Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

holo

Kipua ja kärsimystä

Recommended Posts

holo

€Kylmä, nälkä, haavoja € lauletaan laulussa. Nykyään sentään sairaaloissa on kohtalaisen lämmin, ruokaakin pyritään antamaan riittävästi (vaikkakin on kritisoitu vähäkalorista ruokaa ja sen vaikutuksia vanhuksiin €â€œ aiheestakin) ja haavatkin hoidetaan. Kivun hoidossa ollaan useimmissa paikoissa kuitenkin vielä keskiajalla.

Kun kipeä potilas tuodaan polille tai kun hän soittaa 112:een ja paikalle saapuu sairaankuljetusyksikkö, kivunhoidossa on suuria eroja. Useimmiten kipua vähätellään tai jos ei vähätellä, alilääkitään. Ylilääkitsemistä harvemmin kuulee tapahtuneen. Käytetään murtumapotilailla tulehduskipulääkkeitä, jotka kyllä auttavat pieneen päänsärkyyn mutta eivät murtumakipuihin. Pelätään antaa terminaalivaiheessa olevalle mummolle morfiinia €â€œ siihenhän voi jäädä koukkuun.

Henkilökohtaisen kokemusten valossa voin sanoa, ettei kärsimys tuo kenellekään €kirkkaampaa kruunua €, jos lainataan yhtä maailman valtauskonnoista. Muistan hyvin miltä tuntui leikkauksen jälkeen puudutuksen kadotessa, kun kukaan ei ollut ennakoinut kipulääkitystä ja polvesta veistelty melkein vanhan kympin kolikon kokoinen ala alkoi ilmoitella itsestään. Sellainen pistää karskillekin miehelle kyyneleet silmiin.

Havaintojeni mukaan jokainen joskus todellista kipua kokenut lääkitsee yleensä varsin rennolla kädellä. Pyydetään lääkäriltä lupaa antaa opiaatteja potilaalle, jolla on murtuma. Annetaan Litalginia vatsakipuiselle. Jos pitää reponoida, pyritään antamaan fentanyylia tai alfentaniilia.

Mutta onko kivunhoito pelkästään läträämistä lääkkeiden kanssa? Ei, siihen kuuluu paljon muutakin. Pelko voi lisätä kipua ja päinvastoin. En ikinä unohda senkään naisen ilmettä, jonka kättä pitelin, kun häntä nukutettiin leikkausta varten €â€œ hän oli kauhuissaan saliin tullessa ja niin helpottunut kun joku oli rauhoittelemassa, kertomassa että kohta helpottaa.

Asentohoito on myös oleellinen osa kivunhoitoa, samoin kenttätyössä hoitopaikan valitseminen. Jos potilaalla on dislokoitunut murtuma, onko järkeä reponoida murtumaa ja viedä potilasta ensin tutkittavaksi paikalliseen terveyskeskukseen vain siksi aikaa, että saadaan otettua ne samat röntgenkuvat, jotka potilaan definitiivisessä hoitopaikassa, keskussairaalassa, voidaan yhtälailla ottaa?

Moni sairaankuljettaja pelkää tulevansa käännytetyksi takaisin, kun ei ole koukannutkaan terkkarin kautta, mutta harvoin niin oikeasti kipeän potilaan kanssa käy. Dislokoitunut murtumahan on B-kriteerin kyyti eikä laitoksesta voida käännyttää ambulanssilla tuotua potilasta ilman lääkärin tekemää tutkimusta €â€œ murtuman ollessa selvä on lääkärin jokatapauksessa selvitettävä, onko kyseessä kirurgisesti hoidettava vai kipsattava murtuma. Ja jos potilasta pallotellaan edestakaisin sairaalan ja terveyskeskuksen välillä, asiasta tulee varmasti sanottavaa.

