Jump to content
MAINOS

MRSA


Esa

Recommended Posts

Mä käytin useampia hanskoja siksi, että otin päälimmäiset pois tehtyäni ns. likaisen työn. Siten haavaa hoitaessani oli kädessä puhtaat hanskat. Katsoin parhaaksi toimia näin koska oli kyseessä runsaasti erittänyt haava.

Toi on hyväksi todetu kikka haavanhoidossa, vaikkei potilaalla olisikaan MRSA:TA.

Sodassa, rakkaudessa ja yleisessä vitutuksessa kaikki on sallittua.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
  • Vastauksia 118
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

Osastolla, jossa olen töissä, on useampia MRSA-kantajia. Kaikki tapaukset ovat samaa pöpökantaa, joten osa heistä on kahden hengen huoneissa. Kun menen kahden hengen huoneeseen, niin puen päälleni pitkähihaisen suojatakin, maskin ja kahdet-kolmet hanskat. Hanskoja laitan useammat sen takia, että voin ottaa päälimmäiset pois likaisen työn jälkeen ja kun siirryn toisen pt:n luokse. Näin vältän turhat huoneesta poistumiset (varsinkin kun kys.huoneissa ei ole erillistä välikköä, vaan ovi on suoraan käytävälle). Onneksi noissa huoneissa on yleensä suht vähän mitään tehtävää, sen verran hyväkuntoisesta porukasta on kyse (ja varsinkin kun oon pääasiassa yötöissä).

- Sinähän olet väsynyt, kun on oikein pussitkin silmien alla!

- Ei ne oo pussit, ne on tissit!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Itse olen huomannut, että potilashuoneen likaisimmat kohdat ovat emulsio- ja rasvapullot, sängyn käskykapula ja potilaan pöytä. Ne joskus pyyhkäisen käsidesillä kosteutetulla paperilla. Joskus niistä pulloista löytyy myös eritettä, joten pesen ne lisäksi saippualla tai heitän pois. Eräässä hoitopaikassa likaisin paikka löytyi huuhteluhuoneesta: dekokoneen näppäimistö.

Mutta itse MRSA:sta voisin lyhyesti mainita:

+Suositus: hoidetaan yhden hengen huoneessa. Saman bakteeerikannan kantajat voidaan laittaa samaan huoneeseen. Eristys on erityisen tärkeää, kun potilas tuhrii eritteillään.

+ Suositus: omat wc- ja suihkutilat. Jos ei ole omia suihkutiloja -> mrsa-tartunnan saanut hoidetaan viimeisenä ja sen jälkeen laitoshoitaja pesee suihkutilan. Potilaan wc-asioinnin jälkeen voi hoitaja suojakäsineet päällä pyyhkäistä talouspaperilla wc-istuimen renkaan käsidesillä. Hyvästä käsihygieniasta huolehtii niin hoitaja kuin potilaskin.

+ Potilaskirjassa on oltava MRSA-merkintä näkyvällä paikalla. Hoitajan tehtävänä on ohjata potilasta käsihygieniassa ja kerrottava häntä koskevista rajoitteista ja toimenpiteiden tarkoituksista. Periaatteena on, että potilasta ei eristetä, vaan mikrobi.

+ Pestävät potilas- ja vuodevaatteet on suositeltavaa pakata huoneessa pyykkipussiin ja viedä sen jälkeen normaaliohjelmaan. Ruokailuvälineet ja jätteet käsitellään normaalikäytännön mukaan. Laboratorionäytteiden tilauksiin laitetaan merkintä: kosketuseristys.

+ Potilashuoneeseen henkilökohtaiset tutkimus- ja hoitovälineet.

+ Käsihuuhdetta käytetään huoneeseen mennessä ja sieltä poistuessa. Käsineiden riisumisen jälkeen käytetään aina käsihuuhdetta.

+Tehdaspuhtaita suojauskäsineitä käytetään aina ennen huoneeseen menemistä. Ne vaihdetaan työ- ja potilaskohtaisesti.

+ Muoviessua käytetään lähihoidossa, kun on työvaatteiden tahriintumisen vaara. Moviessua ei tarvitse pukea päällensä, kun vie potilaalle esim. tarjottimen. (riittävä suojaus silloin on käsidesi+suojakäsineet+käsidesi)

+ Suu-nenäsuojainta käytetään, mikäli on vaaraa roiskeista.

+Mrsa-potilas pyritään hoitamaan työvuorossa viimeisenä.

+ Siivouksesta vastaavat on koulutettava eristystilanteisiin

+ Potilaan luona vieraileville henkilöille on korostettava hyvää käsihygieniaa. Jos vierailjat koskettelevat potilasta/ympäristöä -> muoviessu päälle

+ Kädet on hyvä desinfioida tarvittaessa kyynärpäihin saakka.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: inkeri 59

Tuohon alla olevaan listaa lisäisin vielä joissain tapauksissa kroonikkovaippa oven sisäpuolella lattialla. Suihkutimme siihen desiainetta ja pyyhimme jalkamme siihen poistuessamme huoneesta. Potilas saattoi syljeksiä lattialle ja matto oli sen takia.

Tämä osasto oli ns. seka-osasto jossa oli 5 MRSA-potilasta hyvin akuutilla osastolla.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tuohon alla olevaan listaa lisäisin vielä joissain tapauksissa kroonikkovaippa oven sisäpuolella lattialla. Suihkutimme siihen desiainetta ja pyyhimme jalkamme siihen poistuessamme huoneesta. Potilas saattoi syljeksiä lattialle ja matto oli sen takia.

