Hoitajamiehitys teho- ja valvontaosastoilla

[Cardina]

Henkilöstömitoituksessa pitäisi ottaa potilaiden hoitoisuus huomioon ja tämänhän kyllä kaikki ylihoitajat tietää (tai ainakin pitäisi tietää). Jos hoitajia ei saada lisää, niin silloin potilaspaikkoja pitää olla vähemmän.  Tästä olen aikoinani yh:n ja henkilöstöpäällikön kanssa käynyt "keskustelua", esittänyt tilastoja, tutkimuksia jne. jne. Tulos oli se, että minä heidän mielestään kritisoin heidän johtamistyyliään, vaikka pointtini oli ensisijaisesti potilasturvallisuus ja hoitajien jaksaminen.

Mistä näitä tilastoja ja tutkimuksia löytyisi? Tai mistä niitä kannattaisi lähteä etsimään? Kaipaisin ihan faktaa ja tilastoa siitä, mikä valvontaosaston ja tehon miehityksen pitäisi olla?

Jatkuvasti vain hoetaan samoja mantroja, "ei täällä ole pakko olla töissä, kyllä minä olen hoitanut neljää tehopotilasta yksinään jne" kun otetaan henkilökuntamitoituksen riittämättömyys puheeksi.

Joo, tutkimuksilla ja tilastoilla pystyy perustelemaan - muutenhan se keskustelu menee just siihen, että "miten täällä on ennen sitten pärjätty" (ylihoitaja, joka on ollut kliinisessä työssä viimeksi 20 vuotta sitten, jolloin hoitoisuus oli IHAN toista luokkaa, koska ei ollut samanlaisia menetelmiäkään kuin tänäpäivänä...) ja tuohon, että "kyllä minä silloin aikoinaan yksin hoidin koko osaston!" Leimataan hoitajat laiskoiksi ja mukavuudenhaluisiksi turhannipottajiksi. Ja asia henkilöityy, kun joku rohkenee ottaa asian esille  ...

Tehdäänkö teillä hoitoisuusluokitusta? Siitähän tulee osastokohtaiset tilastot. Saa päivittäiset (jopa työvuorokohtaiset, jos tehdään työvuorokohtaisia luokituksia), viikottaiset, kuukausittaiset ja vuotuiset. Näkee kuormitushuiput prosentteina. Se kertoo edes vähän työn kuormittavuudesta... Hoitoisuusluokituksissa tosin on ISOJA puutteita, niitä pitäisi kehittää, että ne vastaisivat tarkoitustaan.

Tutkittua tietoa on esim.

Fagerström, L. - Bergbom-Engberg,I. (1998) Measuring the unmeasurable: a caring science perspective on patient classification. Journal on Nursing Management 6; 165 - 172.

Jarmo Nivalaisen gradu vuodelta 2000.

Pulkkisen väitöskirja vuodelta 2000 (hoitoisuuden arviointi erikoissairaanhoidossa - Turun yliopisto) on käyttökelpoinen, siitä todella löytyy niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat potilaan hoitoisuuteen ja henkilöstöresurssointiin. Esim. hoitoisuusluokituksissa yleensä mitataan vain toimenpiteitä ja potilaan fyys.tilaa, mutta Pulkkisen väitöskirjatutkimuksessa on huomioitu vieraskieliset potilaat, potilaiden omaiset, huomattavasti ylipainoiset potilaat jne. jne.

Enemmän pitäisi nyt uusien menetelmien (esim. tehohoitopotilaan vatsamakuutus)  myötä tuoda faktatietoa siitä, miten ne vaikuttavat hoitotyön kuormittavuuteen ja kuinka paljon se vuorossa vaatii enemmän/vähemmän aikaa.  AMK-opinnäytetyön, kanditutkielman ja gradun tekijät voisivat koostaa tilastoista raportteja ja mm. verrata tuloksia aikaisempiin tilastoihin ja tutkimuksiin. 

