Jump to content
MAINOS

Ammatillinen epävarmuus ahdistaa


Vieras: Eeral

Recommended Posts

Miten saisin kasvatettua varmuutta työelämässä? 

Välttelen töissä ja työtä hakiessa vaativampia tehtäviä, menen mieluummin helpoimman kautta.

Tiedän että osaamista ja taitoa löytyy ja työ kyllä opettaa, mutta silti tunnen itseni huonommaksi, kehtaako edes kysellä "asioita jotka jo pitäisi osata ja tietää", toiset varmaan ihmettelevät millä meriiteillä olen päässyt edes töihin.. :( Naisvaltaisella alalla kuin teet niin tai näin niin se on aina väärin.. Muilla samaa?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
Vieras: Alan vaihto?

Voi, et ole ainoa.

Teen samoin töitä hakiessa, jätän pois koulutuksia, kielitaito ja paljon muuta. Moni työpaikkahakemukset ovat eläneet aikansa, ei ole päivitetty tähän aikaan. Ikä, sukupuoli ym. ei saisi kyseillä missään muodossa ja aina näkee. Syrjintää jo heti alussa. Mksi ilmoittaa, kun usein epäpätevä, suosikki tai valmiiksi valittu saa paikan. Jokainen tämän tietää ja turha on edes laittaa lehteen koko työpaikkailmoitusta. Jokainen tietää myös ikäsyrjintää ym. tapahtuu koko ajan jo tässä asiassa. Lisäksi koulutetut eivät ole pomojen mieleen, vaikka säästyy heiltä euroja tässä asiassa.  Tai sitten saavat jostakin bonusta, kun  palkkaavat pienellä palkalla. Mutta on poikkeuksia tullut, myös hoitotyöhön. 

Itse törmäsin, juuri kyseiseen johtajaan.  Koulutus ym saivat kiitosta ja myös kokemus oli plussaa. Onko edelläkävijä ja työyhteisö oli silloin sitoutuneita työhön. Oli ihana käydä katsomassa, On vielä hyviä hoitopaikkoja.  Mutta ketkä kaihtavat työtä, eivät pärjää täällä.

Nyt kävi huono tuuri ja jäin totaalisesti kiinni.  Tavallisesti työhaastattelussa on sanottu asiasta ja ihmetelty miksi en ole kirjoittanut / kertonut. Sain omaan gmail:n hoitotyöpaikkoja, haku. No, menin katsomaan ja oli kerrankin helppo hakea. Nimi, gmail ja CV ja oli valmiina läheteviesti. Paina lähetä.

Päätin kokeilla 2 työpaikkaa, tätä systeemiä.  Toimiiko edes. Kummikin isoja firmoja ja toinen on tuttu, mutta eri osastot.

Pahus, toimi ja hyvin. Oli odottamassa viesti os. hoitajalta ja pyysi lähettämään heidän omien sivujen kautta eli lisää tietoa. Nyt, selvisi ainakin tälle johtajalle, moni uusi asia.  Ainakin tämä johtaja, laittoi niin asiallisen ja todella nopean viestin.   Eli jo sen takia laittelin heidän oikean työnhakuun paperit.  Voi, olla myös huomaavat pitäisi oikeasti päivittää tiedot työhakuun.....

Toisesta, en ole kuullut mitään eli kelpasiko kokeilu näin heille, pelkkä CV? Heillä on myös oma hakusivut.

Itseluottamus kasvaa, kokeilemalla uusia asioita. On sama koskeeko vapaa-aikaa tai työnpuolesta. Ilman kokeilu ei opi, kirjoista on apua. Käytäntö opettaan parhaiten ja kukaan ei ole sepä syntyessä. Virheistä oppii parhaiten ja jää mieleen.  Niin myös lapsia ja senioreita opetetaan yritä uudestaan, uudestaan, kokeille, kannustetaan......joku oppii nopeasti asiat ja toinen hitaammin.  Jos, joku nauraa tai sanoo ilkeästi on vain kateellinen sinulle.  Sulje korvat  näiltä.  Senioreiden kanssa usein uskaltaa kokeilla uusia, asioita, samalla hekin oppivat ja näkevät emme ole täydellisiä vaan ihmisiä.  itse teen heidän kanssaan, milloin mitäkin ja hauskaa on.  Tulee usein hyviä vinkkejä......

Mene oman  mukavuusalueen ulkopuolelle ja huomaat olet oppinut asioita huomamatta.  Pärjäät ilman toisia, voi olla paremmin kuin ei tarvitse kuunnella negatiivistä palautetta jatkuvasti. Se vie itseluottamuksen pikkuhiljaa. ja halun oppia.

Itse teen tätä silloin tällöin. Kun tympäisee koko työyhteisö pahansuopaisuudellaan. Mietin mitä uutta alan harrastaa tai lähdenkö opiskelemaan vieraaseen kaupunkiin. 

Kun löydän, mikä kiinnostaa niin opetelen.  Jos, ei onnistu niin paussi ja uusi yritys. Laittelin joskus Tampereelle hakupaperit ja yllätys sain  paikan.  Menin ihan kylmiltäin ja ihastuin koko kaupunkiin. Niin suvaitsevainen, ystävällinen oli vastaanotto. Ei, mitään pahaa sanottavaa ja johtajat/ työyhteisö olivat ihan huippuja.  Sitten vain vapaata työstä, mutta jätin kertomasta mihin menin. Iso mutta, tuli kun johtaja soitteli työhön  takaisin ja silloin oli pakko kertoa missä olin.  Loma loppui nopeasti, siihen.  Mutta Tampere on minun lempikaupunki  ja voi olla olen siellä.

