olipas elvytys

[-VF-]

Ainakin noissa elvytyksen jälkeinen hypotermia-tutkimuksisa on julkaistu noita OPC luokkia. Muutama kammiovärinätutkimus tulee lisäksi mieleen, joissa ilmoitettiin kotiutumisprosentin lisäksi OPC kotiutuessa. Harvemminhan se OPC siitä kotiutumishetkestä huimasti huononee  :D

Harvoin se huononee, ellei potilas sitten kuole, mutta parantua se kyllä voi, esim. tuloksekkaan kuntoutuksen ansiosta. Itseäni ainakin kiinnostaisi tietää potilaan OPC puolen vuoden ja vuoden jälkeen kentällä suoritetusta elvytyksestä. Kertoisihan se paljon enemmän elvytyksen tuloksellisuudesta kuin sairaalasta kotiutumisprosentti, tai OPC kotiutumisvaiheessa.

[Vieras: takapäivystäjä]

Kertoisihan se paljon enemmän elvytyksen tuloksellisuudesta kuin sairaalasta kotiutumisprosentti, tai OPC kotiutumisvaiheessa.

Aivan totta. Tässä yhteydessä kyse oli ns. "oikeista selviytyjistä" ja itse pidän sellaisena henkilöä, jolla OPC on 1-2 kotiiutuessa. Jos se siitä kuntoutuksella paranee, niin aina vaan parempi.

[ketonoidanlukko]

Yhden muistan ja tiedän varmasti palanneen hyväkuntoisena kotiin.

Päivystykseen tulossa ja kynnykselle putosi, saatiin siitä suoraan kopiksi ja elvytettyä.

Lääkäri, joka oli paikalla ja hommaa hoiti jaksoi sillä elvistellä monta viikkoa, oli onnistumisesta itsekin ilmeisen onnellinen, syystäkin.

Toinenkin tulee mieleen n 50 v ravintolassa aloitettu elvytys, viiveistä en tiedä, tapasin miehen kotihoidossa.

Vaurioita oli melkoisesti tullut, kuntoutuksesta uskoisin olevan hyötyä, mutta toisen henkilön auttamana pystynee kotona selviytymään.

Siis oma saldoni on ainakin kovin vaatimaton.

[OldOne]

Mutta takaisin aiheeseen; kuinka moni on ollut mukana elvytyksessä tai elvytyksen jälkeen hoitanut potilasta, joka palaa täysin entiseen elämäänsä?

On niitä, ei montaa mutta kumminkin.

[Torni]

Tasan yksi tiedossa ja siitäkin tuli noottia virheellisestä toiminnasta. Selvisi normaaliin täyspäinoiseen elämään. Poka silloin 20v.

[Waltte]

Mutta takaisin aiheeseen; kuinka moni on ollut mukana elvytyksessä tai elvytyksen jälkeen hoitanut potilasta, joka palaa täysin entiseen elämäänsä?

Yhden kerran varmasti... Potilas meni meidän paareilla hengitysexhaustion kautta asyyn tkssa jolloin hyvällä viiveellä parin minuutin ppe ja sinusrytmi. ja potilas käveli vastaan kuukauden päästä...

[Cardina]

Tuntuu olevan tärkeä homma tämä intubointi.

Kyllä meille koulussa opetettiin, että intubointi on tärkein taito jonka hoitaja voi oppia. Siksi sitä täytyy harjoitella lähes päivittäin. Tavoitteena on se, että jokainen hoitaja intuboi tajuttoman ja elottoman potilaan silmät kiinni.

Myöskin trobolyysin suorittaminen on hyvin tärkeää, lähes intuboinnin vertainen asia. Rapilysinin käytön hallitseminen on todellisen HOITOtason ammattilaisen osaamisen kulmakiviä, onhan siinä paketissa KAKSI ruiskua ja kuiva-ainepulloa. Sen käyttäminen ei AMK-hoitajalta onnistu.

Myös 14-kytkentäisen EKG:n nopea ottaminen ja täydellinen tulkinta tulee hallita. Raudanlujan ammattilaisen tulee päästä 98%:sti oikeaan tulkintaan alle 8 sekunnissa. Myös asiaankuuluvan AMMATTISANASTON käyttö tulee hallita. Tulkinnan oikeellisuutta lisääviä termejä on mm: inferoposterolateraalinen, anteroseptaalinen, strictly-posterior, WPW, TdP, Wenckebach ja Mobitz, LBBB, LAHB. Myös RCA:n dominanssia kannattaa ääneen epäillä.

