Turhia Lääkkeitä ensihoidon kentällä, vai ei???

[Pöllö]

Mitä laajempi alue ja pidemmät kuljetusmatkat, sitä tehokkaampia työvälineitä saatetaan tarvita potilaan hoidossa...

Näin aiheesta 500 km sivuun menevänä irtorepliikkinä lääkkeiden miettimiselle, mietin juupas/eipäs -keskustelua ruraliteetin ja kaupunkien välillä ja jotain kommenttia kivusta:

Kuljetusmatkat voi mitata mieluummin aikana kuin kilometreinä, lisäksi kuljetukset voi jakaa viiveen kannalta kiireettömiin ja kiireellisiin. Muistaa ajoneuvoon siirtämisen menevän ajan ja päivystyspisteessä olevat viiveet potilaan tutkimiseen ja hoitoon. Myös kiireellisissä tapauksissa, näitäkin viiveitä on välillä tutkittu ja isojahan ne odotukset saattavat siellä täällä välillä olla. Sitten voi kuvioon lisätä yksikön tehtävämäärät ja siis todennäköisyyden kohdata erilaisia sairas- ja vammatapauksia. Pohtia yksikön systemaattista koulutustasoa. Erityisesti lääkehoidon osaamisen kannalta. Miettiä alueen ensihoitojärjestelmän vaatimuksia ja työnjakoa. Työnjakoa niin kiinteiden kuin liikkuvien yksiköiden välillä, kuin liikkuvien yksiköiden sisällä. Tuleeko se tukeva yksikkö (jos on vapaana) kohteeseen vai pyritäänkö pitämään vapaana ja hoidetaan luvat konsultaatiolla.

Kivusta muistuttaisin... Asiakastyytyväisyyden lisäksi se on suojamekanismi, voi todella edistää potilaan paranemista, antaa tietoa sairauden vakavuudesta, helpottaa diagnostiikkaa - jopa parantaa potilaan hoitomyöntyvyyttä ja pitää hänet paikallaan silloin kun tarvis. Joskus kipu vaikeuttaa sairautta tai tilannetta. Riittämätön kivun lievittäminen voi kroonisessa tapauksessa johtaa kivuntunteen herkistymiseen, pysyviin muutoksiin keskushermostossa, ja hissukseen taitaa tulla tietoa myös riittämättömän lyhytaikaisen kivun vaikutuksesta ihmisen psyykeen ja muutamiin fyysisiinkin parametreihin. Joskus lyhytaikaisen, voimakkaan kivun odottamisesta saa stressipisteitä ihan mukavasti - jos esim. sairauskohtauksen voi olettaa uusiutuvan... Ei se aina ole vain kivun poistamista välittömän inhimillisen kärsimyksen vuoksi. Noin seitsemän vuoden ajoittain kohtalaisen kroonisen kivun kokemuksen perusteella, sen vaikutuksia elämääni ja persoonaani miettineenä. Jos kerran pari taisi kyyneleet valua kivun ollessa hetken aikaa hieman kovempaa.

Eli olosuhteisiin ja käyttäjiin nähden riittävän yksinkertaiset, paikallisesti tarpeelliset, todennäköisiin tilanteisiin kohtuullisen kattavat, teholtaan riittävät, hoidettavaa tilanteeseen verrattuna riittävän turvalliset tropit, joiden vaikutukset ja käyttöindikaatiot tunnetaan ja osataan hyvin, tai joista potilaan oletetaan todennäköisesti hyötyvän, ja joiden mahdolliset vakavat sivuvaikutukset kyetään tarvittaessa kohtuullisesti korjaamaan. Yhtä oikeaa vastausta ei taida olla, ja jonkin SHP:n vaatiessa samat minimitropit alueen lansseihin voi turhanoloisiakin yrttejä jonnekin varmasti tulla. Etuna sitten on systemaattisuus: tieto, mitä löytyy on yksinkertaista, ja ehkä lääkekoulutus ja liikkuvan ensihoidon liittäminen kiinteisiin päivystyksiin saa tiettyä logiikkaa. Tai sitten ei.

Näin farmakologisesta näkökulmasta on kyllä erittäin hyvä keskustella aiheesta, mitä lääkkeitä on ja mihinkäs niitä pitäisi käyttää. Ja miten.

[Keimo]

Luinkohan ihan silmä jossain, mutta tommonen Adenosiini on ihan jees olla mukana,

Adenosiini nyt on ihan peruslääke, mikä tulisi olla kaikissa lääkkeellisissä yksiköissä.

Niin, siksi sen toin esille, vaikkakin melko harvoin sitä itse on tarvinnut. Aiemmin ei ollut mainintaa siitä tropista.. :nauraa: