Jump to content

Nipotusta ehkä hoitajalle, hyvin tärkeää omaiselle


Guest Vinukka

Recommended Posts

Guest Vinukka

Jahas, mitenköhän tämän kirjoittaisi, ettei tule liian "jyrkästi" ilmaistua...

Jouduin viikko sitten tilanteeseen, joka tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mieheni soitti töistä ja pyysi minua lähtemään tarkastamaan isänsä luo "keskelle ei-mitään", että kaikki on kunnossa, kun ei appeen oltu saatu yhteyttä muutamaan päivään. Menin sitten iltamyöhällä paikalle, ja löysin appeni hyvin sekavassa tilassa hypotermisena kotoaan makaamasta ulkoeteisestä, jossa hän oli ilmeisesti maannut jo muutaman päivän. No, lanssiahan siinä piti soittaa.

Kirjoitukseni pointti on näiden lanssikuskien käyttäytyminen. Mielestäni ei ole kovin ammatillista tokaista ensimmäisenä kun potilaan luo tulee, että "täälläpä on ollut kovat pirskeet".  Varsinkaan jos pullon pulloa ei näy missään asunnossa ja heti näkee, että potilaalla on selvä toispuolihalvaus eikä hän pysty hengittämään kunnolla.

Lanssikuskin työ on varmasti hyvin raskasta, eikä siinä voi kovin empaattiseksi heittäytyä joka pokan kohdalla. Silti edes jonkinsortin hienovaraisuutta olisi toivonut kys. ihmisiltä, vaikka kieltämättä ENSIN itsellekin tuli mieleen alkoholin aiheuttama sekavuus. Lähinnä sai vain vinon hymyn kun uskalsi epäillä aivohalvausta tms. ja kun selitti, että on toisen vuoden lähäriopiskelija. "Mitäpä sinä näistä asioista tietäisit", oli melko suora kommentti.

Mietin vain, mikä paniikki olisi iskenyt, jos apen olisi löytänyt joku muu kuin minä, asiasta kuitenkin jotain tiesin. Mitään ei kerrottu, ei edes sitä, minne viedään ennen kuin tajusi kysyä. Ennen kuin muita lisäkysymyksiä tajusi esittää, lanssi lähti. Siinä sitä oltiin ja pähkäiltiin, että mitäs helvettiä seuraavaksi.

Tulee vaan mieleen lanssikuski joka aikoinaan minua jalalla potkaisi kun makasin maassa ja pohti ääneen; "Taas näitä kahjoja saa kuskata..."

En tahdo mitenkään yleistää tai syyllistää, tarkoituksenani oli hieman herättää ajatuksia. Vaikka työ valillä olisi kuinka raskasta yms, niin on se myös raskasta omaisille, varsinkin jos hoitohenkilökunta suhtautuu "v*ttu vois vähempää kiinnostaa..."

Toinen "pyyntö" on sairaalassa tms. työskenteleville: Kun roudaatte potilaita sängyssä paikasta toiseen, olkaa varovaisia. Ei ole kuulemma kovin nautinnollissa kovissa kivuissa maata sängyssä, kun sänkyä kuljettava hoitaja päästää "etukäteen" sängystä irti ja potilas sänkyineen kolahtelee oviin ja seiniin. Tätä tietoa pyysi välittämään syöpää sairastava äitini.

Toivottavasti sain kirjoituksen suht. neutraaliksi, tarkoituksenani ei todellakaan ollut saada ketään näkemään punaista... :D

Link to comment
Share on other sites

No voi onhan tylsää luettavaa tälläiset jutut ja valitettavasti totta!

Olen itse työskennellyt sair.kuljettajana 11 vuotta ja tuollaiseen käytökseen törmäsin minäkin joskus, yleensä tuollaiset sair,kuljettajat olivat pelastuslaitoksen palveluksessa  :D

Itse työskentelin yksityispuolella ja siihen aikaan pelastuslaitoksen sair.kuljettajat olivat ainoita oikeita pelastajia.

Tuollainen käyttäytyminen asiakasta kohtaan on mielestäni hävytöntä ja erittäin apinamaista :ei_ei:

Kuvastaa jotain ihme näyttämisen tarvetta, liittyen huonoon itsetuntoon tai vajavaiseen ammatillisuuteen. Ammatti-ihminen osaa pitää mölyt mahassaan.