Tämä hoitoisuus, henkilöstöresurssointi ja henkilöstön kuormittavuus ovat kyllä monille ylihoitajille sellainen akilleen kantapää, että he pelkäävät sen tosiasian tulevan tutkimuksissa esille, että "nykyinen henkilöstömitoitus vaarantaa potilasturvallisuuden". Tällaista tietoahan ei haluata julkistaa - varsinkaan tutkitun tiedon avulla. Olisi mukavampaa ylihoitajalle, jos voisi aina esittää tutkimuksia siitä, kuinka kaikki on hyvää ja kaunista  :- .... ainakin hänen työpaikallaan...

[Lääkärihoitaja]

Pile on nähnyt unta. Ei asiat voi olla noin hyvin  :)

Olisihan se hienoa jos Suomessakin olisi noin paljon työvoimaa käytettävissä. Olen sitä mieltä että harvoin on osastolla liikaa henkilökuntaa. Tehtävää on niin paljon.

Cardinalle pitää sanoa iso kiitos, hyvästä "kirjavinkistä"!

[-VF-]

Cardinalle pitää sanoa iso kiitos, hyvästä "kirjavinkistä"!

Samoin iso kiitos Cardinalle. Pitää alkaa tutkiskelemaan noita lähteitä.

[pile]

Pile on nähnyt unta. Ei asiat voi olla noin hyvin  :nauraa:

Minun uneni liittyvät kaikkeen muuhun kuin sairaanhoitoon.  :nauraa: Olen ollut jo reippaat 10 vuotta Norjassa tehoilla ja ei täälläkään joka sairaalassa ole näin hyvin asiat.

Heps, mutta mitä rekisteröintiä hoitoisuusluokituksista te käytätte siellä kotimaassa?

[-VF-]

Heps, mutta mitä rekisteröintiä hoitoisuusluokituksista te käytätte siellä kotimaassa?

Meillä on käytössä Intensium (www.intensium.fi), kaipa sitä voi hoitoisuusluokitukseksi sanoa. Jokaisesta potilaasta kerätään tietyt tiedot ja syötetään järjestelmään joka tilastoi ja pitää kirjaa potilaiden hoitoisuudesta yms. asioista.

[Beatrix K]

Meillä on käytössä Intensium (www.intensium.fi), kaipa sitä voi hoitoisuusluokitukseksi sanoa. Jokaisesta potilaasta kerätään tietyt tiedot ja syötetään järjestelmään joka tilastoi ja pitää kirjaa potilaiden hoitoisuudesta yms. asioista.

Kuulostaapa tiukalta tilanteelta teillä CCU:ssa! Omassa yksikössäni (alakerrassanne...) on käyty keskustelua tuon Intensium-pisteytyksen luonteesta: se kun kuvastaa potilaiden sairauden vakavuutta, käytettyjä valvontamenetelmiä tjsp., mutta hoitajan ajan- ja voimavarojen käytön mittarina se ei kai toimi niin hyvin. Tilalle oli jossain vaiheessa esitetty Nursing Activities Score-pisteytysjärjestelmää, joka kattaa laajemmin hoitotyön juttuja. Onko tuosta apua, mene ja tiedä, mutta voihan sitäkin kokeilla! Valitettavasti tällä hetkellä en saa tähän kotoa käsin tarkempia tietoja, google näytti antavan ainakin jotain relevanttia osumaa. 

Toivottavasti saatte tavalla tai toisella vietyä asiaa eteenpäin, vaikutti kuvauksesi perusteella hurjalta tuo teidän työtahtinne!

[-VF-]

Kuulostaapa tiukalta tilanteelta teillä CCU:ssa! Omassa yksikössäni (alakerrassanne...) on käyty keskustelua tuon Intensium-pisteytyksen luonteesta: se kun kuvastaa potilaiden sairauden vakavuutta, käytettyjä valvontamenetelmiä tjsp., mutta hoitajan ajan- ja voimavarojen käytön mittarina se ei kai toimi niin hyvin.