Tämä osasto oli ns. seka-osasto jossa oli 5 MRSA-potilasta hyvin akuutilla osastolla.

Eikö kengänsuojukset olisi tässä tilanteessa helpompi ja ennen kaikkea varmempi ratkaisu?

Sodassa, rakkaudessa ja yleisessä vitutuksessa kaikki on sallittua.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tuohon alla olevaan listaa lisäisin vielä joissain tapauksissa kroonikkovaippa oven sisäpuolella lattialla. Suihkutimme siihen desiainetta ja pyyhimme jalkamme siihen poistuessamme huoneesta. Potilas saattoi syljeksiä lattialle ja matto oli sen takia.

Tämä osasto oli ns. seka-osasto jossa oli 5 MRSA-potilasta hyvin akuutilla osastolla.

Eikö kengänsuojukset olisi tässä tilanteessa helpompi ja ennen kaikkea varmempi ratkaisu?

Meille hygieniahoitaja sanoi, että kengänsuojuksien avulla ihmiset levittelevät bakteereita ympäri lattiaa. Sen vuoksi suihkutamme vain kengänpohjiin desinfiointiainetta tai lattialla olevaan vuodesuojaan (=kroonikkovaippa?).

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tuohon alla olevaan listaa lisäisin vielä joissain tapauksissa kroonikkovaippa oven sisäpuolella lattialla. Suihkutimme siihen desiainetta ja pyyhimme jalkamme siihen poistuessamme huoneesta. Potilas saattoi syljeksiä lattialle ja matto oli sen takia.

Tämä osasto oli ns. seka-osasto jossa oli 5 MRSA-potilasta hyvin akuutilla osastolla.

Eikö kengänsuojukset olisi tässä tilanteessa helpompi ja ennen kaikkea varmempi ratkaisu?

Meille hygieniahoitaja sanoi, että kengänsuojuksien avulla ihmiset levittelevät bakteereita ympäri lattiaa. Sen vuoksi suihkutamme vain kengänpohjiin desinfiointiainetta tai lattialla olevaan vuodesuojaan (=kroonikkovaippa?).

Siis häh? Tarkoitin tietenkin, että kengänsuojukset otetaan pois huonneesta lähtiessä. Toki sen jälkeen voi kengänpohjat vielä desinfioidakin. Vai tarkoititko potilashuoneen lattiaa? Ette kai tekään niitä kengänpohjianne joka askeleen jälkeen desinfioi?

Sodassa, rakkaudessa ja yleisessä vitutuksessa kaikki on sallittua.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tuohon alla olevaan listaa lisäisin vielä joissain tapauksissa kroonikkovaippa oven sisäpuolella lattialla. Suihkutimme siihen desiainetta ja pyyhimme jalkamme siihen poistuessamme huoneesta. Potilas saattoi syljeksiä lattialle ja matto oli sen takia.

Tämä osasto oli ns. seka-osasto jossa oli 5 MRSA-potilasta hyvin akuutilla osastolla.

Eikö kengänsuojukset olisi tässä tilanteessa helpompi ja ennen kaikkea varmempi ratkaisu?

Meille hygieniahoitaja sanoi, että kengänsuojuksien avulla ihmiset levittelevät bakteereita ympäri lattiaa. Sen vuoksi suihkutamme vain kengänpohjiin desinfiointiainetta tai lattialla olevaan vuodesuojaan (=kroonikkovaippa?).

Siis häh? Tarkoitin tietenkin, että kengänsuojukset otetaan pois huonneesta lähtiessä. Toki sen jälkeen voi kengänpohjat vielä desinfioidakin. Vai tarkoititko potilashuoneen lattiaa? Ette kai tekään niitä kengänpohjianne joka askeleen jälkeen desinfioi?

Tarkoitin potilashuoneen lattiaa. Me desinfoimme kengänpohjat vain huoneeseen mennessä ja sieltä tullessa. Siihen kohdin lattiaa laitamme vuodesuojan, johon potilaan eritteet enimmäkseen menevät.

Mutta pätevämpi syy on kait tämä:

"Kengänsuojukset ovat yleensä tarpeettomat, koska mikrobit ja infektiot eivät leviä kenkien välityksellä. Kengänsuojuksista on enemmän haittaa kuin hyötyä, koska usein käsihygienia jää puutteelliseksi kengänsuojuksia käsiteltäessä."

http://www.ebm-guidelines.com/kotisivut/sivut.nayta?p_sivu=52338

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

En jaksa enää lainailla noita edellisiä. Käsittääkseni keskustelun alussa puhuimme siitä, että lattialla ym. on mahdollisia eritteitä. Siksi siis aloin niistä suojista kirjoittelemaan. Emme mekään "normaali" eristyksissä mitän kengänsuojia käytä.

Mutta jos ne mikrobit ym. eivät siis leviä kenkien välityksella, niin miksi sitten desinfioitte ne?

Tuo käsihygienia juttu taitaapi sitten ollakkin jo hoitajan omasta käytöksestä kiinni.

Mutta ei siinä mitään, toiset desinfioivat ja toiset käyttävät suojuksia ja molemmat tekevät siis turhaa työtä ?:)

Sodassa, rakkaudessa ja yleisessä vitutuksessa kaikki on sallittua.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mutta jos ne mikrobit ym. eivät siis leviä kenkien välityksella, niin miksi sitten desinfioitte ne?

Tuo käsihygienia juttu taitaapi sitten ollakkin jo hoitajan omasta käytöksestä kiinni.