Muuten, olen joskus ohjannut ensihoitoon suuntautuvia lähihoit.opiskelijoita ja joillakin näyttää olevan tuollaista "takki auki" käyttäytymistä jo opiskeluaikana, mutta yleensä nuo tyypit putoavat persauksilleen kun niiltä kysyy vaikeita tai joutuvat ekaan tiukkaan paikkaan keikalle 8)

Link to comment
Share on other sites

Oikea (ja ainoa) paikka mihin potilaan kohtelusta tässä tilanteessa voi valittaa on se organisaatio joka sairaankuljetuksen on tässä tapauksessa suorittanut.

Ja tästä ei sitten saada aikaan mitään pelastuslaitos vs. yksityinen -vääntöä. Eikä myöskään pelastajat vs. terv. huollon ammattilaiset -vääntöä.

Muuten heilahtaa ruoska ja tämä keskustelu loppuu siihen.

Failure is always an option

Link to comment
Share on other sites

Juu, ei tulisi mieleenikään aloitella mitään vääntöä 8)

(painuu nolona takaisin geriatriakeskusteluihin...)

ja yrittää pysyä siellä...  :D

Link to comment
Share on other sites

Oikea (ja ainoa) paikka mihin potilaan kohtelusta tässä tilanteessa voi valittaa on se organisaatio joka sairaankuljetuksen on tässä tapauksessa suorittanut.

Ei helkutissa palvelun tuottajalle kannata valittaa... Ainoa oikea valitusosoite on ko. kunnan terveyskeskuksen ensihoidon vastuulääkäri tai ylilääkäri. Jos ei sieltä reagoida asiaan mitenkään, sairaanhoitopiirillä pitäisi olla oma ensihoidon vastuulääkäri, ja tarvittaessa asian voi viedä lääninlääkärillekin.

Kiinnostais tietysti mitä potilaalle loppupelissä tapahtui, mihin päätyi ja millaista hoitoa hän lopulta sai. Se vaikuttaa siihen, mistä asioista kannattaa valituksessa mainita. Asiaton kohtelu on ikävää, mutta se ei ketään tapa. Sen sijaan asenneongelmasta voi johtua väärä hoitopaikan valinta tai kykenemättömyys arvioida objektiivisesti potilaan terveydentilaa.

Link to comment
Share on other sites

Juu, ei tulisi mieleenikään aloitella mitään vääntöä 8)

(painuu nolona takaisin geriatriakeskusteluihin...)

ja yrittää pysyä siellä...  :D

Älä turhaan nolostu, se on hyvä että joku nostaa kissan pöydälle. Mikään ei v*tuta enempää, kuin sellainen työpari, jonka käytöstä saa hävetä.

Kuljetimme kerran selkäkroonikkoa, jolla kivut olivat pahentuneet, eivätkä kotilääkkeet enää auttaneet. Matkalla juttelimme potilaan kanssa kontissa, ja kumpikin viljeli melko ronskia huumoria, jonka tuloksena potilaan mieliala kohosi, naureskeli iloisesti, ja vaikutti siltä että potilas jopa hetkeksi unohti tuskaisen tilanteensa. Sitten työpari korjasi potin, totesi perillä edestä happamasti: "Siellä kuulostaa olevan niin hauskaa, että voidaankin  lähteä takaisin kotiin!" Kiitoksia tästäkin #13.  :tuijottaa:  

Asiallinen käytös tulisi olla itsestään selvyys, vaikka jutut ennen ja jälkeen potilaan kohtaamisen olisivatkin melko korkealentoisia.

Elämäntähdellä ja vaakunalla ajaneena voisin väittää, että niitä idiootteja on molemmissa paikoissa, ei yleistetä

Sen sijaan asenneongelmasta voi johtua väärä hoitopaikan valinta tai kykenemättömyys arvioida objektiivisesti potilaan terveydentilaa.

Ärsyttävän yleistä, ja joskus kohtalokasta.

Link to comment
Share on other sites

Oikea (ja ainoa) paikka mihin potilaan kohtelusta tässä tilanteessa voi valittaa on se organisaatio joka sairaankuljetuksen on tässä tapauksessa suorittanut.

Ei helkutissa palvelun tuottajalle kannata valittaa... Ainoa oikea valitusosoite on ko. kunnan terveyskeskuksen ensihoidon vastuulääkäri tai ylilääkäri. Jos ei sieltä reagoida asiaan mitenkään, sairaanhoitopiirillä pitäisi olla oma ensihoidon vastuulääkäri, ja tarvittaessa asian voi viedä lääninlääkärillekin.