Tarkennetaan vielä sen verran, että CCU:ssa ei ole mitään potilasluokitusjärjestelmää käytössä. Intensium on tehovalvonnassa käytössä kyllä. Ja alakerran tehosta minulla ei ole sen enempää kokemusta kuin 6 viikkoa siellä vietetty harjoittelu aikoinaan. Kiva paikka se oli.

Mitä itse olen siihen intensiumiin perehtynyt, niin kaipa se jotenkin hoitajien voimavaroja kuvaa. Onhan siinä ne kuinka monta kertaa balanssit lasketaan päivässä, meneekö monta kertaa antibiootteja ja tämän tyyppisiä parametrejä mitkä ainakin epäsuorasti kuvaa hoitajalta kuluvaa aikaa. Ja antaahan Intensium kuvan siitä, kuinka raskaita potilaita hoidetaan ja millä resursseilla. Voihan sitä kautta tietysti vetää johtopäätöksiä hoitajien kuormittuvuudesta, kun pienellä miehityksellä hoidetaan huonokuntoisia potilaita hyvällä tuloksella.

Tilalle oli jossain vaiheessa esitetty Nursing Activities Score-pisteytysjärjestelmää, joka kattaa laajemmin hoitotyön juttuja. Onko tuosta apua, mene ja tiedä, mutta voihan sitäkin kokeilla! Valitettavasti tällä hetkellä en saa tähän kotoa käsin tarkempia tietoja, google näytti antavan ainakin jotain relevanttia osumaa. 

En ole tuohon pisteytysjärjestelmään perehtynyt lainkaan. Täytyy katsoa jos tänään töissä ehtisi etsiä enempi tietoa siitä.

Toivottavasti saatte tavalla tai toisella vietyä asiaa eteenpäin, vaikutti kuvauksesi perusteella hurjalta tuo teidän työtahtinne!

Kyllähän meillä CCU:ssa on niitä hiljaisiakin hetkiä. Joskus ei tosiaankaan ole yhtään mitään tekemistä, mutta enemmän tuntuu olevan niitä päiviä jolloin ei ehdi tahdissa mukana pysyä. Potilasralli vie paljon aikaa. Keskimääräinen hoitoaika on kuitenkin alle 1,5 vuorokautta joten ei ole mitenkään epätavallista että päivän aikana kaikki potilaat vaihtuvat. Ja alun aikojaan CCU:ta ei suunniteltu niin huonokuntoisille potilaille mitä siellä nyt on. Ja hoitajamitoitus on tehty sen mukaan. Kolme hoitajaa yössä on tosi vähän jos vähänkin enemmän hoitoa vaativia potilaita on asiakkaina. Kateellisena sitä kuuntelee miten esim. Jorvissa hoidetaan infarktipotilaita tai pöhössä olevia, teholle ne pääsevät. Vaikka Jorvin tehosta en mitään tiedä, niin luulen kuitenkin siellä olevan parempi miehitys kuin meillä. Ja sitten potilaat tulevat teholta jatkohoitoon CCU:hun. :(

Mutta täytyy katsoa mitä tapahtuu. Koko ajan hoetaan vaan rahapulaa ja vedotaan siihen kun pyydetään jotain. Tuntuu, että esimiehillä ei ole tahtoa eikä kykyä viedä asiaa eteenpäin.

[pile]

Meiilä käytetään SAPS http://ccforum.com/content/9/6/R645. Aikas kökkö systeemi. Onneksi eivät ole löytäneet parempaa, vois sen jälkeen kuviot muuttua.  :(

[Beatrix K]

Mitä itse olen siihen intensiumiin perehtynyt, niin kaipa se jotenkin hoitajien voimavaroja kuvaa. Onhan siinä ne kuinka monta kertaa balanssit lasketaan päivässä, meneekö monta kertaa antibiootteja ja tämän tyyppisiä parametrejä mitkä ainakin epäsuorasti kuvaa hoitajalta kuluvaa aikaa. Ja antaahan Intensium kuvan siitä, kuinka raskaita potilaita hoidetaan ja millä resursseilla. Voihan sitä kautta tietysti vetää johtopäätöksiä hoitajien kuormittuvuudesta, kun pienellä miehityksellä hoidetaan huonokuntoisia potilaita hyvällä tuloksella.