Defibrillointi tulee suorittaa silmät kiinni ja ilman käsiä. Monofaasista laitetta tulee paheksua, bifaasinen on päivän sana. Omaa erinomaisuuttaan on hyvä pönkittää muistuttamallla Venäläisistä trifaasisista defibrillaattoreista. Puoliautomaattiset defibrillaattorit eivät kuulu HOITOTASOlle. Ulkoisen tahdistimen elektrodit muistetaan aina kytkeä antero-posteriorisesti, perustason sällit tekee siinä virheen.

Lääkearsenaali on myös mittava. Jokaisen pro:n tulee hallita suvereenisti seuraavat lääkkeet: morfiini, oksikoni, adrenaliini, lidokaiini, amiodaroni, atropiini, diatsepaami, loratsepaami, reteplaasi, tenekteplaasi, streptokinaasi, enoksapariini, isosorbidinitraatti, asetyylisalisyylihappo, parasetamoli, midatsolaami, flumatseniili, naloksoni, alfentaniili, propofoli, dopamiini, dobutamiini, noradrenaliini...

Nestehoito tulee myös osata aloittaa i.v. ja i.o.:sti. V.jugularis tulee luonnollisesti osata kanyloida. Nesteistä aina kulkee mukana keittosuola, ringeri, (hyper)haes, mannitoli, albumiini, g5 ja g10 ja tietenkin hyper- ja hypotoniset liuokset. O- punasolutiivisteet on myös tuiki tarpeellisia HOITOTASOn tilanteissa.

Eipähän siis tartte miettiä enää, että mitä sitä uuteen opetussuunnitelmaan pitäisi osasta vaatia - tässähän se lista jo onkin! Ja tarpeex konkreettista toimintaa, niin ei alkuvaiheenkaan opiskelijoita ahdista.  :o

[Söppe]

Kolme elvytettyä jotka ihan kunnossa.

Yksi putosi lanssissa käsiin. Ekalla kääntyi suoraan sinukseen.

Aikoinaan tuli tehtyä keikkaa häkessä ja kaksi puhelimessa ohjattua elvytystä jotka onnistuivat. Toinen oli vielä 28v. keuhkoembolia poka. Molemmat elvävien kirjoissa ilman neurolgisia tms. vaivoja.

[Vieras: takapäivystäjä]

Oletteko muuten kuulleet henkilöstä, joka elvytettiin onnistuneesti, käveli sairaalasta ulos takaisin normaaliin elämään ja haki kiitokseksi saaduista lisävuosista korvausta aukisaksitusta takista  :o

Taisi olla OPC 1  ;D

[-VF-]

Oletteko muuten kuulleet henkilöstä, joka elvytettiin onnistuneesti, käveli sairaalasta ulos takaisin normaaliin elämään ja haki kiitokseksi saaduista lisävuosista korvausta aukisaksitusta takista  :P

Tämän tarinan minäkin olen kuullut. 

Taisi olla OPC 1  ;D

Nooh, olen minä nähnyt kun potilas oli tehnyt kantelun kun CPAP-maski oli aiheuttanut nenänselkään painauman ja haavan. Se, että potilas oli pöhössä ja pneumoniassa ja CPAP pelasti potilaan hengen ei ollut enää niin tärkeä asia. Mutta se "hoitovirhe", joka tämä nenään tullut haava oli, pisti tämän sedän hakemaan muistaakseni 7000 euron korvausta.  :P

[kooma]

Kolme elvytettyä jotka ihan kunnossa.

Yksi putosi lanssissa käsiin. Ekalla kääntyi suoraan sinukseen.

Aikoinaan tuli tehtyä keikkaa häkessä ja kaksi puhelimessa ohjattua elvytystä jotka onnistuivat. Toinen oli vielä 28v. keuhkoembolia poka. Molemmat elvävien kirjoissa ilman neurolgisia tms. vaivoja.

Oli kyllä potilas käyttänyt kaikki joulupisteensä keuhkotukoksen osalta. Ne vaan tapaa olla kentällä aika valmiita tapauksia. Itse tiedän yhden joka on saatu pea:sta elpymään iuotuksen toimittua. Mutta kyseiset tapaukset ovat. niin harvassa. Mutta todella hienoa että kuulee että,  jotkin toiset ovat kerrankin onnistuneet elvyttämään kentällä keuhkoemboliasta syntyneen sydämmen romahtamisen.

[Vieras: Johna]

Itse olen ollut mukana elvytyksessä, joka eteni aika hyvin peräti oppikirjojen mukaisesti siinäkin mielessä, että potilas jäi henkiin. Tilanteen jälkeen raporttia kirjoittaessa kädet tärisi, mutta lähdin sinä iltana pois töistä onnellisena siitä, että yhden ihmisen henki säilyi -  ja toimintakykyisyys.