Mutta ei siinä mitään, toiset desinfioivat ja toiset käyttävät suojuksia ja molemmat tekevät siis turhaa työtä ?:D

Hyvä kysymys! :) Tuossa on kuitenkin se pelivara, että yleensä ne ei tartu lattian välityksellä. :D Sen vuoksi desinfioimme jalanpohjat siinä tapauksessa, kun lattialla on eritteitä. Luulisin, että niiden eritteiden kautta ne mikrobit ja infektiot leviäisivät. Itse käyttäisin kengänsuojuksia vain siinä tapauksessa, jos eritettä on runsaasti lattialla. Sen jälkeen vielä desinfioisin kengänpohjat, kun en tiedä estävätkö ne kengänsuojukset vain näkyvän lian.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Liisa Ihmemaassa

Jäin pohtimaan tuota useampien hanskojen päällekäin pukemista, mikä tosin kuulostaa ihan loogiselta.

Mutta, eikö ole mahdollista, että niissä päällimmissä on mikroskooppisen pieniä reikiä, mistä ensimmäisen potilaan pöpöt pääsee seuraavan potilaan "hanskoihin". Jos kyseessä on siis useamman potilaan potilashuone. Niissä 3-4 hengen MRSA eristyshuoneissa, joissa olen itse ko. kantajia tai epäilyjä hoitanut, hanskat kyllä riisuttiin potiaiden välillä, kädet desinfioitiin ja laitettin aina uuden hanskat ennen uutta potilasta. Tuo käsien desinfektio ennen seuraavaa potilasta oli hygieniahoitajan mukaan tärkeä toimenpide.

Miten käytännöt muualla?

Liisa

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Meillä on ehdoton ohje, että kun hoitaa sairaalainfektioista kärsivää potilasta niin pelkkä käsihuuhteen käyttö potilaskontaktien välillä ei riitä. Kädet tulee pestä vedellä ja saippualla ja sen jälkeen vielä desinfioida.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: inkeri 59

Jäin pohtimaan tuota useampien hanskojen päällekäin pukemista, mikä tosin kuulostaa ihan loogiselta.

Mutta, eikö ole mahdollista, että niissä päällimmissä on mikroskooppisen pieniä reikiä, mistä ensimmäisen potilaan pöpöt pääsee seuraavan potilaan "hanskoihin". Jos kyseessä on siis useamman potilaan potilashuone. Niissä 3-4 hengen MRSA eristyshuoneissa, joissa olen itse ko. kantajia tai epäilyjä hoitanut, hanskat kyllä riisuttiin potiaiden välillä, kädet desinfioitiin ja laitettin aina uuden hanskat ennen uutta potilasta. Tuo käsien desinfektio ennen seuraavaa potilasta oli hygieniahoitajan mukaan tärkeä toimenpide.

Miten käytännöt muualla?

Liisa

Mä kirjoitin yhden potilaan hoidosta. Kun hoidan erittävää MRSA-potilaan haavaa, niin puen kolmet hanskat päällekkäin. Ensimmäisillä irroitan vanhat teippaukset ja otan erittyneet siteet roskiin. Sitten seuraavilla puhdistan haavaa ja teen muut toimenpiteet. Viimeisillä laitan Cavilonit ymt lääkeaineet haavaan ja peitän sen.

Kotihoidossa on vähän vaikea miettiä miten tekee omien vaatteiden ja muitten tavaroitten kanssa. Liikkuva MRSA-potilas kun kaivelee haavoja ja sitten koskee kotona joka paikkaan. En tiedä olenko neuroottisen tarkka tässä asiassa :-

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Meillä oli kotihoidossa suojavarusteet kyseisenlaisten potilaiden kotona. Niillä suojasimme siis itsemme, ettemme vieneet bakteeria seuraavaan kämppään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Meillä on ehdoton ohje, että kun hoitaa sairaalainfektioista kärsivää potilasta niin pelkkä käsihuuhteen käyttö potilaskontaktien välillä ei riitä. Kädet tulee pestä vedellä ja saippualla ja sen jälkeen vielä desinfioida.

Eihän se vesi niitä pöpöjä tapa.

Meillä pöpöosastolla painotetaan nimenomaan käsidesin käyttöä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Meillä on ehdoton ohje, että kun hoitaa sairaalainfektioista kärsivää potilasta niin pelkkä käsihuuhteen käyttö potilaskontaktien välillä ei riitä. Kädet tulee pestä vedellä ja saippualla ja sen jälkeen vielä desinfioida.

Eihän se vesi niitä pöpöjä tapa.

Meillä pöpöosastolla painotetaan nimenomaan käsidesin käyttöä.

Vesi + saippua + käsidesi = puhtaat kädet

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Meillä on ehdoton ohje, että kun hoitaa sairaalainfektioista kärsivää potilasta niin pelkkä käsihuuhteen käyttö potilaskontaktien välillä ei riitä. Kädet tulee pestä vedellä ja saippualla ja sen jälkeen vielä desinfioida.

Eihän se vesi niitä pöpöjä tapa.

Meillä pöpöosastolla painotetaan nimenomaan käsidesin käyttöä.

Vesi + saippua + käsidesi = puhtaat kädet

Miksi se käsidesi ei riitä? Mun kädet eivät likaannu kun vedän hanskat käteen ja käyn esim viemässä yölääkkeen asukkaalle.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Liisa Ihmemaassa

MRSAa hoidettaessa käsiä ei tarvitse pestä elleivät ne ole näkyvästi likaantuneet.