Kyllä kai sitä ensin kannattaa ottaa yhteyttä siihen palveluntuottajaan? Ja jos sitä kautta ei saa asioita hoidettua, niin sitten vasta ylempiin tahoihin. Onhan se tietysti niin, että jokaista palveluntuottajaa ei välttämättä kiinnosta pätkääkään tällaiset asiat, mutta itse lähtisin alhaalta liikkeelle.

Kiinnostais tietysti mitä potilaalle loppupelissä tapahtui, mihin päätyi ja millaista hoitoa hän lopulta sai. Se vaikuttaa siihen, mistä asioista kannattaa valituksessa mainita. Asiaton kohtelu on ikävää, mutta se ei ketään tapa. Sen sijaan asenneongelmasta voi johtua väärä hoitopaikan valinta tai kykenemättömyys arvioida objektiivisesti potilaan terveydentilaa.

Näinhän se on. Olisi kiva tietää miten lopulta kävi. Jos hoitopaikka oli valittu oikein ja asianmukaista hoitoa oli annettu, niin siitä puolesta ei voi valittaa. Mutta asiattomasta kohtelusta voi kuitenkin tehdä valituksen vaikkei se potilaan hoitoon millään lailla vaikuttaisikaan. Ei kenenkään tarvitse sietää epäasiallista kohtelua jos on ambulanssin soittanut itselleen tai jollekin muulle.

Failure is always an option

Link to comment
Share on other sites

Kyllä kai sitä ensin kannattaa ottaa yhteyttä siihen palveluntuottajaan? Ja jos sitä kautta ei saa asioita hoidettua, niin sitten vasta ylempiin tahoihin. Onhan se tietysti niin, että jokaista palveluntuottajaa ei välttämättä kiinnosta pätkääkään tällaiset asiat, mutta itse lähtisin alhaalta liikkeelle.

Itse kyllä valittaisin suoraan sinne vastuulääkärille, hänen on hyvä tietää tapauksista, jolloin niiden yleistyessä palveluntuottajalla on enemmän paineta tehdä jotain asian muuttamiseksi. Ja voihan se käytöshäiriöinen olla myös omistaja.

Link to comment
Share on other sites

Jahas, mitenköhän tämän kirjoittaisi, ettei tule liian "jyrkästi" ilmaistua...

Jouduin viikko sitten tilanteeseen, joka tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mieheni soitti töistä ja pyysi minua lähtemään tarkastamaan isänsä luo "keskelle ei-mitään", että kaikki on kunnossa, kun ei appeen oltu saatu yhteyttä muutamaan päivään. Menin sitten iltamyöhällä paikalle, ja löysin appeni hyvin sekavassa tilassa hypotermisena kotoaan makaamasta ulkoeteisestä, jossa hän oli ilmeisesti maannut jo muutaman päivän. No, lanssiahan siinä piti soittaa.

Kirjoitukseni pointti on näiden lanssikuskien käyttäytyminen. Mielestäni ei ole kovin ammatillista tokaista ensimmäisenä kun potilaan luo tulee, että "täälläpä on ollut kovat pirskeet".  Varsinkaan jos pullon pulloa ei näy missään asunnossa ja heti näkee, että potilaalla on selvä toispuolihalvaus eikä hän pysty hengittämään kunnolla.

Lanssikuskin työ on varmasti hyvin raskasta, eikä siinä voi kovin empaattiseksi heittäytyä joka pokan kohdalla. Silti edes jonkinsortin hienovaraisuutta olisi toivonut kys. ihmisiltä, vaikka kieltämättä ENSIN itsellekin tuli mieleen alkoholin aiheuttama sekavuus. Lähinnä sai vain vinon hymyn kun uskalsi epäillä aivohalvausta tms. ja kun selitti, että on toisen vuoden lähäriopiskelija. "Mitäpä sinä näistä asioista tietäisit", oli melko suora kommentti.

Mietin vain, mikä paniikki olisi iskenyt, jos apen olisi löytänyt joku muu kuin minä, asiasta kuitenkin jotain tiesin. Mitään ei kerrottu, ei edes sitä, minne viedään ennen kuin tajusi kysyä. Ennen kuin muita lisäkysymyksiä tajusi esittää, lanssi lähti. Siinä sitä oltiin ja pähkäiltiin, että mitäs helvettiä seuraavaksi.

Tulee vaan mieleen lanssikuski joka aikoinaan minua jalalla potkaisi kun makasin maassa ja pohti ääneen; "Taas näitä kahjoja saa kuskata..."