[Voimanainen]

Jepa, itsellä...kaksi(?) elvytystä, toisen luo mentiin keikalle n.kk:n kuluttua uudelleen, sanoin mammalle ihan suoraan, että onpas kiva nähdä teidät noin hyvässä kunnossa, ja puhettakin tulee enemmän mitä viimeksi. Mamma muisti mut, heti, kun näki mut, sanoi naureskellen, että sinähän olit viimeksi rikkomassa nuita mun kylkiluita...  ;D Tuli aika hyvä mieli, kiitteli hoidosta, ja siitä että on vielä elossa (toisen kerran jo puhallettu elämään se mamma...)  :happy:

Toisesta kuulin vaan omaiselta, et hyvissä voimissa paranemaan päin... pot oli ollut yön yli <30 sykkeellä...ku saavuttiin paikalle, syke 25...jne.

No niin... täällä taas lähäreitä mollataan ja sairaanhoitajia ylistetään... Aivan naurettavaa!

Itse olen lähihoitaja ja hoitotason sairaankuljettaja.. Osaan intuboida niin elottoman kuin tajuttomankin ja manuaalideffan käyttö onnistuu vaikka silmät kiinni!

Sen verran monesti tehny noita kaikkia... Ja aivan itsenäisesti ilman lääkärin valvovaa silmää...!

Lääkkeiden annostakin sen verran, että sedaatiot, trombolyysit, nitro- ja dopamiini-infuusiotkin klaaraan aivan itsenäisesti, vaikka niitä ei meille lähärikoulussa opetettukaan...

Kyllä lähihoitajatkin osaavat tehdä aivan samat asiat kuin kaikki muutkin. Se on vaan itsestä kiinni mitä haluaa tehdä. Jos näytät osaavasi, niin saat tehdä aivan kaikkea!!!

Nokkavat AMK (auta-minua-käytännössä) sairaanhoitajat hävetköön ja menkööt takaisin koulun penkille opettelemaan käytäntöä...

Eikö olisi jo aika lopettaa ainainen lähäri-sh vertailu, sillä ei sh:t ole sen parempi ammattiryhmä kuin mikään muukaan... Jos joku muuta väittää, niin hän on erittäin kypsymätön ja ilmeisen ammattitaidoton henkilö...

...Työ tekijänsä opettaa... :nauraa:

Joo joo...ja tähän aiheeseen palatakseni...

En tod ymmärrä tätä...eiks tämä ala nyt olisi se yksi ja ainoa, jossa meidän JOKAISEN pitäisi pitää omiemme puolta, olkoonkin lh/sh/lvm/ph jne jne... kuka v*ttu meitä arvostaa, jos emme edes me itse???

Ite olen lh, sh ainakin tavoitteena, ja kyllä niin s**tanan mielellään annan kentällä johtovastuun L4:lle, MH02:lle, ym.. kokemukselle ja varmuudelle jos se paikalle pyydetään, kun että itse alan "testailemaan", että mitäs kaikkea sitä sitten käytännössä osaakaan, vaikka teoria on opeteltuna... Tippaakaan en sano "osaavani" laittaa, vaikka suurempi prossa onnistuu, mitä epäonnistuu, mä vasta opettelen. Koskaan en tule kentällä mitään "osaamaan", aina oppii jotain uutta.

[bifaasinen]

vaikka ei kokemusta/ kädentaitoja vielä ole kertynyt paljoa karttumaan, niin silti pitää olla valmis kokeilemaan teoriataitoja käytännössä, jos tilanne vaatii. se vähäinenkin rohkeus tehdä toimenpiteitä karisee aika nopeasti, jos luottaa siihen, että latet nelonen ja nolla on aina saatavilla, ja kertovat mitä tehdään.

sitten kun se tilanne tulee, että apuja ei saakkaan kuin ehkä puhelimitse ja temput on tehnyt aina joku muu, niin kynnys ryhtyä toimen piteisiin/ riittäviin lääkityksiin on monesti aika korkea.

toimitaan potilaan parhaaksi hoitovelvotteiden ja ohjeiden rajoissa opittua teoriaa soveltaen.