Tässä hyvä artikkeli "aihetta" liiapaten, etenkin tuo taulukko on mielenkiintoinen !

Käsihygienia hoitotyössä

Lääkärilehti

2007;62(24):2397-2401

Marianne Routamaa ja Maija Hupli

Aineisto ja menetelmät

Tulokset

Pohdinta

Tästä asiasta tiedettiin

Tämä tutkimus opetti

English summary: Nurses' knowledge and perceptions of hand hygiene recommendations and the implementation of these recommendations

Hyvä käsihygienia potilashoidossa on tärkein keino ehkäistä hoitoon liittyviä infektioita (1,2). Hoitoon liittyvät infektiot on länsimaiden väestön suurin infektio-ongelma, ja niistä muodostuu suuria kustannuksia terveydenhuollolle (3,4). Vaikka käsihygienian toteuttamisesta on olemassa tarkat suositukset (5) ja käsihygienian merkitys tiedostetaan, käsihygienia toteutuu vain keskimäärin alle puolessa hoitotilanteista (6,7,::). Hoitohenkilökunnan käsihygieniaa koskevien tietojen ja käsitysten sekä käytännön toteuttamisen välillä näyttää olevan selvä ero (9).

Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: 1) mitkä ovat hoitotyöntekijöiden tiedot käsihygieniasuosituksista, 2) mitkä ovat hoitotyöntekijöiden käsitykset käsihygieniasuositusten mukaisesta toiminnastaan ja 3) mitkä ovat hoitotyöntekijöiden käsihygieniasuositusten mukaisen käsihygienian toteuttamisen taustalla olevat käsitykset?

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi lisäksi yhden avoimen kysymyksen. Lomakkeen ensimmäinen osa mittasi vastaajan taustatietoja ja toinen vastaajan tietoja käsihygieniasuosituksista vastausvaihtoehdoilla oikein, väärin ja en osaa sanoa. Kolmas osa mittasi vastaajan käsihygieniasuositusten mukaisen käsihygienian toteuttamista kahdella vastausvaihtoehdolla (kyllä ja ei). Neljäs osa mittasi käsihygienian toteuttamisen taustalla olevia käsityksiä viisiportaisella Likertin asteikolla.

Aineisto kerättiin kokonaisotantana yhden sairaanhoitopiirin yliopistollisen sairaalan ja neljän aluesairaalan kirurgisten ja sisätautien vuodeosastojen sairaanhoitajilta ja perushoitajilta (n = 510). Kyselylomakkeista palautettiin 418 eli 82 %. Aineisto analysoitiin SAS-tilasto-ohjelmalla ja avoin kysymys sisällön erittelyllä. Mann-Whitneyn U-testillä testattiin taustamuuttujien ja summamuuttujien yhteyksiä. Muuttujien välisten riippuvuussuhteiden kuvaamiseen käytettiin ei-parametristä Spearmanin järjestyskorrelaatiotestiä.

Tulokset

Tiedot käsihygieniasuosituksista

Hoitotyöntekijöistä 95 %:lla (n = 418) oli hyvät tai erinomaiset tiedot käsihygieniasuosituksista. Hoitotyöntekijät tiesivät parhaiten käsien pesu- ja desinfektiokäytännöistä sekä käsineistä (taulukko 1). Vastaajista 97 % tiesi, että alkoholipitoinen käsihuuhde ei riitä kaikissa hoitotilanteissa, jos kädet ovat näkyvästi likaantuneet. Hoitotyöntekijöistä 95 % tiesi pitkien kynsien ja 83 % rakennekynsien lisäävän gramnegatiivisten mikrobipesäkkeiden määrää käsissä. 71 % tiesi rakennekynsien aiheuttaneen sairaalainfektioita.

Eniten vääriä tai "en osaa sanoa" -vastauksia oli kysymyksissä käsihuuhteiden tehosta. Vain 41 % tiesi, että alkoholipohjaisella käsihuuhteella on erinomainen mikrobisidinen teho mykobakteereihin (50 % ei osannut sanoa). 51 % tiesi, että alkoholipohjaisella käsihuuhteella on hyvä mikrobisidinen teho viruksiin ja sieniin. Sitä vastoin 61 % tiesi, että alkoholipohjaisella käsihuuhteella on erinomainen mikrobisidinen teho grampositiivisiin ja gramnegatiivisiin bakteereihin. Vain 7 % tiesi, ettei alkoholipohjaisella käsihuuhteella ole erinomaista mikrobisidista tehoa bakteeri-itiöihin. Valtaosa (95 %) tiesi, että alkoholipitoinen käsihuuhde vähentää käsistä bakteeripesäkkeitä tehokkaammin kuin saippualiuos.

Korkein mahdollinen summapistemäärä, joka kertoo oikeiden vastausten lukumäärän tieto-osassa, oli 26. Vastaajien saamien pisteiden keskiarvo oli 19,5 (vaihteluväli 8-24). Heikot tiedot oli yhdellä vastaajalla, tyydyttävät 23:lla (6 %), hyvät tiedot 312:lla (75 %) ja erinomaiset tiedot oli 82:lla (20 %). Sairaanhoitajilla oli paremmat tiedot käsihygieniasuosituksista kuin perushoitajilla (p < 0,01), ja yliopistollisessa sairaalassa työskentelevillä oli paremmat tiedot kuin aluesairaaloissa työskentelevillä (p < 0,01).

