Väkivaltaisen poilaan kohtaaminen päivystyksessä

[tatska]

Kyselisin kokemuksista väkivaltaisen potilaan kohtaamisesta päivystyksessä.

Koetteko saaneenne siihen tarpeeksi koulutusta? Ja millaista?

Jos väkivalatatilanne jaetaan kolmeen osaan: ennakointi, toiminta, purku/käsittely

Mihin näistä kolmesta tulisi mielestäsi eniten panostaa koulutuksessa tai minkä koet näistä hankalimmaksi tilanteeksi?

Saahan tähän tietty vastata muutkin kuin ppkl:lla raatajat.

[janina]

Kaikki lähtee ennakoimisesta ! Ehdottomasti. Riittävä miehitys, kontakti asiakkaaseen pitää säilyttää koko ajan. Ja hyvästä ennakoinista huolimatta välillä räjähtää ( eikä aina kykene edes ennakoimaan ) niin on oltava yhteinen toimintatapa. Kaikkien pitää tietää miten toimitaan uhkaavassa tilanteessa. Henkilökunnan vahva me henki ja päättäväisyys on hyvä turva.

Jokaisen uhkaavan tilanteen jälkeen ehdottomasti käytävä yhdessä läpi mitä tapahtui  ja miltä tuntui jotta jokainen saa selkeän kuvan tapahtumista ja pääsee jäsentämään omat tunteensa.

Usein se ennakointi on vaikeinta. On raskasta elää pitkään uhkaavassa ilmapiirissä ja odotella vain milloin räjähtää. Yksi hyvä ohjenuora mun mielestä on se, että silloin kun vähiten tekee mieli mennä potilaan luokse niin silloin sinne on juuri mentävä. Jos kadottaa kontaktin niin silloin peli on jo menetetty.

Uhka tilanteessa on tärkeää se, että potilas kokee tulleensa kuulluksi. Istutaan alas ja kuunnellaan miksi potilas on vihainen. Se monta kertaa jo rauhoittaa tilannetta. Silloin luodaan se ensiarvoisen tärkeä kontakti potilaaseen.

Mä en toimi tavallisessa päivystyksessä. Olen ollut useamman vuoden psykiatrian akuutilla suljetulla joka toimii samalla päivytyksenä ilta ja yö aikaan. Kaikki hoidetaan mitä sisään ovesta tulee. Ainakin tilanne kartoitetaan. Siellä korostuu juuri tämä ennakoiminen ja kontaktin säilyttäminen.

[Keimo]

Jeps!

Kyllähän se ennakointi on se mistä lähdetään. Jos ei uhkatilannetta osata ennakoida, aina sattuu. Itse työskentelen tällähetkellä oikeus psyk puolella ja täällä on jotain mennyt pilalle jos joutuu väkivaltatilanteeseen. Tosin aina ei pysty ennakoimaan.. Siksi on käytössä mm. hälyt jne. systeemit.

Sattuipa tapaus että potilas meni yhtäkkiä psykoosiin, ilman ennakkomerkkejä. Plaalla graavi tausta. Oli uhkaava ja väkivaltainen käytökseltään. Puhumalla saatiin lisäaikaa, jolloin muilta osastoilta tuli apuvoimia. Puhumalla ja näyttämällä "ylivoima" plas käveli itse huone-eristykseen- tilanne hoitui siis mallikkaasti.

Tähän päästiin osastolla olleen koulutuksen, työntekijöiden ammattitaidon sekä ennalta sovittujen toimintamallien avulla. Täytyy muistaa ettei psykoosissa oleva potilas välttämättä usko/ymmärrä puhetta. Noihinkin tilanteisiin pitää vaan kouluttautua ja perehtyä.

[janina]

Tää onkin tietty asia mikä miellä psyk puolella työskentelevillä on ihan eri tavalla hallussa kun muualla koska meillä näitä tilanteita tulee kuitenkin useammin. LIsää koulusta toivoisi kyllä juuri esimerkiksi päivytys polilla työskenteleville.

[OldOne]

Tää onkin tietty asia mikä miellä psyk puolella työskentelevillä on ihan eri tavalla hallussa kun muualla koska meillä näitä tilanteita tulee kuitenkin useammin. LIsää koulusta toivoisi kyllä juuri esimerkiksi päivytys polilla työskenteleville.

Voisko olla kuitenkin että ne tilanteet voi olla jossain määrin erilaisia ppkl:lla kuin psyk osastoilla? Poleilla potilaat on kamoissa, jurrissa (ja joissain paikoissa Korsolaisiakin) ja sen päälle vielä ne psyk ongelmat. Osastolla noita ensimmäisiä ei kai hirveästi liene (toki vantaalaisia on joka psyk osastolla, se on selvä) ? Ainakin useilla psyk osastoilla on 0 promillerajat jne. :)

En ole koskaan psyk osastolla työskennellyt, enkä siitä puolesta mitään tiedä, mutta voisin kuvitella että psykoosissa oleva potilas osastolla vaatii erilaista lähestymistapaa kuin esim pöllyssä oleva korsolainen? Vai oonko ihan hakoteillä? :) Toki agressiot on agressiota, mutta silti.