[Voimanainen]

vaikka ei kokemusta/ kädentaitoja vielä ole kertynyt paljoa karttumaan, niin silti pitää olla valmis kokeilemaan teoriataitoja käytännössä, jos tilanne vaatii. se vähäinenkin rohkeus tehdä toimenpiteitä karisee aika nopeasti, jos luottaa siihen, että latet nelonen ja nolla on aina saatavilla, ja kertovat mitä tehdään.

sitten kun se tilanne tulee, että apuja ei saakkaan kuin ehkä puhelimitse ja temput on tehnyt aina joku muu, niin kynnys ryhtyä toimen piteisiin/ riittäviin lääkityksiin on monesti aika korkea.

toimitaan potilaan parhaaksi hoitovelvotteiden ja ohjeiden rajoissa opittua teoriaa soveltaen.

Heh, joo...kirjoituksesta saa nyt ehkä vähän väärän käsityksen, ja tottahan joku tekee heti tikusta asiaa... kyse ei nyt ollut siitä, ettenkö niitä taitoja pistäisi käytäntöön, vaan siitä, että vaikka joku taito mulla teoriassa on, en väitä osaavani sitä silmät kiinni jne jne... eikä asenne ole kohdillaan, jos täällä huudellaan, mitä kaikkea osaa tehdä ilman lääkärin valvontaa. Vaan lähinnä sitä tarkoitin, etten voi koskaan sanoa olevani kentällä "valmis". Enkä tumput suorina odottele L4:ää, mutta mielelläni elvytys- ym. tilanteissa luovutan vetovastuun heille toimien heidän johdollaan. Kaipa tästäkin kirjoituksesta saa taas jotain pilkkua n***ittua, mutta ehkä ne, joita aihe kiinnostaa, käsittävät, mitä tarkoitan....  ;D

[raatokiito]

Yritä nyt sitten täällä maaseudulla saada poka edes hengissä sairaalaan, kun viive tuppaa oleen n. 15-20 min ennen ku olet edes paikanpäällä... Aina välillä käy hyvä flaksi ja poka on tavoitettavissa lyhyemmässä ajassa, mut sit seki on yleensä jo ollu ilman "tehokasta" maallikkoelvytystä tarpeeksi kauan, että selviäis edes sairaalasta pois... Eli osoittakaa syyttävää sormea vaan rohkeasti... Mamma makaa hengityskoneessa Yliopistollisessa ja maksaa meille kaikille...  :-X

Ainakin yksi on kävelly vastaan elvytyksen jälkeen. Oli päättänyt syödä kokonaisen appelsiinin kerrallaan... Senhän tietää miten siinä kävi... O2-puutteesta johtuva elottomuus. Ronkittiin sit MediHelin lekurin kanssa appelsiinin palasia henkitorvesta...

Ja kommentoidakseni tuota lh/sh/eh polemiikkia. Tuntemista AMK-eh:sta 99% asiallisia ja ammattitaitoisia! Se 1% pilaa heidän maineensa... Eh-koulutuksen alkutaipaleella eräältä eh-opiskelijalta olivat sairaalassa sh:t kyselleet, että olettteko te lääkintävakseja vastaavia? -No ei TODELLAKAAN! -No mitä sitten? -Me ollaan vähän niinkuin lääkäreitä...  :o <- 1%

Yhtälailla lähäreistä ja sairaanhoitajista löytyy moneen junaan...

Vielä erästä ensihoidon gurua lainatakseni: - Jos alkaa tuntua siltä, että tiedät kaiken, on aika palata koulun penkille ja jos se ei huvita, sulla on ureaa korvien väli täynnä (nätisti sanottuna)  :nauraa:

[Herra47]

Juu... Eiköhän meitä löydy moneen junaan jokaisesta ammattiryhmästä. Ja jos se urea tuonne nuppiin kihahtaa, niin aina löytyy joku kokeneempi ja parempi. Sopivasti nöyrällä asenteella eteenpäin... Ammattiylpeyttä rutkasti, mutta pää pois pilvistä.  :-X

[Janne]

Juu... Eiköhän meitä löydy moneen junaan jokaisesta ammattiryhmästä. Ja jos se urea tuonne nuppiin kihahtaa, niin aina löytyy joku kokeneempi ja parempi. Sopivasti nöyrällä asenteella eteenpäin... Ammattiylpeyttä rutkasti, mutta pää pois pilvistä.  :-X

Erittäin hyvä kommentti, ei tuohon ole paljoa lisättävää.

[gettiz]

Kiva kiva, minust tulee varmaan totaali bich ja nokkava kun sh:ksi valmistun  :) nyt kun olen kuulemma aivan liian kiltti. Jäädään odottelemaan  :D

Joo, viimeisenä vuonna on AMK:ssa ns. vittumaisuus-koulutus. Sillä tehdään empaattisista opiskelijoista kamalia akkoja ja ukkoja.