Totta turiset. löytyy Intensiumista toki monta juttua, millä voidaan mitata hoitajan kuormitusta. NAS:sta löytyy kuitenkin näiden Intensiumin mainitsemien lääkitysten, balanssien sun muiden lisäksi myös esim. pisteytystä pesuille, omaisten kanssa käytetylle ajalle jne. Omatkin tietoni ko. systeemistä ovat valitettavan heikot, äkkiä kaffehuoneessa lukaisin kollegan tekemän referaatin jostain artikkelista, mutta jäin siihen vaikutelmaan, että tässä systeemissä nimenomaan hoitotyön "omien" toimintojen vaatima aika ja voimavarat on otettu huomioon (esim. pesu ja puunaus, psykososiaalinen tukeminen jne., mitä ei sieltä TISS-pisteistä löydy). Ei kai tämäkään systeemi maailmaa pelasta, mutta eipä tuosta varmasti haittaakaan ole!

[-VF-]

Totta turiset. löytyy Intensiumista toki monta juttua, millä voidaan mitata hoitajan kuormitusta. NAS:sta löytyy kuitenkin näiden Intensiumin mainitsemien lääkitysten, balanssien sun muiden lisäksi myös esim. pisteytystä pesuille, omaisten kanssa käytetylle ajalle jne. Omatkin tietoni ko. systeemistä ovat valitettavan heikot, äkkiä kaffehuoneessa lukaisin kollegan tekemän referaatin jostain artikkelista, mutta jäin siihen vaikutelmaan, että tässä systeemissä nimenomaan hoitotyön "omien" toimintojen vaatima aika ja voimavarat on otettu huomioon (esim. pesu ja puunaus, psykososiaalinen tukeminen jne., mitä ei sieltä TISS-pisteistä löydy). Ei kai tämäkään systeemi maailmaa pelasta, mutta eipä tuosta varmasti haittaakaan ole!

Mä en taas tuota Intensiumiakaan tunne kovin hyvin. Sen kanssa joutuu pelailemaan aina silloin tällöin kun joutuu tehovalvonnassa aikaansa viettämään. :(

Sitä en sitten tiedä miten helposti ollaan valmiita luopumaan Intensiumista ja vaihtamaan se johonkin toiseen luokitusjärjestelmään. Voipi olla, että muutos tulee olemaan vaikea jos sellaiseen lähdetään. CCU:hun olen itse hiljaa mielessäni kaipaillut jonkinlaista luokistusjärjestelmää jolla potilaiden kuormittavuus ja hoitajamiehitys voitaisiin mitata. Taitaa kuitenkin olla niin, että haaveeksi se jää. Jos nyt ensin saataisiin sähköinen sairauskertomusjärjestelmä ja uudet potilasvalvontalaitteet edes aluksi.

[Cardina]

kiitos, hyvästä "kirjavinkistä"!

Pitää alkaa tutkiskelemaan noita lähteitä.

Kohta te huomaattekin opiskelevanne yliopistossa ja tekevänne gradua henkilöstömitoituksesta... "kun antaa pirulle pikkusormen, niin se vie peukalonkin"...  :( 

CCU:hun olen itse hiljaa mielessäni kaipaillut jonkinlaista luokistusjärjestelmää jolla potilaiden kuormittavuus ja hoitajamiehitys voitaisiin mitata. Taitaa kuitenkin olla niin, että haaveeksi se jää. Jos nyt ensin saataisiin sähköinen sairauskertomusjärjestelmä ja uudet potilasvalvontalaitteet edes aluksi.

Hoitoisuusluokituksen voi nähdäkseni aika helposti yhdistää sähköiseen kirjaamiseen, jolloin ei tarvitsisi erikseen täytellä mitään eri tiedostoja tai lippulappuja... En tiedä toteutuuko - varsinkaan jos kukaan ei vaadi sitä...

