on 28,3% tilastointiohjelman mukaan.

[Terminator]

ei ma tieta yks mitaan x-KEKOISTA, mikäs matelia se on?? ;D

[Pärssinen]

Oliko tuo Stadian opinnäytetyö: - Ari-Pekka Ã…ker ja Anssi Posio: Kuljettamatta jätettyjen potilaiden tietojen kirjaaminen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella?

jeps

[Cardina]

ei ma tieta yks mitaan x-KEKOISTA, mikäs matelia se on?? :(

ma miettii kans, etta miten iso keko olla x-keko? Ma kerran nähny Suomessa keko kesalla - silloin ku kaikki olla kannissa ja aurinko paista yolla...  ;)

[Vieras: hotosaku]

Kävisiköhän tähän aihealueeseen jatkokysymyksenä semmoinen, jotta laittakaahan tähän oman toimipaikkanne X-keikkojen osuuksia prosentteina.. Eli äksäysprosentti. Noin suunnilleen.

Mukava olisi titää toimitteko maalla vai kaupungissa.

Meillä prosenttiluku lienee noin 20-25%.

Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan 22-25% on yleinen prosentti x-keikoisssa.

[dino]

Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan 22-25% on yleinen prosentti x-keikoisssa.

Olisiko lähdeviitettä tarjolla?

[TexWiller]

Ymmärtääkseni mitään varsinaista tutkimusta X prosentista ei ole, mutta yleisellä tasolla hyväksyttävänä ja normaalina prosenttina pidetään tuota 20%. Tarkoittaa sitä, että jos reilusti alle niin kuljetellaan sitten niitäkin jotka eivät välttämättä ambulanssi kyytiä tarvitsisi ja jos vastaavasti reilusti yli, on häkessä nappi liian herkässä tai sairaankuljettajilla mielessä joku muu kuin työnteko ;D Täytyy muistaa että kyseinen prosentti sisältää sitten myös X-1, X-7 ja X-9 tapahtumat unohtamatta myöskään X-6:tta.

[Ensihoitaja]

Musta tuntuu, että mulla x-kyytejä hyvin vaihtelevasti ollut eri paikoissa. Aikanaan maalla Hämeessä parhaalle kuulle taisi x:ä tulla lähemmäs 40%, suurin osa X8/x5 koodilla. Normaali kuu varmaan meni sellaiselle 15-20%. Kaupungissa, kun ajetaan siirtosakua pääasiassa niin prosentti on alhainen. Välillä tilaajat sotkee ja laittaa kyydin kahdelle sakulle silloin tulee x9  ;D Nykyisessä toimipisteessä ehkä 5-10% x-kyytejä.

[Vieras: takapäivystäjä]

Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan 22-25% on yleinen prosentti x-keikoisssa.

Olisiko lähdeviitettä tarjolla?

Empä ole törmännyt moiseen tutkimukseen. Erilaisia lukuja on kyllä esitetty eri lähteissä mutta nehän ovat täysin riippuvaisia paikkakunta- ja yksikkökökohtaisista eroista. Joku ajelee 30% keikoista siirtoa ja toinen ajaa vaan A-B tehtäviä. Toiset tekee X-koodeja perustapiksille ja toisilta keikan siirtäminen toiselle palveluntuottajalle tai oman talon perustapikselle on kokonaan kielletty.

Ai niin. Milenkiinnosta katsoin oman äksäysprosentin viime vuodelta. Tulos 32 % yllätti ainakin minut.

[Vieras: MoFo]

Tuo Pöllö jo aiemmin mainitsikin HelPelin toimintakertomuksen, josta muuten löytyy aika mielenkiintoisiakin tilastoasioita. Yksittäinen häkepäivystäjä heitti keskimäärin yli 11 500 "keikkaa" vuonna 2004 eli sontaa on tullut korviin hyppysellisen. Muutenkin mukava lukea läpinäkyvästi julkisorganisaation keikkatietoja yksiköittäin tai vaikka sattuneita työtapaturmia. Mualla nuo yksikkökohtaiset keikkamäärät tuntuvat ainakin nettihaussa olevan "under construction" mahdollisesti kilpailullisista syistä. Sääli sinänsä.

Äksäyksiä laskeskelin HelPelin osalta  äkkiseltään olevan noin 27-28% kaikista keikoista. Keikkoja yli 37t ja äksiä yli 10t. Koko Stadin keikkamäärä voi tänäpäivänä olla jopa 100 000 suurempi, kun ottaa huomioon kaikki palveluntuottajat (Hes, Hap, Esperi, Hus, Tk). Tuo 27-28% tuntuu olevan selvästi urbaanin vain kiireellisiä (A-C kansalaistehtävät ilman siirtokuljetuksia) hoitavan järjestelmän ominaispiirre. Luulisin Stadin yksityisten äksäysprosentin olevan jossain 5-10% paikkeilla. D-luokan kansalaistehtäviä kun hoitavat nekin. Muutama vuosi sitten kollega eräällä yks. palveluntuottajalla joutuikin pomon puhutteluun tehtyään kaksi äksää samana päivänä. Kuultuaan saarnan palkanmaksusta tai sen vaikeudesta totesi kuljettavansa kaikki potilaat sairaalan siitä lähtien. Nyt on jo siis muualla töissä tämä heppu eikä tarvinne enää pelätä puhuttelua äksäämisestä.

Äksäykset tuntuvat ainakin kansainvälisesti olevan vähän kulttuurisidonnaisia. Toisaalla kaikki sairaalaan haluavat on kuljetettava ja lisäksi elottomat elvyttäen. Suomessa tuntuu olevan suhteellisen liberaali suuntaus ja vastuuta/luottoa löytyy myös kenttätyöntekijöille tilan ja kuljetuksen tarpeellisuuden arvioimiseen. Lisäksi pitkät etäisyydet ovat luoneet paikallisia toimintakulttuureja, jossa saatetaan esimerkiksi ommella pinnalliset haavat ambulanssihenkilökunnan toimesta kohteessa, eikä kuljettaa sataa kilometriä lähimpään päivystykseen, jolloin kunnan ainoa yksikkö olisi pois kulmilta muutaman tunnin ajan. Fiksua tämäkin, jos säännöt ja toimenpidekorvaus on sovittuna.