Jump to content

olkanivelen vamma


blue

Recommended Posts

Voiskos joku auttaa minua kun pitäis saada tietoa että miten paikoiltaan mennyt olkanivel laitetaan paikoilleen? Mikä vaikuttaa siihen että se ei välttämättä mene hyvin paikoilleen? Mitä huomioitavaa potilaass? Oliskos jollain netti sivua tiedossa josta löytyisi kuvia tapahtumasta?? :nauraa: KIITOS!

Link to comment
Share on other sites

1.Käden riiputtaminen

Potilas autetaan kättä tukien mahalleen pöydälle ja asetetaan kipeä olkapää pöydän reunan ulkopuolelle yläraaja vapaasti alas roikkuen. Painovoiman vetoa voidaan tehostaa kiinnittämällä käteen esim. hiekkapussi. Potilasta rohkaistaan rentouttamaan hartianseutu.

2.Reponointi riiputtamisen yhteydessä, jos em. keinolla repositiota ei tapahdu n. 20 min kuluessa

Potilaan kyynärvarsi asetetaan vaakatasoon ja koukistetun kyynärnivelen kohdalta painetaan raaja alas samalla rotatoiden olkaniveltä kevyesti.

3.Reponointi ylöspäin vetäen (ns. Hippokrateen menetelmä)

Potilas on selinmakuulla ja yläraaja viedään n. 45° abduktioon ja n. 30° fleksioon.

Nivel pyritään reponoimaan kohdistamalla potilaan raajaan edellä mainitun suuntainen rauhallinen veto ja kohdistaen samalla vastavoima potilaan kainalon alueelle joko assistentin avulla käyttäen paksua ja rullalle käärittyä pyyhettä tai lääkärin oman kantapään avulla. Reponoinnin tulee tapahtua rauhallisin liikkein suorittaen samalla kiertoliikkeitä.

4.Ellei reponointi onnistu, potilas lähetetään sairaalaan mahdollista leikkausta varten.

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Link to comment
Share on other sites

Muistettava on myös ettei koskaan lähdetä vetämään ennen rtg-kuvausta jos on pienikin murtuman mahdollisuus. Ohjeissa ei puhuttu lääkkeistä mitään, mutta hyväksi on havaittu agressiivinen kivunhoito + relaksantti; monesti lähes yhtä tärkeitä kuin vetäjän maltti ja pitkäjännitteisyys.

Itse käytän hippokrateen manipulaatiota - tätä "jalka potilaan kainalossa"-versiota.

Kivuton ja rentoutunut potilas, pitkä (10-20 min.) rauhallinen veto ja pieni pyöritys vedettäessä takaa (lähes) aina onnistuneen lopputuloksen.

Link to comment
Share on other sites

"Reponointi

  €Â¢ Onnistuu helpommin, jos potilas ei jännitä hartiaseutuaan. Kerro mitä teet, rauhoita potilas, anna tarvittaessa kipulääkettä ja auta häntä rentouttamaan hartianseutu.

...

  €Â¢ Jos reponointi ei onnistu, potilaalle annetaan diatsepaamia

suoneen 5 - 10 mg (= 1/2 - 1 ampullia) tai sama annos rektiolina

ja yritetään uudestaan."

ns. Hippokrateen menetelmä

http://www.medscape.com/content/2001/00/40/43/404342/art-mos0130.fig01.jpg

Tätä vois myös kokeilla ;)

http://www.ispi-usa.org/Med_ethics/shoulder.gif

Link to comment
Share on other sites

Meillä annetaan jo heti ennen ekaa reponointia relaksantti ja kipulääke yhdistelmä niin reponointi sujuu ehkä nopeammin ja ei tarvi niin montaa kertaa kiusata potilasta.  ;)

Mutta ei se aina niin helposti mene, joskus pitää homma hoitaa heräämössä pienessä narkoosissa.  ::nukkuu::

Etulinjan mies

Kanyloi varjoaan nopeammin.

Link to comment
Share on other sites

Meillä annetaan jo heti ennen ekaa reponointia relaksantti ja kipulääke yhdistelmä niin reponointi sujuu ehkä nopeammin ja ei tarvi niin montaa kertaa kiusata potilasta.  ;)

Mutta ei se aina niin helposti mene, joskus pitää homma hoitaa heräämössä pienessä narkoosissa.  ::nukkuu::

Aivan, turha kiusata potilasta ja itseään. Opiaatti+ diatsepaami niin yleensä onnistuu. Voltaren tai Tramal kankkuun on surkuhupaisaa kiusaamista.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Mulla on kehittynyt "oma" mahdollisimman atraumaattinen tapa tohon repositioon. Potilas siis normaaliin tapaan vatsalleen ja käsi roikkumaan vapaasti. Potilaan kyynärnivel  polvien väliin (siis minun,heh) ja polvilla pieni jatkuva veto alaspäin , sormilla tunnustellen etsin caputin ja ujutan sen hiljelleen paikalleen. Toimii! On kivuton! Ja näin varovaisella repositiolla aika vähäiset mahdollisuudet saada lisävaurioita aikaan!