En tahdo mitenkään yleistää tai syyllistää, tarkoituksenani oli hieman herättää ajatuksia. Vaikka työ valillä olisi kuinka raskasta yms, niin on se myös raskasta omaisille, varsinkin jos hoitohenkilökunta suhtautuu "v*ttu vois vähempää kiinnostaa..."

Toinen "pyyntö" on sairaalassa tms. työskenteleville: Kun roudaatte potilaita sängyssä paikasta toiseen, olkaa varovaisia. Ei ole kuulemma kovin nautinnollissa kovissa kivuissa maata sängyssä, kun sänkyä kuljettava hoitaja päästää "etukäteen" sängystä irti ja potilas sänkyineen kolahtelee oviin ja seiniin. Tätä tietoa pyysi välittämään syöpää sairastava äitini.

Toivottavasti sain kirjoituksen suht. neutraaliksi, tarkoituksenani ei todellakaan ollut saada ketään näkemään punaista... :D

Voi isäkissanv*ttu mitä äälijöitä.  ::hakkaa päätä seinään:: Ettei vaan ois ollu joku paaritaksi?!  8)

Ku tutkituttaa piäsä, ni suap oekkeet liäkkeet..

Link to comment
Share on other sites

välinpitämätön yrittäjä voi hoitaa asian olankohautksella "no mut sellast sattuu..."

yhteys vastuulääkäriin, jos hän on tehtäviensä tasalla niin joutuu palveluntuottaja renkeineen tekemään vastineen, joka myös sinulle toimitetaan.

Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.

Link to comment
Share on other sites

välinpitämätön yrittäjä voi hoitaa asian olankohautksella "no mut sellast sattuu..."

yhteys vastuulääkäriin, jos hän on tehtäviensä tasalla niin joutuu palveluntuottaja renkeineen tekemään vastineen, joka myös sinulle toimitetaan.

Selvityspyynnön kanssa voi käydä helposti siten, että selvitys sairaankuljetuksesta-lomake on asianmukaisesti täytetty ja huono kohtelu on niin subjektiivinen käsite, että siihen on ulkopuolisen vaikea ottaa kantaa, joten vastaus joka annetaan on hyvin ympäripyöreä: "potilas sai asianmukaisen ensihoidon ja kuljetettiin asianmukaiseen hoitopaikkaan".

Itse soittaisin sille palveluntarjoajalle ja ripittäisin heitä. Jos hyvä mäihä käy, niin luurin päähän voi saada toisen (tai molemmat) sairaankuljettajat jotka paikalla olivat. Minun mielestä henkilökohtainen yhteydenotto niihin henkilöihin jotka ovat käyttäytyneet huonosti on parempi vaihtoehto. Sillä tavalla saa myös henk. koht. kuulla miksi on käyttäydytty miten on, eikä päästä piiloutumaan papereiden taakse.

Failure is always an option

Link to comment
Share on other sites

Menee vähän hukkaan tämä tilitys täällä. Niille k.o henkilöille sun olis pitänyt valituksesi osoittaa. Ellet sitten ole satavarma että ne lukee tätä palstaa ja tunnistaa itsensä.

Joka ammattiryhmästä löytyy mätämunansa ja niiden yksittäistapausten ruotiminen täällä ei mun mielestä o kauhean hedelmällistä. Toki keskustelua aiheesta voi herätellä, mutta kuten kollega toisaalla sanoi, tästä jää vähän sellainen "munomaistaonkohdeltukaltoin" tilityksen maku suuhun. :D

Link to comment
Share on other sites

En muista mistä oon lukenut, mutta ylivoimaisesti suurin osa potilaitten sairaankuljetuksesta tekemistä valituksista koskee kohtelua, ei hoitoa. Juur viime viikolla yks poka kertoi, kuinka akuuttivaiheessa joku ambulanssijuntti (käytän coachin lanseeraamaa termiä tässä yhteydessä) oli julistanut, että potilas on juoppo teeskentelijä, kun oli mennyt taju rytmihäiriöitten vuoksi. Suunnitteli valituksen tekemistä.

"Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä."

"Jaa KUHANSILMIÄ?!"

Link to comment
Share on other sites

En muista mistä oon lukenut, mutta ylivoimaisesti suurin osa potilaitten sairaankuljetuksesta tekemistä valituksista koskee kohtelua, ei hoitoa.