Kai meidän hoitajien pitäisi kaikkien kokea joskus lamauttavaa kipua, niin ikävää kuin se onkin. Vain silloin voimme tietää, miltä potilaasta saattaa tuntua juuri sillä hetkellä kun hän silmät kosteina pyytää kipulääkettä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: C-Vita

Täytyy nyt muistaa että tämä on sairaankuljettajien ihan oma aihe. Kivunhoito on ollut ihan ok jo pitkän aikaa srl:ssa. Mihinkään alilääkitsemiseen en ole koskaan törmännyt. Tästä puhuttiin jo meillä koulutuksessa aikas kovasti. Joku sitä tässä kyselikin osuvasti että mikä on kipulääkkeiden perusfunktio sairaankuljetuksessa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Lääkärihoitaja

Suomessa kipua lääkitään ihan kuule sairaalassakin liian vähän ja huonosti  angry.png Se on ihme kun ei ymmäretä että se vaikuttaa niin paljon kaikkeen. Hyvällä kivunhoidolla vältettäisiin monenlaisia komplikaatioita.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: C-Vita

Kas kun en ole moiseen törmännyt. Yksi omakohtainen kokemus kyllä on, mutta srl:ssa, missä olen ollut on kyllä mo:t ja oxanestit tarpeellisilla annoksilla annettu ja potilaat kivuttomiksi hoidettu. Lisään vielä, että kyseisessä asiassa en ole törmännyt edes mihinkään toisenlaisiin asenteisiin, kuin että potilaat kivuttomiksi ja etiä..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
pinni

Olen kyllä sitä mieltä, että kivunhoito on usein sairaalassakin riittämätöntä. Aika useinkin olen törmännyt hoitajiin, jotka eivät anna kipulääkettä hengityslaman pelossa!!! ja kyse on kuitenkin suhteellisen pienistä annoksista. Tajunnantason alentuessa, kun potilas ei itse kykene ilmaisemaan sanallisesti kipuaan, on hoitajien keskuudessa erilaisia näkemyksiä siitä, onko potilaalla kipuja vai ei. Eri lääkäreillä on eri näkemyksiä saman potilaan kivunhoidosta. Jossain mennään metsään.

Eniten ärsyttää ja ihmetyttää se, miksi kuolevan potilaan kipuja ei hoideta tehokkaammin tiettyjen lääkärien ja hoitajienkin toimesta.

Riitämätöntä kivunhoitoa olen tavannut:4.ssä eri sairaalassa jossa olen työskennellyt, joten ei se nyt niin harvinaistakaan ole. Tämänhetkisessä työpaikassani kivunhoito on mielestäni ideaalitasolla. Sekä lääkärillä ja hoitajilla on sama hoitoperiaate ja potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa kivunlievitykseen.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Asswiper

Hyvin kirjoitettu Hölö!

Yleinen selitys millä puolustellaan kivun hoitamatta jättämistä kuuluu: "se saattaa olla psyykkistä" Tällaiseen olen aina silloin tällöin törmännyt. Toinen syy puutteelliselle kivunhoidolle tuntuu olevan hoitajien kyvyttömyys priorisoida asioita. Kolmas hyvin yleinen, ja täysin älytön syy on tuo jo mainittu yleinen pelko kovia kipulääkkeitä kohtaan.

Terminaalivaiheen potilailla hyvä, mutta aivan liian harvoin käytetty ratkaisu on kipupumppu. Omat kokemukseni ovat enimmäkseeen tk- vuodeosastoilta, joissa henkilökunta on aivan liikaa "perushoito- orientoituneita", en sinänsä yhtään väheksy perushoidon merkitystä, mutta oman näkemykseni mukaan kivunhoidon tullee olla prioriteettijärjestyksen kärkipäässä heti vitaalielintoiminnoista huolehtimisen jälkeen.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Teemu

Keväällä eräässä paikassa tuli päivystykseen n.50v kaveri jolla oli akuutti alaraajaiskemia.

RR>220/120 ei en anna kipulääkeettä, koska en ole saanut mitään määräystä, mikä on ihan OK, mutta kaveri meinas kuolla siihen kipuun... lekuri määräs heti 8mg oxua ja jos auta heti toinen perään--> ei auttanut...