Käsihygienian toteuttaminen

Vastaajista 361 (n = 418, 86 %) kertoi pesevänsä kätensä keskimäärin 12 kertaa työvuoron aikana, vaihteluväli oli 1-100. Vastaavasti 344 (82 %) ilmoitti desinfioivansa kätensä keskimäärin 49 kertaa työvuoron aikana, vaihteluväli oli 5-300. Valtaosa vastaajista ei käyttänyt sormuksia työssä (95 %) eikä kenelläkään ollut rakennekynsiä (100 %). Pienellä osalla oli kynsien pituus yli sormenpäiden (13 %). Kynsilakan käyttö oli vähäistä (5 %). Valtaosa vastaajista käytti käsihuuhdetta aina potilaskontaktien (98 %) ja toimenpiteiden välillä (99 %), ennen aseptisia toimenpiteitä (99 %) sekä käsineiden riisumisen jälkeen (89 %). Vastaajien ihon kunto oli enimmäkseen hyvä (91 %), mutta lähes puolella (43 %) käsien iho oli ajoittain kuiva, ärtynyt tai tulehtunut. Käsihygieniaa toteutettiin kyselyn perusteella paremmin kirurgisilla osastoilla kuin sisätautien osastoilla (p < 0,05).

Taustakäsitykset

Hoitotyöntekijöiden käsitykset käsihygienian toteuttamista edistävistä tekijöistä olivat suurelta osin yhteneväiset käsihygieniasuositusten ja kirjallisuuden kanssa. Ihon kuntoon, korujen käyttöön ja kynsiin liittyvät käsitykset olivat lähes yhdenmukaiset käsihygieniasuositusten kanssa. Käsityksistä tuli esille huoli käsihuuhteiden turvallisuudesta, niiden aiheuttamasta käsien ihon kuivumisesta ja terveyshaitoista. Sairaanhoitajien käsitykset, jotka koskivat ihon kuntoa, koruja ja kynsiä (p < 0,01), käsihuuhteita, niiden tehoa ja siedettävyyttä (p < 0,01) sekä käsihygienian historiaa ja merkitystä, käsineitä, käsihygienian suorittajaa tai ympäristöä (p < 0,01), olivat lähempänä oikeita kuin perushoitajien käsitykset. Yliopistosairaalassa työskentelevien hoitotyöntekijöiden käsitykset käsihuuhteista, niiden tehosta ja siedettävyydestä olivat lähempänä oikeita kuin aluesairaaloissa työskentelevien (p < 0,01).

Esteet käsihygienian toteuttamiselle

Hoitotyöntekijöiltä kysyttiin lopuksi avoimella kysymyksellä tekijöitä, jotka estävät käsihygienian toteutumista. Kysymykseen vastasi 267 hoitotyöntekijää, joista 143 (54 %) työskenteli yliopistosairaalassa ja 124 (46 %) aluesairaalassa. Käsihygienian toteutumiselle esitettiin yhteensä 56 estettä. Vastaukset luokiteltiin aineiston perusteella seitsemään asiakokonaisuuteen (taulukko 2).

Yleisin este käsihygienian toteuttamiselle liittyi resursseihin, 231 hoitotyöntekijästä 139 oli maininnut kiireen yksittäisenä tekijänä. Toiseksi yleisin este liittyi asenteisiin ja esimerkkikäyttäytymiseen. Esimerkkinä negatiivisista asenteista käsihygieniaan mainittiin, että hoitajat, lääkärit ja laitoshuoltajat esittävät kiireen käsihygienian toteutumisen esteeksi, vaikka todellisuudessa käsihygieniaa ei pidetä tärkeänä. Yksi vastaajista totesi, että "ikävä kyllä esimerkiksi osastomme lääkärit suhtautuvat käsihuuhteiden käyttöön paljon vähättelevämmin kuin hoitohenkilökunta. (Lääkäri kierrot välillä "kamalaa katseltavaa": palpoidaan potilaan intiimejä/mikrobisia paikkoja ja sitten potilaskansio käteen ja seuraavaksi katsotaan siteiden alle puhtaaseen leikkaushaavaan!!!"

Kolmanneksi yleisin este käsihygienian toteuttamiselle liittyi käsien desinfektioon siten, että annostelijoiden sijainti ei ollut tarkoituksenmukainen, annostelijoita puuttui, annostelija oli tyhjentynyt tai käsihuuhteet koettiin epämiellyttäviksi.

Pohdinta

Valtaosalla hoitotyöntekijöistä oli joko hyvät tai erinomaiset tiedot käsihygieniasuosituksista. Tulokset olivat paremmat kuin von Schantzin (10) Suomessa ja Kennedyn ym. (9) Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa, joissa vain kolmannes vastaajista tiesi oikeat käytännöt.

Valtaosa hoitotyöntekijöistä tiesi pitkien kynsien ja rakennekynsien lisäävän gramnegatiivisten mikrobipesäkkeiden määrää käsissä sekä rakennekynsien aiheuttaneen sairaalainfektioita, ja sama on todettu aikaisemmissakin tutkimuksissa (9,11). Vain yli puolet hoitotyöntekijöistä tiesi käsihuuhteiden mikrobisidisesta tehosta. Lähes kaikki tiesivät, että potilastyössä kädet kontaminoituvat ympäristön mikrobeilla ja mahdollisilla taudinaiheuttajilla. Tulokset ovat yhteneväiset aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa (9,11,12).

Tässä tutkimuksessa sairaanhoitajilla oli paremmat tiedot käsihygieniasuosituksista kuin perushoitajilla, samoin yliopistosairaalassa työskentelevillä hoitotyöntekijöillä oli paremmat tiedot kuin aluesairaaloissa työskentelevillä. Tutkimusten mukaan käsihygienian toteutuminen vaihtelee suuresti eri henkilöstöryhmien välillä sekä eri toimintojen ja toimipisteiden välillä (13).