Eräässä Etelä-Suomalaisessa keskussairaalassa oli potilaskutsujärjestelmä kirran osastolla sellainen, että siitäkin sai tilastoja; kuinka paljon on kellot soineet, ja miten nopeasti niihin on vastattu (=pystytty vastaamaan) jne. Rinnakkaiset menetelmät osoittaa aina paremmin kuin yksi menetelmä. (Teholle toi nyt ei tietenkään sovellu, mutta muualle, jossa mietitään myös henkilöstöresurssointia).

[Cardina]

Hoitoisuusluokituksen voi nähdäkseni aika helposti yhdistää sähköiseen kirjaamiseen, jolloin ei tarvitsisi erikseen täytellä mitään eri tiedostoja tai lippulappuja... En tiedä toteutuuko - varsinkaan jos kukaan ei vaadi sitä...

Aalto, P., Karhe, L., Koivisto, A-M & Välimäki, M. (2005) Sähköisiä tietokantoja voi hyödyntää henkilöstömitoituksessa. Tutkiva Hoitotyö 3(2); 18 - ...

[Ativan]

No nyt on kommentoitava tuota Jorvi asiaa...

Teholla 8 paikkaa ja on ne swanit, vatsamakuut, hypotermiat, munuaiskorvaushoidot, eeg monitoroinnit ja kontrat, seassa velliä syövät G-tuoliin nostettavat, sillä step down unitia ei ole. Hoitajia yöllä 4, joista yksi voi olla ph, illalla 4-5 ja aamulla 6-8. Onneksi tiukasti kipeitä ei yleensä ole montaa yhtä aikaa. Samat painit ja suoraan pihalta teholle tulot. Lisäksi vielä sairaalan MET ryhmä päiväsaikaan. Infarktit ja pöhöt eivät enää rutiinisti teholle pääse. Intensium dataa kerätään ja melko hyvää sellasta. Hoitoisuusluokituksia mietitään HUS tasolla, ei kannata jokaisen erilaista ottaa käyttöön että voidaan verrata. Onneksi meillä johto tietää missä mennään ja arvostaa porukkaa ja pitää puolta... Kivaa on vaikka välillä vähän reunalla keikutaan. Että mitäköhän täytyy sattua, että asiat muuttuu... Joskushan sattuu... Tule VF ihmeessä tutustumaan

[-VF-]

Tule VF ihmeessä tutustumaan

Joo, täytyy varmaan tulla. ;D

Ei mulla ole käytännön kokemusta jorvin tehosta muuta kuin se, että aikasta usein Jorvista meille tulevat potilaat tulevat sieltä teholta. Siitä se heitto lähti. Tokihan kaikkia pöhöjä ja sydäninfarkteja ei tarvitse hoitaa teholla, mutta komplisoituneet tapaukset kylläkin. Ja ne sitten yleensä tulla tupsahtavat meille.

[Aatu]

Mikä miehitys on Meikun sydänkirurgisella teholla? Onko tietoa kenelläkään. Potilasaineksen viipymisaika siellä kiinnostaisi myös. TISS-pisteitä nämä potilaat keräävät varmaankin roppakaupalla, joskin taitavat olla elektiivisiä ja piuhoja rutiinisti lähes kaikilla. Kuormittavuus kiinnostaisi myös.

Traumapotilaat Töölössä ainakin ovat kuormittavia (palovammat, neurologiset, ortopediset). Työvuoroista ei siellä varmaankaan tarvitse tinkiä 15minuuttia, kun pientä pulaamista ja siteidenvaihtoa riittää jatkuvasti? 

[-VF-]

Mikä miehitys on Meikun sydänkirurgisella teholla? Onko tietoa kenelläkään. Potilasaineksen viipymisaika siellä kiinnostaisi myös. TISS-pisteitä nämä potilaat keräävät varmaankin roppakaupalla, joskin taitavat olla elektiivisiä ja piuhoja rutiinisti lähes kaikilla. Kuormittavuus kiinnostaisi myös.