Salissa se sai 200mikroa fenttistä ja se rupes auttamaan, niin ja siinäkään vaiheessa EI tullut hengityslamaa..

korjaan se sai 250mikroa+ induktiossa 100 lisää!

Kipu on niin subjektiivista...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
holo

Täytyy nyt muistaa että tämä on sairaankuljettajien ihan oma aihe. Kivunhoito on ollut ihan ok jo pitkän aikaa srl:ssa. Mihinkään alilääkitsemiseen en ole koskaan törmännyt. Tästä puhuttiin jo meillä koulutuksessa aikas kovasti. Joku sitä tässä kyselikin osuvasti että mikä on kipulääkkeiden perusfunktio sairaankuljetuksessa.

Tässä vaiheessa, toveri C, huomautan, että olen työskennellyt myös sairaalassa, niin vuodeosastolla, polilla kuin leikkurissakin. Henkilökohtaisiakin kokemuksia on surkeasta kivunhoidosta. Eräs lääkäri puudutteli pientoimepiteen yhteydessä johtoratapuudutuksella ja kun ei puutunut, pisti lisää puudutetta. Odotettiin hetki ja tohtori aloitti toimenpiteen, mutta kipu tuntui vielä. Mainitsin tästä ja odotettiin taas hetki. Tohtori jatkoi toimenpidettä ja siitäkin huolimatta että kipu tuntui edelleen erittäin voimakkaasti, sain häneltä vastauksen: "Eihän tätä toimenpidettä ole enää paljoa jäljellä". Tämä siis yliopistosairaalassa.

Syy miksi kolumnissani oli enemmän sairaankuljetuksesta on se, että olen viimeaikoina työskennellyt sairaankuljettajana. Aihe on silti universaali hoitoalan suhteen ja olen erittäin pitkälti sitä mieltä että kivunhoito on suurimmassa osassa laitoksista aivan olematonta. Hyvä, jos poikkeuksia löytyy.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Kuten Hölön johtoratapuudutusesimerkissä, hoitaja on monasti potilaan asianajaja kivunhoidollisissa asioissa, lääkärin ajatuksien vankasti fixoituessa toimenpiteen tekniseen suorittamiseen. Ja kun ne määräykset kuitenkin häneltä pitää tulla, olen löytänyt ihan hyvä n sanamuodon jolla kukaan (eli nolla ei ei yksikään) lääkäri ole jättänyt lääkitsemättä: "Haluaisitko potilaalle jotain (kipu)lääkettä?" - Tähän mennessä on aina määräys tullut.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
katumus

Omasta kokemuksesta voin kertoa, että kipulääkettä en ole tarvittaessa saanut, vaikka kivun takia pas***a lensi molemmista päistä. Hoitsut vain totes etteivät voi antaa. Olin tuolloin vielä tavan pulliainen, joten en osannut vaatia. Muistan kivun vielä edelleen ja jos joskus joudun uudestaan sairaalaan, muistan lääkitä itseni varmasti ennen lähtöä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: C-Vita

Uskotaan nyt sitten taas kerran. Minä olen törmännyt vain hyviin kokemuksiin kivunhoidon kannalta. Toisaalta.. en kyllä anna ihan helposti lri:lle periksi tässä asiassa, jos ryttyilee. Focce´n näkökulma asianajajasta on tainnut mennä mulle jakeluun.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Fiu

Itse olen pyrkinyt aina hoitamaan potilaan kivun alta pois, sillä se helpottaa sitten muutenkin hoitamista.