Toinen oli Jyväskylä ja hain sinne opiskeluun. No, hyvin meni. Mutta nyt kerroin ajoissa johtajalle ja olen saanut vieläkin kuulla asian puolesta.  Lahdessa opiskelun työn lomassa ja harva tietää koko asiasta. Paitsi nyt, tuli ilmi moni muu asia näille johtajille. No, ainakin johtaja tajuaa, kuinka hyviä työnhakijoita on olemassa. Kaikki eivät leveille koulutuksesta ja osan taatusti en kerro. Vain valituille luotettaville henkilöille.  Tiedän kokemuksesta, kateellisuus, pahansuopeus on todella paha sairaus monessa työporukassa.  Myrkyttää koko työyhteisön ja yksi työntekijä  voi sen aiheuttaa. Muut menevät siihen mukaan ja sen firman maine taas meni.  Näistä olen saanut myös pysyviä kavereita.

Nyt menen Kuopioon ja vieras kaupunki. Mutta yksikään kaverini tai johtaja ei tiedä. Yhdessä työhaastattelussa vain totesin, vapaata kiitos silloin.  Minun tuurini, niin taatusti joku johtaja juuri silloin soittelee perääni.  3 johtajalta tullut viestiä pelkästään tänään ja ainakin kaksi on yhteydessä lähipäivinä.

Siinä, olet oikeassa teet mitä tahansa aina joku sanoo vastaa. On sama seisotko päälläsi tai miten olet. Ei, taatusti kelpaa , joku aina nälvii.  Heillä ei ole omaa elämää se tai purkaavat omaa pahaa olonsa aina ,  viattomaan henkilöön joka ei jaksa pitää omista oikeuksista huolta.  Taitavat saada siitä itselle jotakin mielihyvää, mutta työkaveruus on ohi sen jälkeen lopullisesti.  Välillä mietin, miten edes sietävät itseään tai luulevatko saavat kaiken pahan aina anteeksi.  Jatkuuko heidän halpamainen käytös, vielä kotioloissa.

Eivät ole sen arvoisia, että sairastut tai tulet samanlaiseksi tyhjän toimittajaksi kun he ovat.  Olet itse oman onnesi seppä ja arvokas ihminen. Elä sellaista elämää, jota voit olla ylpeänä kantaa.  Olen itse tehnyt niin ja eräs johtaja totesi; oman tien kulkija ja pitää paikansa.  Luottamus oli molemminpuolinen ja vaikka on eläkkeellä. Keskustellaan aina kun nähdään eli myöskin johtajasta voi pitää ihan omana itsessä vuoksi.  Itse en katso, mikä on kenenkin ammatti vaan millainen on ihmisenä.

Etsi oma paikkasi elämässä.  Kun tiedät, mitä etsit, pyri siihen pikkuhiljaa.   Mutkia tulee matkaan, elämä ei kulje miten olet suunnitellut vaan omia polkuja pitkin etenee. Silloin olet tyytyväinen, olet edes yrittänyt. Kysy aina, jos olet vähääkin  epävarma asiasta. Jos, toinen on niin  tyhmä ja ei osaa neuvoa/ vastata niin kirjaa tieto ylös.  Liian paljon tapahtuu tapaturmia, vaan sen takia kun ei ole neuvottu oikein tai olenkaan.  Viisas kysyy aina neuvoa , jos on vähäänkin epävarma asiasta.  Toisten mielipiteestä älä välitä, jotkut neuvovat vielä mieluusti. Epävarmuus on yleistä nykyisin on työpaikkana mikä tahansa. Kaikki eivät vain kestä sitä, vaan aiheuttavat hallaa myös toisille. 

Vinkki; miten myös on haettu työpaikkaa. Itketty johtajan olkaa vasten, tarvitsen töitä ja saako toisen hoitajan työt itselleni?  Siis toiselle potkut tai keikat pois. Näin raukkamaisia on toiset työnhakijat ja näitä olen nähnyt x3.  Viime vuosina ja ennen ei oltu noin röyhkeitä. Kerran johtaja soitti ja kertoi asiasta reilusti.  Ennen  puhuttiin; Säärtä pitkin, tuli työpaikka ja nyt uudet konstit tulleet.....pikku itku jo tuli työpaikka....

Yksi kekkaa tekevä kertoi; Laitteli johtajille sähköpostia 3kk:ta ja joka päivä samoille johtajille. Sitten yksi hermostui ja tarjosi 2 viikon pestin. Jos vanhempi työnhakija olisi toiminut noin; Syyte olisi selvä, häiritsee tai kiusaaminen...... eli joillekin on kaikki sallittua

 

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 viikkoa myöhemmin...
  • 2 viikkoa myöhemmin...

Täysin normaalia, jos olisit yli-itsevarma, se olisi enemmänkin huolestuttavaa potilasturvallisuuden kannalta. 

Ammatillisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että olet hieman mukavuusalueen ulkopuolella. 

 

Mainitsit että välttelet  vaativampia tehtäviä, mikä sua kiinnostais? Haluutko töihin vuodeosastolle/päivystykseen/teholle/leikkuriin vai kenties kotihoitoon, ajanvaraukseen, kotisairaalaan tms? Oon itse ollu alalla kohta 4v, ja ekat 2v meni ihan "opiskelijafiiliksellä" 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...