Traumapotilaat Töölössä ainakin ovat kuormittavia (palovammat, neurologiset, ortopediset). Työvuoroista ei siellä varmaankaan tarvitse tinkiä 15minuuttia, kun pientä pulaamista ja siteidenvaihtoa riittää jatkuvasti? 

Meiltä lähti yksi kaveri sinne töihin. Voin kysyä siltä tarkemmin kun näen sen taas. Kyllä se ainakin on tykännyt olla siellä mitä olen ohimennen asiasta jutellut. Elektiivistä sydänkirurgiaa se kuulemma pääasiassa on, eli pumppupotilaiden hoidosta saa tykätä. :nauraa:

Kuormittavuudesta yms. saisi varmasti tietoa intensiumin kautta parhaiten, mutta se ei taida olla käytössä sydänkirurgisella teholla.

[Cardina]

Hoitoisuusluokituksia mietitään HUS tasolla, ei kannata jokaisen erilaista ottaa käyttöön että voidaan verrata. Onneksi meillä johto tietää missä mennään ja arvostaa porukkaa ja pitää puolta... Kivaa on vaikka välillä vähän reunalla keikutaan. Että mitäköhän täytyy sattua, että asiat muuttuu... Joskushan sattuu...

Hmmm.... Meikussa on ollut hoitoisuustyöryhmä ainakin 70-luvulta lähtien (raportti on kirjattu 1978). Ja HUS:n aikanakin on aika monta kokeilua ja tutkimusta tehty.... Että tosiaan - mitäköhän täytyy sattua... Toiset "uudistukset" ja kehitysjutut tulevat käyttöön muutaman kuukauden sisällä, mutta hoitoisuusluokitusten käytössä taidetaan viivytellä tarkoituksella, koska se todella paljastaa sen, että joillakin osastoilla hoitoisuus suhteessa henkilökuntamäärään on noussut hoitomenetelmien kehittymisen vuoksi ihan kohtuuttomasti.

[Aatu]

Mielestäni TISS-pisteytys ei kerro tarpeeksi kuormittavuudesta, se kertoo enemmän siitä kuinka paljon potilaalla on piuhoja ja kuinka paljon potilaalle on tehty temppuja. Viitteitä se toki antaa, mutta esim päivystysleikkaus ja verensiirrot leikkauksen tai ppkl:n puolella antavat pisteitä runsaasti, vaikka potilas muuten olisi teholla jo stabiili ja kohtuullisen helppohoitoinen. Levoton "tehohoitopotilas" (suurin ongelma alkoholin puute) tai potilas, jonka norritippaa ja sedaatiota saa olla vähän väliä säätämässä on usein julmetun työläs. Lapsipotilas, jonka vanhempia yritetään hoidon ohessa tukea ja lääkkeitä säätää mikrogramman tarkkuudella, on myös mietitityttänyt. Pisteitä ei vaan heru, kun ei ole swania ym. hilavitkuttimia. Parempaa mittaria odotellessa  :nauraa:

[pekka]

Entä mitä mieltä Anita Pyykön luomasta hoitoisuusluokituksesta tehohoitotyöhön?

[Cardina]

Mielestäni TISS-pisteytys ei kerro tarpeeksi kuormittavuudesta, se kertoo enemmän siitä kuinka paljon potilaalla on piuhoja ja kuinka paljon potilaalle on tehty temppuja. Viitteitä se toki antaa,

Tähän just toi aiemmin mainitsemani Fagerström ja co:t artikkelissaan sekä Jarmo Nivalainen gradussaan ottavat kantaa. Ja Leppänen esittää mitkä kaikki on jätetty mittaamatta, ja kuitenkin vaikuttavat hoitoisuuteen ja hoitajien kuormittavuuteen paljonkin.

Mutta ainakin tutkimusten valossa näyttää siltä, että resursseja päätettäessä ovat nämä tarveluokituksiin perustuvat luokitukset ihan pop päättäjien mielestä. Niillä kun voi näyttää, että melkein menee hyvin, kun jätetään niin paljon asioita luokittelematta = mittaamatta.