Muutama päivä sitten tuli vastaan poka, jolla _paha_ avomurtuma jalassa (sekä sääriluu, että pohjeluu oli tullut nilkasta ulos). Eipä muuta kun pikanen konsultaatiopuhelu päivystävälle lekurille sillä välin kun kaveri laitto pokalle tippaa. Noh, annettiin sitten Oxanestia 8mg i.m. (vaikuttaa hieman pidempään kun i.v.sti annettuna -> tosin vaikutuksen alkaminenkin alkaa hitaammin) ja heti perään Rapifenia 0,25mg i.v. Kun kipulääkkeet hieman alkoi vaikuttaa, reponoitiin nilkka ja ei muuta kun sidokset, kylmäpussi ja tyhjiölasta jalkaan. Kuljetuksen aikana sai poka vielä 0,25mg Rapifenia i.v. neljä kertaa. Eli kaikenkaikkiaan sai 8mg Oxanestia i.m. ja 1,25mg Rapifenia i.v. (eli sai 1½ ampullaa Rapifenia) -> kivut helpottivat (tosin tuo reponointi poisti suurimman osan kivuista).

Mutta ikävä kyllä, monesti ei potilaiden kipuja osata ottaa todesta. Itse pyrin lääkitsemään aina, kun potilas vaikuttaa kivuliaalta (tai hän itse kertoo kivuista / pyytää lääkettä).

:peukku:

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
janina

Mä itse on ollut vakavassa onnettomuudessa aikoinani ja kivun hoito oli ensiavussa kyllä päin p:tä ikävä kyllä.

Kolme kertaa pyysin kipulääkitystä. Ekalla kerralla sain rauhoittavaa. Kiitin kauniisti että tuli rauhallisempi olo, mutta että kipu ei hävinnyt minnekään. Sitten kuvattiin ja todettiin et siirto toiseen sairaalaan. Pyysin jälleen kipulääkettä. " juu pitää sanoa lääkärille ". Samassa olikin kyyti jo paikalla ja sanoin uudestaan, että ennen siirtoa haluan k i p u l ä ä k e t t ä. Luvattiin antaa.

Lopputulos oli se, että makasin ampparissa sellaisissa kivuissa etten voinut muuta kuin itkeä koko matkan. Jokainen liike mitä auto teki niin oli viedä tajun. Vasta kun pääsin toiseen sairaalaan niin sain asianmukaista lääkitystä. Tosin pääsin lähes suoraan nukutukseenkin. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Melnais

Eli kaikenkaikkiaan sai 8mg Oxanestia i.m. ja 1,25mg Rapifenia i.v. (eli sai 1½ ampullaa Rapifenia) -> kivut helpottivat (tosin tuo reponointi poisti suurimman osan kivuista).

Eikä?! Noin vähän todella? Mulla ei ole vähäisintäkään kokemusta ensihoidosta, mutta meillä osastolla tuo on perussatsi kristabiopsian esilääkkeeksi. Tosin toisinpäin, Rapifen i.m, Oxanest i.v. Äkkiseltään voisi kuitenkin kuvitella toimenpiteen puudutuksen kera koskevan kuitenkin vähemmän kuin luiden työntymisen raajasta ulos. Auauauau. Minä jotenkin muuten kuvittelin että ensihoitajat saavat ihan ilman konsultointia antaa kivuliaalle potilaalle jonkunlaisen määrän Oxanestia, kuten myös osastolla saa antaa sydänoireiselle morfiinia. Tai no, onhan siinä eroa kun potilaasta on taustatiedot mutta silti! Ikinä en luitani murra, en.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Janne

Se, että saako hoitaa lääkityksen itsenäisesti riippuu toimipaikasta, ja henk.koht. hoitovelvotteista. Ensimmäistä kertaa urallani kuulen että alfentaniilia laitettaisiin i.m.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Se, että saako hoitaa lääkityksen itsenäisesti riippuu toimipaikasta, ja henk.koht. hoitovelvotteista. Ensimmäistä kertaa urallani kuulen että alfentaniilia laitettaisiin i.m.

Kyllä joo, tuntuu kaiken järjen mukaan menevän väärinpäin että nopea-alkuinen lyhytvaikutteinen kipulääke laitetaan hukkaan ja hidasalkuinen pitkävaikutteinen laitetaan iv aiheuttamaan pahoinvointia. Mutta mistäs minä mittään tiiän.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Melnais

Ensimmäistä kertaa urallani kuulen että alfentaniilia laitettaisiin i.m.

