Kun lähdet harjoittelusta...

[Sukunajo]

onko tapanasi jotenkin kiittää ohjauksesta ja uusista opeista vai..?

Itselläni on tapana ostaa ainakin kahvipaketti ja muutamat keksit taukohuoneeseen ja pokata niille ihmisille joiden kanssa olen ollut tekemisissä. Niin hoitajille kuin potilaillekin, jos on enemmän oltu tekemisissä.

Olen vaan nyt viime harjoitteluissa seurannut että muut harjoittelijat ovat vaan liuenneet paikalta :-

Etenkin tässä harjoittelussa, vaikka työyhteisö on ollut oikein mukava ja ohjaus ollut hyvää jne. Olenko minä sitten jotenkin outo kun kerron että harjoittelu oli positiivinen kokemus ja että osastosta ja sen toiminnasta sietää olla ylpeä (tämä muuten vasta arvioinnin saatuani :()

[tipi82]

Kyllä minäkin aina jotenkin olen yrittänyt ohjaajaa tai koko osastoa muistaa. Monesti olen leiponut jotain pientä kahvitunnille.

Mielesttäni on hyvä tapa myös sillä tavalla kiittää ohjaajaa opeista, koska monessakaan paikassa ohjaaja ei siitä rahallista tms. kiitosta itse suoraan saa, vaikka palkonkin aikaa ja kärsivällisyyttä opiskelijan ohjaamiseen uhraa.

[Vieras: Päivänkakkara]

Joskus olen leiponut jotain jos osasto sen on ansainnut, samoin antanut kiitokset ansaitusti. Jos ohjaus ja osasto on ollut Peestä liukenen paikalta.

Yhdelle ohjaajalle olen ostanut pienen lahjan, oli sen ansainnut :( Osastonhoitajalle olen antanut myös palautetta jos ohjaaja on ollut hyvä, työyhteisö opiskelijaystävällinen tms.

[puh]

Minulla on tapana kiittää koko henkilökuntaa tarjottavien muodossa, ja jos ohjaus on ollut erittäin hyvää, olen muistanut ohjaajaa erikseen jollain pienellä kiitosten kera viimeisenä päivänä, kun arvioinnit sun muut on pidetty. Kertaakaan en ole vain liuennut paikalta, osansa varmaan silläkin että olen psyk. kenttää lukuunottamatta viihtynyt erittäin hyvin kaikissa harjotteluissani  :(

[Vieras: Liinu]

Juu, joka kerta olen tainnut viedä jotakin syömistä kaffetunnille.

Viime harjoittelussa sain ohjaajaltani Iittalan Kivi-tuikun läksiäislahjaksi! Olen vieläkin otettu.

[Sukunajo]

heh, minä olen saanut lahjuksia vain potilailta :( ihan sellaisia juttuja mitä on voinut siitä kanttiinikärrystä ostaa.

[mur]

Olen vienyt pullaa, karkkia tms. Vastalahjaksi olen saanut halauksen  :happy:

[mur]

Niin ja potilaiden lahjukset siihen päälle  :(

[Pernasoppa]

Minä mitään mihinkään ole ikinä vienyt. Sehän täyttää jo lahjonnan tunnusmerkit. Hirveän epäeettistä. Moraalitonta.

Töissä ollessani kylläkin roudaan koko ajan kaikkea vanhaksi mennyttä kaapeista työpaikalle.

[Vieras: mimmu82]

okei myönnetään... minä vien, mutta vain ja ainoastaan mukaviin paikkoihin  :(

Sellaisista paikoista, joissa minua on selkeästi selkäänpuukotettu (annettu ymmärtää että teet kaiken oikein ja sitten paperissa lukeekin aivan toista) ja työyhteisä ei ole sellainen jossa suurimmalla osalla edes olisi hyvä olla, olen lähtenyt vain ja sanonut kiltisti heippaheit.

Muutamiin älyttömän ihaniin paikkoihin olen tehnyt kortin itse ja vienyt jotain mukavaa naposteltavaa. Ilmaisen siten tyytyväisyyteni harjoittelupaikkaa kohtaan. 8)

[Cardina]

Muistan kyllä vieläkin yhden v-mäisen harjoittelun keskussairaalan sis.os:lla, jonne sitten me opiskelijat tehtiin porukalla todella ISO voileipä kakku. Mun ehdotus oli, että laitetaan jotain laksatiivista sekaan, mutta kurssikaverini olivat tosi kilttejä. Siihen aikaa ei opiskelijoilla ollut MITÄÄN asiaa kahvihuoneeseen ja siellä ne mässyttivät sitä kakkua samaan aikaan, kun me opintotukirahoilla nakersimme eilistä sämpylää kanttiinissa. Hoitsut tulivat sitten kahvihuoneesta suu niin muikeana, kun oli ollut "niin ihanaa voileipäkakkua!" Olis ollut ihan kiva edes maistaa sitä! Vähänkös olen katkera!

[-teme-]

Olen aina jättänyt puhelinnumeroni palkkioksi, että SAAVAT minut soittaa sinne töihin...  :P

*jos nousee hattuun, voi painuu ^^^^^^n* jollain oli osuva toi teksti...

[{BS}]

Perinteisesti vien jotain makeampaa syötävää kahvihuoneeseen. Kerran, kun olin harjoittelussa kesähelteillä, niin viimeisenä päivänä vein pari pakettia jäätelöä.

Sitten oli tietenkin se v-mäinen harjoittelupaikka, jossa vain viimeisenä päivänä arvioinnin jälkeen kiitin kohteliaasti harjoittelujaksosta, laitoin oven perässäni kiinni ja huokaisin helpottuneena.

[eh-neito]

Kyllä mä olen vienyt jotain keksin tynkää jokaiseen paikkaan. Jos oli ollut OIKEIN kivaa niin saattoi irrota jotain itse tehtyäkin :P

[Vieras: pho]

Mun viime harjoittelu oli niin karmaiseva kokemus, että en vienyt sinne mitään. Ei siellä hoitajatkaan sanonut edes hyvästejä, kun opiskelijat lähti. Sanoin heille, että lähden nyt, pisin vastaus taisi olla "joo". Tämmöiseen paikkaan ei todellakaan tee mieli viedä mitään, mutta tottakai mukavempiin paikkoihin, jos niitä sattuu tulevaisuudessa tulemaan. ;D

[Nannuskainen]

Kyllä yleensä jotain on vienyt viimeisenä päivänä. Mutta ikinähän ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ;D

[C/T]

Jos joku tulee vaihtoon Tukholmaan mun ohjaukseen niin kaikki makea kelpaa!

Ja erityisesti suklaakakku olisi kiva ja sit tietenkin keksejä ja sit suolaista voileipäkakku käy ja sit oli kerran yksi kiva tyyppi joka lahjoi keikkalipuilla Globenille et voi ihan olla luova, jos ei osaa esim. leipoa ni kyllähän tollasetkin käy.... Pitäisiköhän perustaa oma ketju aiheesta "Mitä tuot kun harjoittelu päätty?" Hmm...?

Sehän täyttää jo lahjonnan tunnusmerkit. Hirveän epäeettistä. Moraalitonta.

No ei ole, se on hyvä ja kaunis perinne jota täytyy vaalia. Kyllä sen sitten ymmärtää kun on valmistunut. :nauraa: Mutta se olisi ehdottoman epäeettistä ja morralitonta jos antaisi lahjusten määrän ja laadun vaikuttaa arvioon. Siitä minä pidän tiukasti kiinni ;D.

Mun ehdotus oli, että laitetaan jotain laksatiivista sekaan, mutta kurssikaverini olivat tosi kilttejä.

Mun kurssikaveri pilasi kanssa täydellisen koston täysin ala-arvoisesta harjoittelun ohjaamisesta. Orjatyövoimana me siellä oltiin...

[Lääkärihoitaja]

Mun ehdotus oli, että laitetaan jotain laksatiivista sekaan, mutta kurssikaverini olivat tosi kilttejä.

Tosta tulikin mieleen ainakin turkulaisten tuntema (tosi?)- tarina, jossa ihan korkeakin sairaalan heppu keksi jäynän, kutsui kaikki mökilleen ja tarjosi kaakkua. Kostutus laxoberon-tipoilla ja päälle agiolax/agiocur-rakeita...

[eh-neito]

Täytyy korjata itseäni: kerran olen lähtenyt viemättä osastolle yhtään mitään. Mutta siinä oli tavallaan kyse yhteisestä "kostosta" luokkakaverin kanssa. Siitä paikasta ei kyllä jäänyt muuta kuin huono mieli....

[Cardina]

Mun ehdotus oli, että laitetaan jotain laksatiivista sekaan, mutta kurssikaverini olivat tosi kilttejä.

Tosta tulikin mieleen ainakin turkulaisten tuntema (tosi?)- tarina, jossa ihan korkeakin sairaalan heppu keksi jäynän, kutsui kaikki mökilleen ja tarjosi kaakkua. Kostutus laxoberon-tipoilla ja päälle agiolax/agiocur-rakeita...

...ja sit ei "yökylään", ei edes illanistujaisiin,  vaan kakkukahvien jälkeen bussikyydillä kotiin! Olis ollut ihan oikein noille eräillekin aikoinaan...  :-X

[Keimo]

Kyllä sitä aina jotain, mä tosin oon ollukkin vaan asiallisissa paikoissa harjottelussa. Kerran on kielletty viemästä makeaa, vein hetelmiä.. :)

[Bianca]

Mä oon tainnut mukavia harjoittelupaikkoja lahjoa puhelinnumerollani ja v.mäisiä paikoissa oon huokassu kun harjoittelu loppuu. Työelämässä sitten tarjottavat erikseen.

[Jaakko79]

Hyviin paikkoihin vienyt mielelläni ja jopa yhteen paska paikkaan, kun alkoivat viikkoa ennen kinuamaan et mitä vien sinne viimeisenä päivänä. Toivottavasti tukehtuivat pullaan p****e. Ilmeisesti arvasivat etten olisi sinne mitään vienyt jos eivät olisi alkaneet muistuttamaan siitä. Silloin olin vielä niin kiltti, kun oli eka harjoittelu menossa, vastaavassa tilanteessa ottaisin nyt laxoberonin käyttöön.  ;D

[Vieras: kaisuli]

Muistan kyllä vieläkin yhden v-mäisen harjoittelun keskussairaalan sis.os:lla, jonne sitten me opiskelijat tehtiin porukalla todella ISO voileipä kakku. Mun ehdotus oli, että laitetaan jotain laksatiivista sekaan, mutta kurssikaverini olivat tosi kilttejä. Siihen aikaa ei opiskelijoilla ollut MITÄÄN asiaa kahvihuoneeseen ja siellä ne mässyttivät sitä kakkua samaan aikaan, kun me opintotukirahoilla nakersimme eilistä sämpylää kanttiinissa. Hoitsut tulivat sitten kahvihuoneesta suu niin muikeana, kun oli ollut "niin ihanaa voileipäkakkua!" Olis ollut ihan kiva edes maistaa sitä! Vähänkös olen katkera!

Niin, mä olen menossa tk:hon alkukeväästä ja se nyt on sitten kanssa tälläinen paikka, jossa opiskelijoilla ei ole MITÄÄN asiaa kahvihuoneeseen... Musta toi on aika hassu käytäntö. Tulee sellainen tunne, että sillä jotenkin "rangaistaan" ihmistä siitä, että hän nyt sattuu olemaan opiskelija... Tää tuntuu olevan kertomuksien mukaan aika monenkin paikan käytäntö? olenko väärässä?

Saattaahan se olla, että harjottelu paikkana tk onkin ihan kiva paikka jne... mutta tuskin vien heille kahvin kanssa mitään tarjoomuksia, kun kerta itsellä ei ole kahvihuoneesen mitään asiaa (kysymys kuuluu, kuinka saisin tarjottavat edes kuljetettua heille kahvihuoneeseen  :o)... Että luulempa, että ainakin tässä ekassa harjottelussa saatan liueta paikalta...

muoks; siis mua on peloteltu tuosta tk:sta paljon, että siksi arvelin tekeväni noin... mistäs sitä tietää, vaikka olisikin kuin kiva ja hyvä paikka... Aika paljon jännittää mennä sinne, koska en tiedä yhtään, että kuinka paljon mun pitäisi osata tehdä itsenäisesti jne... tai että millaisia hoitajia/ohjaaja siellä nyt sitten onkaan... Mulla ei ole aiempaa hoitokokemusta yhtään, enkä ole koskaan ollut hoitotilanteessa, minkäänlaisessa...

[Lottanen]

Niin, mä olen menossa tk:hon alkukeväästä ja se nyt on sitten kanssa tälläinen paikka, jossa opiskelijoilla ei ole MITÄÄN asiaa kahvihuoneeseen

Onko tommosia paikkoja ihan oikeasti vielä olemassa?  ::ihmettelee::

Tää tuntuu olevan kertomuksien mukaan aika monenkin paikan käytäntö? olenko väärässä?

Mä oon töissä kaupunginsairaalan vuodeosastolla,mutta ei meillä ainakaan ole tuommoista käytäntöä..Jutut on juttuja,tosin en voi puhua kuin niistä osastoista joilla olen itse ollut töissä..Mutta uskoisin että ei kovin monessa paikassa enää tuota harrasteta..toivottavasti ainakaan!