Hoitotyöntekijät arvioivat pesevänsä kädet keskimäärin 12 kertaa ja desinfioivansa kädet keskimäärin 49 kertaa työvuoron aikana. Pesun ja desinfektion suhde toisiinsa on oikea, joskin pesujen määrä oli melko suuri. Käsien desinfektiokertojen keskiarvo oli hyvä, joskin pienin raportoitu määrä oli 5 kertaa työvuoron aikana. Tulos poikkeaa Silvennoisen (14) tutkimuksen tuloksista, jossa hoitotyöntekijät arvioivat pesevänsä kätensä 11-30 kertaa ja desinfioivansa kätensä vain 6-20 kertaa yhden työvuoron aikana. Oma arviointi pesu- ja desinfektiokerroista voi johtaa yliraportointiin, kuten O'Boyle ym. (15) ja Simmons ym. (16) ovat raportoineet. Tässä tutkimuksessa pystyttiin kuitenkin selvittämään pesu- ja desinfektiokertojen suhdetta toisiinsa.

Käsihygieniasuositusten mukaista käsihygieniaa toteutettiin paremmin kirurgisilla osastoilla kuin sisätautien osastoilla. Käsihygienian toteutumisen on todettu vaihtelevan erikoisalojen välillä (7,13,17,18). Hoitotyöntekijöiden toiminta oli pääsääntöisesti käsihygieniasuositusten mukaista. Tulokset olivat näiltä osin paremmat kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (9,14). Tässä tutkimuksessa lähes kaikki hoitotyöntekijät ilmoittivat käyttävänsä käsihuuhdetta aina potilaskontaktien ja toimenpiteiden välillä, ennen aseptisia toimenpiteitä sekä käsineiden riisumisen jälkeen. Hoitotyöntekijöiden ihon kunto oli enimmäkseen hyvä. Tulokset ovat yhteneväiset aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa (9,11,14).

Hoitotyöntekijöiden käsitykset, jotka ovat suositusten mukaisen käsihygienian toteuttamisen taustalla, olivat varsin myönteiset. Etenkin ihon kuntoon, korujen käyttöön ja kynsiin liittyvät käsitykset olivat lähes yhdenmukaiset käsihygieniasuositusten kanssa. Käsihuuhteiden suhteen tuli esille huoli niiden aiheuttamasta ihon kuivumisesta ja terveyshaitasta. Aikaisemmin on kuvattu hoitotyöntekijöiden käsityksiä siitä, että käsihuuhteet aiheuttavat huomattavaa ihoärsytystä ja kuivuutta (15,17,19,20). Suomalaisten hoitotyöntekijöiden käsitykset käsihuuhteiden aiheuttamista terveyshaitoista poikkeavat ulkomailla kuvatuista. Tutkimusten mukaan käsihuuhteet ovat kuitenkin turvallisia ja niiden käytöstä on monia etuja (21). On kuitenkin tärkeä ymmärtää mahdollisten henkilökohtaisten tekijöiden, kuten pelkojen, yhteys käsihygieniasuositusten mukaiseen käsihygienian toteuttamiseen (11).

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan vastaajien ammatillisella koulutuksella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys kaikkiin käsityksiin, jotka olivat käsihygieniasuosituksien mukaisen käsihygienian toteuttamisen taustalla. Sairaanhoitajien käsitykset olivat eri alueilla lähempänä oikeita kuin perushoitajien. Myös yliopistollisessa sairaalassa työskentelevien hoitotyöntekijöiden käsitykset käsihuuhteista, niiden tehosta ja siedettävyydestä olivat lähempänä oikeita verrattuna aluesairaaloissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden käsityksiin. Aikaisimmissa tutkimuksissa on todettu, että henkilökunnan tietoisuus potilaiden tarpeista ja koulutus vaikuttavat käsityksiin toteuttaa käsihygieniasuositusten mukaista käsihygieniaa (19,22,23).

Hoitotyöntekijöiden ilmoittamat yleisimmät esteet käsihygienian toteuttamiselle olivat puutteelliset resurssit ja kiire, asenteet ja lääkäreiden esimerkkikäyttäytyminen, lääkäreiden puutteellinen käsihygienia ja käsien desinfektioon liittyvät asiat, kuten annostelijoiden puute ja sijainti sekä käsihuuhteiden epämiellyttävyys. Tulokset ovat yhteneväiset aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa (15,17,19,20).

Tutkimus käsihygieniasta hoitotyössä on ajankohtainen ja tärkeä. Käsihygienian puutteellinen toteuttaminen on eettisesti tärkeä asia. Käsihygienian toteuttamatta jättäminen voidaan katsoa laiminlyönniksi, josta voi aiheutua potilaalle komplikaatioita infektioiden muodossa. Käsihygienian tärkeyden ymmärtämistä rasittavat edelleen monet itsepintaiset uskomukset ja väärinymmärrykset. Ilmeistä on, että käsihygieniaan liittyvään osaamiseen on jäänyt aukko, jota tämä tutkimus omalta osaltaan pyrki selvittämään. Tutkimuksen avulla saatuja tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstölle suunnatussa käsihygieniakoulutuksessa.

Tästä asiasta tiedettiin

Käsihygienia toteutuu vain keskimäärin alle puolessa hoitotilanteista, vaikka käsihygienian toteuttamisesta on olemassa tarkat suositukset ja käsihygienian merkitys tiedostetaan.