Ollut klinikassa käytössä vuodesta kivi. Annostus painon mukaan, 1,5 ml 50-60 kg painavalle, koko ampulla yli 90-kiloiselle. Toimii kivasti toimenpiteessä, valmisteluun menee hetkisiä aikaa jolloin lääke ehtii imeytyä ja vaikutus taas on nopsemmin ohi tp:n jälkeen. Oxanest ei itseasiassa vakiokamaa, se annetaan lisäksi jos puudutuksen jälkeen potilas on yhä kivulias. Tai tiedetään etukäteen matalasta kipukynnyksestä, jolloin on parempi lääkitä heti reilusti.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: C-Vita

Ensimmäistä kertaa urallani kuulen että alfentaniilia laitettaisiin i.m.

Kuinkas paljon on sellaisia lääkkeitä, joita voi antaa i.v., mutta ei i.m.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Ensimmäistä kertaa urallani kuulen että alfentaniilia laitettaisiin i.m.

Kuinkas paljon on sellaisia lääkkeitä, joita voi antaa i.v., mutta ei i.m.

Ehkä pointti ei ollutkaan siinä vaan siinä onko asiassa mitään mieltä. Kaikkea mitä voi antaa iv voi antaa po, mutta ei ne hyvältä maistu.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras

Keväällä eräässä paikassa tuli päivystykseen n.50v kaveri jolla oli akuutti alaraajaiskemia.

RR>220/120 ei en anna kipulääkeettä, koska en ole saanut mitään määräystä, mikä on ihan OK, mutta kaveri meinas kuolla siihen kipuun... lekuri määräs heti 8mg oxua ja jos auta heti toinen perään--> ei auttanut...

Salissa se sai 200mikroa fenttistä ja se rupes auttamaan, niin ja siinäkään vaiheessa EI tullut hengityslamaa..

korjaan se sai 250mikroa+ induktiossa 100 lisää!

Kipu on niin subjektiivista...

Niin kauan kuin potilas on KIPEÄ,opiaatit eivät lamaa hengitystä!! Sanovat anestesialääkärit ja näin se on kokemuksen kauttakin näyttäytynyt. Raivostuttaa tuo kivunhoidon riittämättömyys ja opiaattien pelko. Tottakai sitä potilasta pitää valvoakin sit asianmukaisesti ja varautua tarvittaessa lääkitsemään antagonistilla!! Syytä on kokemattomissa/epävarmoissa lääkäreissä mutta hoitajat ovat avainasemassa tunnistamaan potilaan kipua koska juuri he ovat jatkuvasti lähellä potilasta. Meidän kaikkien hoitajan pitäis muistaa tässäkin se, että ollaan töissä potilaan "asianajajina" ja jos näyttää et potilas on alilääkitty niin sit rohkeesti pyytää siltä tohtorilta paremmat tropit. H****tti ku pistää vihaks.. Mulle tää on henkilökohtasesti tärkee aihe ja ajankohtainen varsinkin tänään, kun oma läheinen kärvistelee helvetintuskissa sairaalassa eikä sitä saada lääkittyä kunnolla!!! Olen sit hankala omainen ja soitan/pyydän lisää lääkkeitä kun ei niitä muuten tule...  angry.png

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-VF-

Niin kauan kuin potilas on KIPEÄ,opiaatit eivät lamaa hengitystä!!

Opiaatit lamaavat hengitystä muutenkin huonosti. Opiaattien aiheuttamaa hengityslamaa liioitellaan valtavasti. Suomessa käytetään muihin pohjoismaihin verrattuna 1/3 opiaatteja. Annetaan potilaiden kärsiä hengityslaman ja riippuvuuden pelon verukkeella.

