Kouluterveydenhoitajan ajan käyttö

[Vieras: J-Anni]

Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ohjataan hyvin paljon oppilaita jotka ovat oksentaneet koulussa, opettaja pyytää "tutkimaan tarkemmin ja juttelemaan onko pahoinvointiin ehkä jokin syy". Oppilas siinä tuolilla sitten yökkii ympäriinsä. Vanhemmat tuovat kuumeisen ja yskivän lapsensa määräaikaistarkastukseen vaikka lapsi on ollut sairautensa vuoksi koulusta pois. Ei lapsi jaksa sairaana yli tunnin tarkastusta eikä siitä ole mitään hyötyä edes kellekään. Paljon tulee niin opettajilta kuin vanhemmiltakin mitä ihmeellisimpiä tutkimuspyyntöjä (lähinnä kaikki mahdolliset sisäelimet, astmatutkimukset, allergiatestit ja verikokeita), voitko ensin tutkia nämä pyydetyt ja arvioida kannattaako varata aikaa lääkäriin.

Miten muualla, miten olette saaneet vedettyä rajan siihen, mikä on se terveydenhoitajan tehtävä siellä koulussa, milloin ja missä kunnossa vastaanotolle ei tulla? Onko jossain jotain virallisisa ohjeistuksia olemassa? Tämä vie tuhottomasti aikaa lakisääteiseltä työltä kun se terveyskeskus olisi vallan ihan siinä vieressä jonne lapsi kuuluu sairaana viedä.

[Kunkku]

Ehkäpä se kouluterveydenhuollon rooli ei vanhemmille sitten ole ollenkaan selvää? Onko heitä mitenkään ohjeistettu mitä tarkoitusta tuo palvelee?

[Vieras: Kouluterkka]

 kuulostaa hyvinkin tutulta. Oksentelevan ja selkeästi sairaan lapsen mä olen lähettänyt surutta kotiin sairastamaan. Itse olen yläasteella, joten yhtä oppilasta lukuunottamatta kukaan ei ole tullut kipeänä terveystarkastukseen, pikemmin eivät ilmoita minulle olevansa poissa ja sairaana, joten turhaan odottelen tarkastukseen tulijaa. Opettajat usein soittavat minulle puhelimella, koska olen eri rakennuksessa kuin koulussa. En ole koskaan tykännyt vastata puhelimeen kesken vastaanoton, joten asiat ovat usein ratkenneet itsestään, kun eivät ole minua tavoittaneet. Vuosia aiemmin tilanne on täällä kuulema ollut toisin, oppilaita on tuotu ja tullut ikkunoista ja ovista, eli vuosien työtä vaatii opettajien ja oppilaiden ns. kouluttaminen eri tavalle. Tutkimuspyyntöihin olen suhtautunut siten, että terveysasemalla työskennelleenä osaan kuitenkin selvittää perusjutut ja sitten olen ohjannut lääkärin vastaanotolla asemalle selvittämään loput.

Minun rajat: ajanvarauksella tulevat eli tarkastettavat ensisijaisia; kun oppilas on vastaanotolla, en vastaa puhelimeen, enkä myöskään avaa ovea koputtelijoille (tai sopivassa välissä tarkastusta käyn sanomassa, että odottavat x minuuttia vielä). Toisella paikkakunnalla kouluterveydenhoitaja ei katso korviin eikä tee mitään sairaanhoidollista, ymmärtääkseni lain mukaan peruskoululaiselle ei kouluterveydenhuollossa kuulu sairaanhoito.

Mutta kuten kirjoitin aiemmin, koulun opettaminen eri tavoille vaatii pitkäjänteistä työtä