Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Osku

UKK - tämän alueen useimmin kysytyt kysymykset ja väittämät

Recommended Posts

Osku

1. Liitot

K: Liittojen jäsenmaksut tuntuvat aika kovalta siivulta hoitajan pienestä palkasta. Tulisiko edullisemmaksi liittyä pelkän työttömyyskassan jäseneksi?

V: Sekä työttömyyskassan että liiton jäsenmaksut ovat suoraan verovähennyskelpoisia. Esim TEHY perii 1,2 % bruttopalkasta jäsenmaksua, joka on siis verovähennyskelpoinen. Jäsenmaksut huomioidaan verotuksessa sinä vuonna, jona ne on maksettu.

K: Miten se verovähennys lasketaan?

V: Ammattiyhdistyksen jäsenmaksu on ns. luonnollinen vähennys, näitä vähennyksiä ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot. Verojen määrää laskettaessa nämä luonnolliset vähennykset vähennetään ensin ansiotuloista ja jäljelle jäävästä osuudesta vähennetään verot. Jäsenmaksut eivät siis suoraan pienennä maksettavan veron määrää vaan ne pienentävät verotettavaa ansiotuloa. Verohallituksen selvitys asiasta.

K: Mitä liitot tekee, mitä ne on saaneet aikaan?

Ay-liike on vaikuttanut työntekijöiden perusturvan kehittämiseen, jotta ihmiset eivät jäisi oman onnensa nojaan työttömyyden tai sairauden kohdatessa tai jäädessään eläkkeelle. Ay-liike on saanut aikaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan, joka on 50 - 70 prosenttia palkasta. Samoin vuosilomat, äitiys- ja vanhempainlomat sekä työeläke ovat ay-liikkeen ponnistusten tuloksia. Ay-liike on ollut aktiivisesti mukana työaikoja, työoloja ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Lisäksi työehtosopimusmääräyksillä vaikutetaan työntekijöiden työoloihin ja muun muassa työssä jaksamiseen.

Työehtosopimukset (TES) ovat ay-liikkeen keskeinen ”tuote”, jossa määritellään palkat, työajat ja lomat. Suomessa minimipalkka, kuten palkat yleensäkin, määritellään eri alojen työehtosopimuksissa. Yleistä ja kaikille yhteistä minimipalkkaa ei ole. Sopimusten määrittelemiä palkkatasoja on noudatettava yhtälailla niin suomalaisiin kuin ulkomaisiinkin työntekijöihin. Peruspalkan lisäksi maksetaan mm. sunnuntaikorvausta ja työehtosopimuksen mukaan määräytyviä erilaisia lisiä.

Lataa Ammattiyhdistysliikkeen ABC (pdf)

K: Kannattaako liittoon kuulua vai ei?

V: Tämä on jokaisen henkilökohtaisesti itse päätettävä. Argumentteja puolesta ja vastaan löytyy tältäkin foorumilta. Valtaosa alan työntekijöistä on järjestäytyneitä. Liittojen sivut tarjovat lisätietoja asiaa miettiville.

Alan edunvalvontajärjestöjä:

http://www.tehy.fi

http://www.superliitto.fi

http://www.jytyliitto.fi

http://www.erto.fi/

http://www.jhl.fi

Työttömyyskassoja:

http://www.ytk.fi

Tätä aihetta olisi tarkoitus päivitellä pikkuhiljaa. Vastauksissa pyritään olemaan neutraaleja ja pitäytymään faktoissa. Jos joku keksii korjattavaa, siitä voi kirjoittaa vaikka tuonne http://hoitajat.net/foorumi/index.php?topic=5033.0 tai pistäkää vaikka yksityisviestiä. Myös uusia k/v osiota saa ehdotella.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Osku

2. Työvuoroasiat

K: Saako työnantaja muuttaa työvuorolistoja haluamallaan tavalla?

V: Ei saa. Nyrkkisääntönä voisi pitää että jo vahvistettuja työvuorolistoja ei saa muuttaa ilman työntekijän suostumusta. Vuoronvaihtoihin ym. tarvitaan siis työntekijän lupa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Osku

3. Ylityöt

K: Saako työnantaja pakottaa minut jäämään ylitöihin?

V: Ei saa. Työaikalain mukaan ylitöihin tarvitaan aina työntekijän suostumus.

18 §

Työntekijän suostumus

Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen.

Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Työntekijällä on tällöin kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.

Sopiessaan 5 §:ssä tarkoitetusta varallaolosta työntekijä antaa samalla suostumuksensa varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön.

Jos lisä- tai ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija saa kieltäytyä siitä.

Suurin osa hoitajista on nykyisin työsopimussuhteessa, joten tuo viimeinen lause ei koske heitä. Viroissa on yleensä enää vain osastonhoitajat ja muut esimiehet.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras
Tämä aihe on lukittu.

×