Käsi pystyyn, kuinka moni on törmännyt opiaattien (lääkitsemiskäytössä)  aiheuttamaan hengityslamaan jota ei ole saatu naloksonilla korjattua?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
onni

Täytyy nyt muistaa että tämä on sairaankuljettajien ihan oma aihe. Kivunhoito on ollut ihan ok jo pitkän aikaa srl:ssa. Mihinkään alilääkitsemiseen en ole koskaan törmännyt. Tästä puhuttiin jo meillä koulutuksessa aikas kovasti. Joku sitä tässä kyselikin osuvasti että mikä on kipulääkkeiden perusfunktio sairaankuljetuksessa.

Joopa joo. Meidän alueella on kyllä asia niin päin, että sairaankuljettajat pääosin hoitaavat potilaat hyvin tässäkin kipuasiassa. Tk:t ja jopa KYS sen sijaan hoitaa asian huonommin. Valitettavan usein. Kokemusta on lukuisten potilaiden kohdalta, jotka sairaalaan on viety sekä myös sukulaisten ja tuttavien kertomana. Mistä sitten moinen alihoitaminen johtuu?

Itse pyrin antamaan kipulääkettä silloin kun tarvetta on sen verran kun tarvetta on. Unohtamatta muuta hoitoa. Hyvin annostellulla (riittävällä annostuksella) nitrolla rintakipuiselle ja vammapotilaan hyvällä tuennalla voi saada aikaan jo paljon.

Rapifenia lihakseen? Ei ymmärrä. No, jos jossain näin tekevät niin siitä vaan. Sairaankuljetukseen ei liene moista indikaatiota.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Käsi pystyyn, kuinka moni on törmännyt opiaattien (lääkitsemiskäytössä)  aiheuttamaan hengityslamaan jota ei ole saatu naloksonilla korjattua?

Totta on, että meilläkin on sellaisia hoitajia jotka lääkärin määrätessä Oxanest 5 mg iv antavat sitä 3 mg, "ettei vaan sattuis mitään". Itse kyllä tykittelen rennolla kädellä ellei sitten satu satavuotias mummo olemaan sängyssä. Potilaillekin tolkutan aina että tätä kamaa on tuolla meidän kaapissa yks hylly täynnä. Ikinä ei ole heräämössä edes naloksoniin tarvinnut turvautua, salissa herättelyvaiheessa ennemminkin. Kerran.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: C-Vita

Eikös oxanestia voi antaakin rennolla kädellä. Siis kunnes kipu on pois. Sen litalginin kanssa lähden liikkeelle 1/2 ampullasta kun vanhemmille annan (ai niin 5 ml amp)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: C-Vita

Täytyy nyt muistaa että tämä on sairaankuljettajien ihan oma aihe. Kivunhoito on ollut ihan ok jo pitkän aikaa srl:ssa. Mihinkään alilääkitsemiseen en ole koskaan törmännyt. Tästä puhuttiin jo meillä koulutuksessa aikas kovasti. Joku sitä tässä kyselikin osuvasti että mikä on kipulääkkeiden perusfunktio sairaankuljetuksessa.

Joopa joo. Meidän alueella on kyllä asia niin päin, että sairaankuljettajat pääosin hoitaavat potilaat hyvin tässäkin kipuasiassa. Tk:t ja jopa KYS sen sijaan hoitaa asian huonommin. Valitettavan usein. Kokemusta on lukuisten potilaiden kohdalta, jotka sairaalaan on viety sekä myös sukulaisten ja tuttavien kertomana. Mistä sitten moinen alihoitaminen johtuu?

Itse pyrin antamaan kipulääkettä silloin kun tarvetta on sen verran kun tarvetta on. Unohtamatta muuta hoitoa. Hyvin annostellulla (riittävällä annostuksella) nitrolla rintakipuiselle ja vammapotilaan hyvällä tuennalla voi saada aikaan jo paljon.

Rapifenia lihakseen? Ei ymmärrä. No, jos jossain näin tekevät niin siitä vaan. Sairaankuljetukseen ei liene moista indikaatiota.

Mitä jos tätä asiaa kysytään kys:sta

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×

Important Information

By using this site, you agree to our Terms of Use.