Valitus ei ole onneksi sama asia kuin syyllisyys. Yleensä valituksia tekevät potilaat jotka ovat suivaantuneet jostakin pikkuseikasta kuten esim. kuljetuskohteesta, odotusajasta tms. ja kun huomaavat ettei varsinaisesta asiasta synny juttua, niin tekevät tikusta asiaa. Lähes järjestään lähtötilanteeseen kuuluu potilaan rankka humalatila tai mielenterveyshäiriö; jostain syystä selvät hyvinkäyttäytyvät potilaat eivät tee valituksia...

Ja ne valitukset joihin olen itse joutunut ottamaan kantaa tai joista jotain tiedän eivät ole johtaneet mihinkään jatkotoimiin, vaan ovat todettu järjestään perättömiksi. Tarkemmista ja laajemmista tilastoista en kylläkään tiedä.

Asioissa on aina kaksi puolta ja kannanotto yksittäiseen keissiin on arveluttavaa jos itse ei ole ollut paikalla ja nähnyt tilannetta alusta loppuun. Ylilyöntejä varmasti sattuu silloin tällöin, mutta paljon enemmän potilaiden kuin hoitajien taholta. Jos hoitajat valittaisivat samalla herkkyydellä potilaista kuin he tekevät meistä, niin TEO ja oikeuslaitos hukkuisivat valituksiin.

Ammatillisuuteen kuuluu potilaiden hyvä kohtelu ja hoitajien ylilyönteihin on puututtava. Mutta missä menee raja siinä koska hoitajat alkavat nostamaan syytteitä potilaiden törkeästä käyttäytymisestä...?

Link to comment
Share on other sites

Ja valtaosan näistäkin valituksista tekee joku muu kuin potilas itse, esim. ystävällinen ohikulkija joka on saanut ahaa elämyksen ja tehnyt päivän hyvän työn vaikka potilas itse sanoo ettei mitään vaivoja ole. Yleeensä hoitotoimiin ja lääketieteelliseen puoleen liittyvä aito valitus tai selvityspyyntö lähtee kyllä potilaalta häntä tutkineelle lääkärille ja sitä kautta palvelun tuottajalle. Ja niinkuin edellä jo todettiin, niin päihteet, mt -ongelmat, vaativat sukulaiset/yms., asioista paremmin tietävä naapuri, X -tehtävät ja hoitopaikat ovat ne mistä voi joutua keskustelemaan. Mielestäni kaikkein fantastisin on tämä jo legenda; "Te vastaatte jos hän kuolee". Heh. Liikutaanko jo uhkailun rajoilla? Kyllähän sitä hoitohenkilöstö kaikkea p****a saa kuulla, tappotuomioista lähtien, osan pitää pystyä suodattamaan, mutta jossain täytyy sen rajankin kulkea, ei hoitohenkilökunnankaan pidä aivan kaikkea sulattaa. Myös esimiehet sen tänäpäivänä aikas hyvin hyväksyy. Muistan takavuosilta eräällä ppkl:lä humalassa möykkäävän insinööri-perheeniskän, joka haukkui kaikki naishoitajat huo..... ja mieshoitajat homoiksi. Hänen itsensä mielestä näin nimenomaan sai tehdä, koska "hoitaja on palveluammatissa eikä se saa sanoa takaisin". Arvatkaa sanoinko... takaisin? Aamulla mietin ihan aidosti että kaivan jätkän työpaikan esiin ja menen käymään jonkun päivän päästä visiitillä:nauraa:

Link to comment
Share on other sites

Guest u-päivä

Itse en ole EH tai EA työntekijä. Olen kuitenkin koulutuksissa ja kavereilta kuullut kaikenlaista paskaa tulleen niskaa säännöllisesti. Tappouhkaukset mukaanlukien. Itse en hyväksy minkäänlaisia uhkauksia en töissä enkä vapaa-ajalla...ääni kellossa muuttuu heti, oltiin palvelualalla tai ei. Työnohjaus on hyvä keino "purkaa" tuntemuksia tai kahvipöytäkeskustelut tai kovalevyn voi resetoida säännöllisin väliajoin baarissakin. Ylilyönnistä varmaankin oli kyse ja epäadekvaattia suhteessa itse tilanteeseen. Itse treenaan Magaa ja käyn punttisalilla. Yleensä treenin jälkeen on olo ku Nalle Puh:illa ja ei tuu töissä sanottua ihan mitä sattuu. Suhtautuminenkin työhön on positiivisempi kun purkaa v********t jotenkin järkevämmällä tavalla kuin kanssaihmisiin. Tsemppiä pelastajille ja lanssikuskeille :nauraa:. Teillä on kova lääni hoidettavana. Apua tarvitaan aina ja kaikkialla.

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...