Nimimerkillä kokemusta on niin itseen kuin potilaisiinkin kohdistuen. :-* ;)

Mä en oikein tykkää sittä repimisestä ja jalalla työntämisestä, koska siinä ei saa sellaista tatsia..... mut tämä on ihan vaan mun mielipide.....

Niin ja mukavaa vaihtelua taasen piipahtaa täällä "työ"palstalla! (LÄhinnä vauvapalstoja viimeaikoina kolunnut ;)

- Joka pierua pidättää, sillä on jotain vilppiä mielessä -

Link to comment
Share on other sites

Potilas siis normaaliin tapaan vatsalleen ja käsi roikkumaan vapaasti. Potilaan kyynärnivel  polvien väliin (siis minun,heh) ja polvilla pieni jatkuva veto alaspäin , sormilla tunnustellen etsin caputin ja ujutan sen hiljelleen paikalleen.

Ilmeisesti siis itse istut operaation aikana? Tuota pitää kokeilla vaikka jotenkin tuntuu että sitä kun on yhden tyylin oppinut niin vaikea sitä on muuttaa.

Mä en oikein tykkää sittä repimisestä ja jalalla työntämisestä, koska siinä ei saa sellaista tatsia.....

Senkin voi tehdä hitaasti ja rauhallisesti tunnustelemalla... ;)
Link to comment
Share on other sites

joo, istun  ;D, sängyn pitää siis olla ylös nostettavaa mallia.... vanhat "hetekat ei sovellu tai tuolin pitää olla sit lattian rajassa.  Eikun kokeilemaan!

- Joka pierua pidättää, sillä on jotain vilppiä mielessä -

Link to comment
Share on other sites

  • 3 years later...

NOstetaan vanhaa ketjua vähän näkyviin. Elikkä olkanivelen sijoiltaan meno ja reponointi, päivystyspoliklinikoilla onnistuu hyvin koska on lääkärit ja rtg käytössä lähes tulkoon koko ajan, mutta entäs kentällä ambulanssihommissa? Noviisina on tullut vastaan nyt useampi olkaluxaatioepäily ja ei ole niitä mielellään lähdetty kentällä reponoimaan koska ei ole varmuutta esim murtuman mahdollisuudesta. On kipulääkitty ja kuljetettu hoitoon.. Paikallinen poliklinikka meille valittaa jos ei ole reponoitu tai yritetty. Onhan  noissa aina riskinsä JOS onkin murtumaa tai muutakin poikkeavaa tullut

Mutta siis kertoka kolleegat miten muualla menetellään ? ::)

Jos on onneton, on ainakin toivoa paremmasta

Link to comment
Share on other sites

Itse vedän olkanivelet paikoilleen näin, potilas selälleen, topakasti alfentaniilia+midatsolaamia (silmiin hedelmäpeli-asetus  ;D) ja sitten hiljalleen suora veto ylöspäin. Tämä siis käytännössä sama kuin pöydänreunalta riiputus, mutta kun potilas harvoin kentällä missään sängyllä tai pöydällä. Hippokrateen menetelmää ainakaan ennen eivät suositelleet (Traumatologian kirja?) koska sitä pidettiin traumaattisena. Leikkurin heräämössä vedin n. tunnin paikoilleen kroonista luksaatiota, oli ollut pois paikoiltaan n. kuukauden.  Siinä laitettiin fentanyl+midatzolam ja plexus puudutus. Lihakset olivat kutistuneet pitkittyneen luksaation takia joten ihan kertavedolla ei onnistu. Ortopedilla oli ihan oma tekniikka näihin kroonisiin. Idea sama kuin omassa tyylissä, mutta oma jalka potilaan kainalon kohdalta sänkyyn, kyynärpäästä koukistus oman polven yli. Näin riittää että kädellä nojaat potilaan käteen ja veto tulee polven kautta vipuna, mutta siinäkin suora veto ylöspäin on lopputulos.

Kysymys: mitä tekevät sairaalassa kun olkaluksaatiossa todetaan murtuma? Se vedetään paikoilleen. Ainakin KYSin vaksit marisevat jos ei ole vedetty paikoilleen silloin kun luksaatio tuore, vaikka olisi vammatausta. Poislukien tietty murskavammat yms. suurenergiset ja selvät epästabiilit olkavarret.

"A temporary mental state including symptoms of confusion, inability to concentrate, disorientation, anxiety and sometimes hallucinations."

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...