Oulussa (OYKS) on kehitetty ja käytetty aika hyvää luokitusta, joka antaa todellista kuvaa esim. työajan käytöstä. Vastaavaa voisi kehitellä tehohoitotyöhön. Ihmettelen, että pitääkö Suomessa joka sairaanhoitopiirin tehdä omansa, että pitääkö kaikkien keksiä aina pyörä uudestaan?

[pikkuenkeli]

Edellisessä työpaikassani käytäntö oli että 1 hoitaja korkeintaan 2 tehopotilasta kohti (ei mielellään molemmat koneessa), jos helposti hoidettavia toisinaan saattoi olla 1 hoitajalla 3 potilasta, mutta tällöin ei kukaan potilaista ollut koneessa.

Taitaa olla joka paikassa ylihoitajat niin kaukana jo itse hoitotyöstä joten ei niillä ole enään käsitystä kuinka paljon tehopotilas saattaa työtä teettää. Mutta luulen että tuo 4 potilasta alkaa mennä jo potilasturvallisuuden puolelle...eihän se nyt ole turvallista alkuunkaan.  :shock:

[theino]

Menee aiheen vierestä, mutta on pakko korjata. Suomen ainoa sydänkeskus on edelleen TAMPEREELLA NÄÄS, vaikka joku elvisteli että HUS:ssa on maan ainoa 9 paikkainen CCU  :nauraa:.

TAYS CCU:ssa 35 ss, jaettu potilaan hoitoisuuden mukaan kolmeen moduliin A-C kukin moduli rakenteellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen. Modulien itsenäisyydestä huolimatta yhteisvastuullisuus koko yksikön toiminnasta.

A-moduli KARA

€Â¢ 10ss

€Â¢ tehovalvontaa vaativia sydänpotilaita

€Â¢ veriset paineenmittaukset

€Â¢ CPAP / BEPAP €â€œpotilaat

€Â¢ pallopumppupotilaat

€Â¢ myös kirurgisesti hoidettavia sydänpotilaita

€Â¢ pitkittynyt tehovalvonnan tarve

B-moduli KARB

€Â¢ 10 ss

€Â¢ perinteisiä sydänvalvontapotilaita

€Â¢ akuutti infarkti

€Â¢ epästabiili angina pectoris

€Â¢ vaikeat rytmihäiriöt

€Â¢ sydämen vajaatoiminta

C-moduli KARC

€Â¢ 15 ss

€Â¢ €kevyttä € valvontaa

€Â¢ Toimenpidepotilaita

€Â¢ PCI, ELFYS, rytmihäiriötahdistin

[Vieras]

Menee aiheen vierestä, mutta on pakko korjata. Suomen ainoa sydänkeskus on edelleen TAMPEREELLA NÄÄS, vaikka joku elvisteli että HUS:ssa on maan ainoa 9 paikkainen CCU  :nauraa:.

TAYS CCU:ssa 35 ss, jaettu potilaan hoitoisuuden mukaan kolmeen moduliin A-C kukin moduli rakenteellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen. Modulien itsenäisyydestä huolimatta yhteisvastuullisuus koko yksikön toiminnasta.

Aika iso yksikkö tuntuu olevan... Mites miehitys siellä teillä?

[theino]

Miehitys onkin sitten vastavuoroisesti suomen pienin eli:

KARA aamussa 5 illassa 4 yössä 3

KARB aamussa 3 illassa 3 yössä 2

KARC aamussa 2 illassa 2 yössä 1

[-VF-]

Miehitys onkin sitten vastavuoroisesti suomen pienin eli:

KARA aamussa 5 illassa 4 yössä 3

Meilahden CCU:ssa on aamussa 4, illassa 4 ja yössä 3 hoitajaa. Eli eipä sitä kuninkaallisessa sydänvalvonnassakaan ihan liikaa hoitajia ole.  :o