[Vieras: u-päivä]

Meille tuli potilas eristykseen nukkumaan pöllyissä toiselta os.lta. Oli palannut lomalta kesken tripin. Päiv.lääkäri oli päättänyt, että voi olla siellä yön yli avoimin ovin kun oli niin rauhallinen ja hyväkäytöksinen. Todellisuus on joskus taruakin ihmeellisempää psyk.puolellakin ja etenkin OPS:lla. Onneksi pääsin itse yöksi kotiin. :happy:

[janina]

Mä olen toiminut suljetulla vastaanotto osastolla joka iltaisin ja öisin toimii päivytyksenä. Toimii periaatteella että kaikki hoidetaan mitä ovesta sisään tulee. Osastolle ei ehkä oteta, mutta tilanteen kartoitus tehdään aina ( kotiin, putkaan, osastolle....vai minne ). Eli jos jonkinlaisessa aineessa ihmisiä sisään kävelee.

Psyykoosissa väkivaltainen tai aineissa väkivaltainen...ero... ?

[Keimo]

Eipä siinä eroa juur ole. Olen itse enempi tuolla sairaalan ulkopuolella työskennellyt ja samat periaatteet sekä keinot toimivat niin pöllyssä olevaan kuin psykoottiseenkin- tai eivät toimi... Jos provosoit tai muuta vastaavaa niin turpaanhan siinä tulee. Sankaritekoja ei kannata lähteä tekemään, niitä kulkee paljon "saappaat jalassa" kohti eternal care unittia..

Sairaalan ulkopuolella mä luotan paljon poliiseihin ja jos on oikeasti tarve niin tulevat äkkiä. Silloinkin ennakointi, liivit päälle, positumistie turvattu, radio käsillä lisäavun saamiseksi... Ja koulutus. Erona on että sairaalasta ei voi lähteä hoitajana karkuun samalla tavalla kuin yksityisasunnosta, siellä pitää pitää huoli muiden potilaiden turvallisuudesta...

Edelleen, ennakointi, koulutus, ennakointi, koulutus, tilanteiden jälkipuinti koulutustapahtumana...

Ja kerrottakoon että Vantaa ja siellä mm. Korso ovat kyllä riittävän tuttuja kiireellisen sairaankuljetuksen osalta..

[Vieras: u-päivä]

Riippuu useimmiten siitä mitä on tullu ottaneeksi. Jos halluja niin sama onko psykoosissa vai pöllyissä. Ei voi olla varma mitä tuleman pitää. Mentaalitasolla 90%:n valmistautuminen tarkoittaa 50%:n suoritusta. Jos ottaa ja tekee sopimuksia päihtyneen kanssa on se aina hallitsematon riski.

[janina]

Mutta eikö olekin hermoton tunne se, kun ensin olet elänyt tunnin vaikka sen tunteen alla että kohta homma kusee ja odottelet vaan milloin potilas alkaa riehua. Yövuorossa sen odottelu on joskus kyllä ärsyttävää. Adrenaliini virtaa ja on valmistautunut jo täysin suurin piirtein eristyksen napit taskussa odottamassa.

Varsinkin jos on ollut aivan hiljainen yö ja kunnes aamu viideltä karahtaa sisään valmiiksi agitoitunut potilas.... voi se on mukavaa  :)

[Keimo]

Aah sitä adrenaliiniryöppyä, melkeen vetää vertoja A-keikalle hiljasena päivänä lanssissa..  :)

Tällä osastolla tosin kaipaa tällainen aktiivinen nuorimies jotain äksöniä.. Meillä kaikki nukkuu.. Liian hyvää hoitoako?

Kaikesta huolimatta hälärin niin vastaanotin kuin lähetinkin taskussa, kaiken varalta! Ja kamerat käytössä jne... Turvaohjeet tuli kerrattua ja elvytyspakki tarkastettua, son sitä ennakointia..  :)

Palatakseni alkuperäiseen, en saa riittävästi koulutusta. Tosin on käyty VET-kolutus sekä muita vastaavia. Itse hakenut lisäosaamista mm. järjestyksenvalvojakursseilta sekä liikunnallisten harratusten kautta. Jos ei koulutusta saa, sitä pitää vaatia! Tällaisten potilaiden kohtaamiseen saa hyvää oppia psyk puolelta. Esim. VET-koulutus ei olisi huono polienkaan hoitajille..

[Vieras: Kätkättäjä]

Ennakointihan se varmaan on kaiken a ja o. Harmi vaan, että noiden korsolaisten kanssa se ennakointikaan ei aina toimi, se tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta  :-  Mulle nuo psykoosipotilaat eivät yleensä ole niitä, joiden kanssa sitä väkivaltaa pitäisi pelätä/odottaa. Potilailla on yleensä selvät sävelet, hullu mikä hullu, pian mielentila-arvioon ja mahdollisimman pian hoitoon. Enemminkin ongelmia on potilaiden kanssa, jotka ovat humalassa/aineissa/lääkkeissä ja varsinkin jos heitä pitää seurata/säilöä päivystyksessä syystä tai toisesta. Omat tapauksensa ovat vielä potilaat, jotka yksinkertaisesti ovat pahansisuisia/ilkeitä ja korsolaisissa niitäkin on useampia.