Paluu hoitoalalle pelottaa

[iid0]

Tilanteeni lyhyesti ; olen siis lähihoitaja ja olen ollut useamman vuoden poissa hoitoalalta, sitäkään ennen en kovin paljon hoitotyössä ehtinyt olla mukana.

Olisi tarkoitus palata takaisin lähihoitajan työhön mutta itsetunto ja ammatti-identiteetti kadoksissa. En oikein tiedä mistä olisi hyvä lähteä liikkeelle. Eihän työ itsessään mitään ydinfysiikkaa ole, vaikka kehitystähän hoitoalallakin tapahtuu jatkuvasti. Kuvittelenko vain etten kykenisi enää palaaamaan lähihoitajan hommiin vai lähtisikö se vain vanhalla rutiinilla pyörimään. oisko vinkkejä ja kokemuksia 

[Guest Vieras]

Kerrot vaan rehellisesti hommia hakiessa asiasta. Parempi niin, kuin näytellä osaavansa kaikesta kaiken.

Suurin osa järkevistä työnantajista ymmärtää kyllä. Mutta älä oikeasti lähde mihinkään näihin veroparatiisiyhtiöihin. Siinä loppuu into hommiin jo ekan päivän jälkeen.

[sh vm 83]

Jos tuntuu, että ei löydy heti sellaista työtä, mikä olisi mukavinta, hakeudu ensin keikkafirmaan töihin. Sitä kautta saa mahdollisuuden keikkailla erilaisissa kohteissa ja tätä kautta löytynee sitten se oma työpaikkakin. 

 

[Guest uuuuu]

3 tuntia sitten, sh vm 83 kirjoitti:

Jos tuntuu, että ei löydy heti sellaista työtä, mikä olisi mukavinta, hakeudu ensin keikkafirmaan töihin. Sitä kautta saa mahdollisuuden keikkailla erilaisissa kohteissa ja tätä kautta löytynee sitten se oma työpaikkakin. 

 

Se voi myös toisaalta laittaa pään hieman pyörälle. Joka paikassa erilaiset tavat ja käytännöt, uudet kasvot, ei ehdi oikeen tarttua kiinni mihinkään, saati että muut ehtivät perehdyttää kunnolla?

[Guest Aarnikka]

Olen samassa tilanteessa. Monen vuoden jälkeen palaamassa töihin. Ahdistaa niin ettei nukutuksi saa  Tuntuu kuin olisi palaamassa opiskelijan rooliin kun menee ja kuinka suopeita ne työkaverit sitten on...... paitsi kai se on kaikilla hieman hakemista uudessa työpaikassa, mutta kun siihen laittaa lisäksi ettei ole ollut vuosiin hoitoalalla niin kuinkahan nopeasti ne temput taas mieleen tulee... olisi kiva lukea muiden kokemuksia. onko tässä turhaa pelätä  

[Kunkku]

2 tuntia sitten, Vieras: Aarnikka kirjoitti:

Olen samassa tilanteessa. Monen vuoden jälkeen palaamassa töihin. Ahdistaa niin ettei nukutuksi saa  Tuntuu kuin olisi palaamassa opiskelijan rooliin kun menee ja kuinka suopeita ne työkaverit sitten on...... paitsi kai se on kaikilla hieman hakemista uudessa työpaikassa, mutta kun siihen laittaa lisäksi ettei ole ollut vuosiin hoitoalalla niin kuinkahan nopeasti ne temput taas mieleen tulee... olisi kiva lukea muiden kokemuksia. onko tässä turhaa pelätä  

Ei ne potilaat siitä mihinkään ole muuttuneet. Välineissä jne, voi olla eroja ja lääkkeet vähän vaihtuneet, mutta tuskin ainakaan hankalampaan suuntaan.

[Guest Jaksaajaksaa]

Hienosti se menee. Äkkiä sitä pääsee mukaan ja tuntuu kuin ikinä ois pois ollutkaan.  

[Guest itsetunto]

vanhusten kanssa tarvii olla hyvä itsetunto niin pärjää.

[Guest Uudet tuulet]

Itse olen alalla ollut työskennellyt n. 10 vuotta. Viimeisen kahden vuoden aikana hoiva-ala on muuttunut täydellisesti. Alalla työskentelee hoitajia, joiden ei pitäisi olla edes hoiva-alalla. Samoin hoitajia ja opiskelijoita, jotka eivät olisi aikoinaan edes päässeet alaa opiskelemaan jos soveltuvuustestit olisi ollut käytössä. Mikä on surullisin asia hoiva-alalla, on sellainen hällä-väli-asenne, kun ajatellaan että seuraava vuoro saa sitten tehdä, juottaa, syöttää, kuivittaa jne. Kyllä, pelottaisi minuakin ja mietinkin miten päästä pois ja vaihtaa alaa. Mikä minua pelottaa kaikista enemmän on kun hoitaja saattaa jopa muiden kuullessa luetella mitä ei viitsinyt vuorossaan tehdä eikä muut edes reagoi juuri kuulemaansa.

[Guest kerroppas]

27 minuuttia sitten, Vieras: Uudet tuulet kirjoitti:

Itse olen alalla ollut työskennellyt n. 10 vuotta. Viimeisen kahden vuoden aikana hoiva-ala on muuttunut täydellisesti. Alalla työskentelee hoitajia, joiden ei pitäisi olla edes hoiva-alalla. Samoin hoitajia ja opiskelijoita, jotka eivät olisi aikoinaan edes päässeet alaa opiskelemaan jos soveltuvuustestit olisi ollut käytössä. Mikä on surullisin asia hoiva-alalla, on sellainen hällä-väli-asenne, kun ajatellaan että seuraava vuoro saa sitten tehdä, juottaa, syöttää, kuivittaa jne. Kyllä, pelottaisi minuakin ja mietinkin miten päästä pois ja vaihtaa alaa. Mikä minua pelottaa kaikista enemmän on kun hoitaja saattaa jopa muiden kuullessa luetella mitä ei viitsinyt vuorossaan tehdä eikä muut edes reagoi juuri kuulemaansa.

Missähän sä olet ollut viimeset kaksi vuotta kun yleistät näin koko hoiva-alan?

[Guest Hoitaja09]

Hei, mä olin hoitotyöstä pois melkein 7 vuotta. Aiempaa kokemusta oli n. 3 vuotta. Kyllä jännitti älyttömästi palata töihin mutta ihan ihmeellisesti sitä alkoi muistaa jo joskus opittuja asioita. Paljon oli myös uudistunut, ihan hoitokäytäntöjä ja varsinkin lääkkeitä!! Mutta nöyrällä ja uteliaalla asenteella pääsee hyvin alkuun ja nyt puoli vuotta paluuni jälkeen oon huomannut et kyllä oon selvinnyt ja potilaatkin on selvinneet! Edelleen paljon oppimista mut päivä ja tilanne kerrallaan. Superhyvä työyhteisö auttaa kyllä paljon!