Henkilökunnan tietojen ja käsitysten sekä käytännön toteuttamisen välillä näyttää olevan eroja.

Tämä tutkimus opetti

Hoitotyöntekijöiden tiedot käsien pesu- ja desinfektiokäytännöistä olivat paremmat kuin aikaisemmissa tutkimuksissa.

Hyvistä tiedoista huolimatta hoitotyöntekijät luottivat edelleen enemmän käsien pesuun kuin desinfektioon.

Käsihygienian toteutumista estivät yhtäältä puutteellinen tieto ja toisaalta käsitykset käsihuuhteiden aiheuttamista terveyshaitoista sekä käsien ihon kuivumisesta.

English summary: Nurses' knowledge and perceptions of hand hygiene recommendations and the implementation of these recommendations

Background

The purpose of this study was to find out and describe nurses' knowledge of hand hygiene recommendations and their perceptions regarding the implementation of these recommendations.

Methods

The data were collected using a structured questionnaire. The questionnaire was sent to all nurses at one university hospital and four district hospitals, a total of 510 nurses working on 12 surgical and 12 general medicine wards. The response rate was 82%.

Results

According to the results of the study, 95% (n=418) of the nurses have good or excellent knowledge of hand hygiene recommendations. Staff nurses and nurses working at the university hospital had better knowledge than auxiliary nurses and nurses at district hospitals. Hand hygiene implementation was better on surgical wards than on general medicine wards. There was a statistical connection between professional training and perceptions and beliefs regarding the implementation of these recommendations in all cases. Staff nurses' perceptions in all areas were more accurate than those of auxiliary nurses. The nurses were worried about the safety of hand rubs and the skin irritation and health hazards that might be involved.

Conclusions

Clarifying the associated perceptions makes it possible to find tools to improve the implementation of hand hygiene.

Taulukko 1. Hoitotyöntekijöiden (n = 418) tiedot käsihygieniasuosituksista. Tähdellä * merkityt väittämät ovat väärin. Väittämä Oikein Väärin En osaa sanoa

n (%) n (%) n (%)

*Alkoholipitoinen käsihuuhde riittää kaikissa hoito-tilanteissa, jos kädet ovat näkyvästi likaantuneet  405 (97) 9 (2) 3 (1)

*Kädet desinfioidaan vain ennen potilaskontaktia 396 (95) 21 (5) 

*Käsien pesua/desinfektiota ei tarvita käytettäessä käsineitä 400 (96) 12 (3) 5 (1)

Alkoholipitoista käsihuuhdetta tarvitaan käsineiden riisumisen jälkeen 372 (89) 35 (;D 10 (2)

*Kädet desinfioidaan vain potilaskontaktin jälkeen  410 (98) 5 (1) 2 (0)

Kädet desinfioidaan aina ennen ja jälkeen potilas-kontaktin  412 (99) 4 (1) 1 (0)

*Käsihuuhde kuivataan käsistä paperilla 415 (99)  2 (0)

*Potilaskontaktien välillä pestään aina kädet 342 (82) 72 (17) 3 (1)

*Käsien desinfektion tarkoituksena on puhdistaa käsiä näkyvästä liasta 414 (99) 2 (0) 1 (0)

*Eri potilaskontaktien välillä kädet pestään ja desinfioidaan 300 (72) 106 (25) 11 (3)

Käsihuuhde annetaan kuivua käsistä käsiä hieromalla 363 (87) 48 (12) 6 (1)

*Käsien desinfektion tarkoituksena on poistaa pysyvä mikrobifloora 298 (71) 75 (18) 44 (11)

Alkoholipohjaisella käsihuuhteella on erinomainen mikrobisidinen teho mykobakteereihin 170 (41) 38 (9) 209 (50)

Kädet desinfioidaan ennen infektioporttien (mm. kanyylit) käsittelyä 416 (99) 1 (0) 

Alkoholipohjaisella käsihuuhteella on hyvä mikrobisidinenteho viruksiin ja sieniin 212 (51) 81 (19) 125 (30)

Potilashoidossa kädet kontaminoituvat ympäristön mikrobeilla ja mahdollisilla taudinaiheuttajilla 399 (95) 9 (2) 10 (2)

*Alkoholipohjaisella käsihuuhteella on erinomainen mikrobisidinen teho bakteeri-itiöihin 29 (7) 279 (67) 110 (26)

Alkoholipitoisten käsihuuhteiden käyttö ärsyttää ja kuivattaa ihoa vähemmän kuin käsien pesu 341 (82) 56 (13) 21 (5)

Alkoholipohjaisella käsihuuhteella on erinomainen mikrobisidinen teho grampositiivisiin ja -negatiivisiin bakteereihin 254 (61) 21 (5) 143 (34)

*Alkoholipohjaiset käsihuuhteet ovat tehokkaita vain, jos niitä levittää käsiinsä vähintään minuutin  181 (43) 181 (43) 56 (13)

Henkilökunnan rakenne- ja irtokynnet ovat aiheuttaneet sairaalainfektioita 297 (71) 23 (6) 98 (23)

Käsineitä käytetään aina veri-, erite- ja limakalvo-kontaktissa  416 (99) 2 (0) 

*Pitkät kynnet vähentävät gramnegatiivisten mikrobi-pesäkkeiden määrää käsissä 398 (95) 4 (1) 16 (4)

Alkoholipitoinen käsihuuhde vähentää käsistä bakteeri-pesäkkeitä tehokkaammin kuin saippualiuos 398 (95) 6 (1) 14 (3)

Rakennekynnet lisäävät gramnegatiivisten mikrobi-pesäkkeiden määrää käsissä 345 (83) 14 (3) 59 (14)

Viiden minuutin ihokosketus potilaaseen vastaa kontaminaatioasteeltaan respiraattoripotilaan hoitamista yhden minuutin ajan 85 (20) 26 (6) 307 (73)

Taulukko 2. Käsihygienian toteuttamisen esteet asiakokonaisuuksittain kuvattuna esteiden lukumäärällä ja hoitotyöntekijöiden vastausten määrällä. Käsihygienian toteuttamisen esteet  Esteiden määrä  Esittäjien määrä 

(n = 56) (n = 267)

n % n %

Asenteet ja esimerkkikäyttäytyminen 16 29 180 67

Käsien desinfektio 9 16 153 57

Suojakäsineet 3 5 5 2

Resurssit 9 16 231 87

Ihon kunto, kynnet, korut 11 20 45 17

Tieto 3 5 81 30

Muut tekijät 5 9 35 13

Marianne Routamaa

terveystieteiden maisteri, osastonhoitaja

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, sairaalahygienia- ja

infektiontorjuntaosasto

marianne.routamaa@tyks.fi

Maija Hupli

THT, lehtori

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

Artikkelin tunnus: sll28404 (2007242397)

© 2007 Suomen Lääkäriliitto

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kiitos, Liisa, tästä tiedosta. Minä vien viestiä eteenpäin omalle työpaikalleni. Meillä olikin tästä tänään jo puhetta osittain. Hygieniahoitaja sanoi, että käsidesi on tehokasta vain silloin kun sitä käytetään oikein ja moni ei edes tiedä oikeata käyttötapaa. Tai tietää, mutta käyttää sitä silti "väärin".

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tai tietää, mutta käyttää sitä silti "väärin".

Esimerkiksi minä, laiskuuttani..  ;D

Ja kehtaat sen vielä täällä kertoa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tai tietää, mutta käyttää sitä silti "väärin".

Esimerkiksi minä, laiskuuttani..  :D

Ja kehtaat sen vielä täällä kertoa.

Ei hävetä yhtään. :) Jokainen kerta ei tuu hinkattua käsiä niin tarkkaan kun ohjeissa neuvotaan. Eikä kyllä muutkaan. :D

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tai tietää, mutta käyttää sitä silti "väärin".

Esimerkiksi minä, laiskuuttani..  :D

Älä välitä. Meitä on kaksi. Ja todellakin useampi. Harvoin näkee kenenkään pyörittelevän sormia supussa toisen käden kämmenellä, joka on täynnä käsidesiä. Sitä vaan ruikataan käsiin, hangataan kädet ja menoks.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tai tietää, mutta käyttää sitä silti "väärin".

Esimerkiksi minä, laiskuuttani..  ::)

Älä välitä. Meitä on kaksi. Ja todellakin useampi. Harvoin näkee kenenkään pyörittelevän sormia supussa toisen käden kämmenellä, joka on täynnä käsidesiä. Sitä vaan ruikataan käsiin, hangataan kädet ja menoks.

Kaikkihan on kiinni omasta aseptisesta omatunnosta. Yhtälailla voi pudottaa potilaan hammasharjan lattialle (tai jopa vessanpönttöön) ja muina miehinä tuikata se takaisin potilaan suuhun, tai aivastaa lautaselle ja hymyssä suin ojentaa lautanen potilaalle. Ehkä myös vuodepesuilla pyyhkiä sillä samalla lapulla ensin potilaan takapuoli ja sen jälkeen naama?

Ei näitä asioita kukaan tule teille kädestä pitäen opettamaan, kyse on siitä mitä itse itseltänne vaaditte ammatillisesti. Kerran kun opettelee tekemään asiat oikein ja kunnolla, ne tekee niin ihan huomaamatta jatkossakin.

Ja kyllä, itse desinfioin myös sormenpäät. Kysehän ei ole ainoastaan potilaan edusta, vaan myös omastani. *outo*

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tai tietää, mutta käyttää sitä silti "väärin".

Esimerkiksi minä, laiskuuttani..  :nauraa:

Älä välitä. Meitä on kaksi. Ja todellakin useampi. Harvoin näkee kenenkään pyörittelevän sormia supussa toisen käden kämmenellä, joka on täynnä käsidesiä. Sitä vaan ruikataan käsiin, hangataan kädet ja menoks.

Kaikkihan on kiinni omasta aseptisesta omatunnosta. Yhtälailla voi pudottaa potilaan hammasharjan lattialle (tai jopa vessanpönttöön) ja muina miehinä tuikata se takaisin potilaan suuhun, tai aivastaa lautaselle ja hymyssä suin ojentaa lautanen potilaalle. Ehkä myös vuodepesuilla pyyhkiä sillä samalla lapulla ensin potilaan takapuoli ja sen jälkeen naama?

Ei näitä asioita kukaan tule teille kädestä pitäen opettamaan, kyse on siitä mitä itse itseltänne vaaditte ammatillisesti. Kerran kun opettelee tekemään asiat oikein ja kunnolla, ne tekee niin ihan huomaamatta jatkossakin.

Ja kyllä, itse desinfioin myös sormenpäät. Kysehän ei ole ainoastaan potilaan edusta, vaan myös omastani. *outo*

Jep. Ja vielä pitää muistaa, että osaston/työyksikön aseptiikan taso on tasan niin korkealla kuin sen heikoimman lenkin...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...