[PublicHealthNurse]

Eikös osastoilla pitäisi aloittaa ppe eikä vaan odottaa niitä elvytysryhmäläisiä? Kummaa touhua...

ppe+d, vähintään. Ja tottakai se ensimmäisenä paikalle tuleva elvytysryhmäläinen kysyy ensimmäisenä mitä on tehty... Telepatia ei vielä kuulu opintoihin?

Kirran osastolla olin aiemmin harjoittelussa. Siellä on elvytyskärry jossa kaaviot, tarvittavat muutkin välineet ja juurikin defibrillaattori.. Kysäisin sitten yhdeltä hoitajalta, että miten elvytys käytännössä lähtee "toimintaan" osastolla. Kuulemma aloitetaan itse PPE(ymmärrän), mutta soitetaan heti elvytysryhmä joka tulee elvytyskärryjen kanssa paikalle ja jatkaa (wut?).

"Mutta teillähän on tässä defibrillaattori myös?"

Hoitaja: "Juu, niin on, mutta elvytysryhmä hoitaa sen homman"

"Ettekö oo saanu koulutusta defibrillointiin?"

Hoitaja:"Ollaan, mutta näin nyt ollaan sovittu, että elvytysryhmä hoitaa"*poistuu paikalta"

Joo o. Näin keskussairaalassa kirurgisella. Eli kaikki tarvittavat osastolla jo, mutta silti odotellaan että e-ryhmä e-kärryjen kanssa tulee paikalle..

Meille on ainakin koulussa tarkkaan opetettu ppe+d, ja olen ymmärtänyt että jokaisen sh:n tulisi sitä osaa antaa. Mutta joo ;D

[Iipi]

Homma pysyy hanskassa, kun sen hoitaa siihen orietoitunut porukka.

Eikä heitä pitäisi joutua kauaa odottelemaan. Ja defibrillaatio tehoaa paremmin laadukkaan PPE:n jälkeen, jota hoitajat odottaessaan suorittavat. Käsiin tippunutta voisi ohjeiden valossa koittaa defibrilloida heti, ilman PPE, mutta tällöin sulla pitäisi olla deffa siinä käsissä valmiiksi. Ensimmäisenä defibrillointi tulee mieleen vain jossain valvonnassa tai ensihoidossa. Tälläisillä linjoilla on liikkunut suuri ja arvoisa elvytysneuvosto ohjeita vääntäessään.

[_Silja_]

...Kuulemma aloitetaan itse PPE(ymmärrän), mutta soitetaan heti elvytysryhmä joka tulee elvytyskärryjen kanssa paikalle ja jatkaa (wut?).

"Mutta teillähän on tässä defibrillaattori myös?"

Hoitaja: "Juu, niin on, mutta elvytysryhmä hoitaa sen homman"

"Ettekö oo saanu koulutusta defibrillointiin?"

Hoitaja:"Ollaan, mutta näin nyt ollaan sovittu, että elvytysryhmä hoitaa"*poistuu paikalta"

Itse asiassa noin meilläkin, vai onkohan esimerkki jopa meiltä ;D Osastoilla on elvytysvälineet. Osaston henkilökunta aloittaa elvytyksen ja soittaa elvytysryhmän paikalle, joka saavuttuaan paikalle rupeaa johtamaan elvytystä. Kirurgisilla osastoilla tulee niin harvoin elvytyksiä vastaan, että vaikka he ppe:n osasisivatkin, niin viimeistään tilanteen johtaminen ja kommunikointi ontuu yleensä pahasti. Kokemukseni mukaan vuodeosastoilla elvytykset ovat enemmän tai vähemmän sähläystä.

[PublicHealthNurse]

No tässä tuli sit ainakin selvyyttä asiaan :)

Ihmettelin vain, että pelit ja vehkeet on, mutta sitten ei käytetä ;D Ensihoidon maikkakin tuota ihmetteli, kun kerroin asiasta.

Mutta näillä mennään :)

[{BS}]

Tässä talossa on nykyisin käytössä systeemi, jossa koko henkilökunta käy (ainakin pitäisi) elvytyskoulutuksen säännöllisin välein. Koulutuksessa harjoitellaan vuodeosastoilla erityisesti ppe + defib -elvytystä. Eli kaikkien pitäisi pystyä käyttämään sitä osaston deffaa.

Elvytysryhmä hälytetään tässä sairaalassa vuodeosastoille ja poliklinikoille (ppkl poislukien). Muualla elvytys hoidetaan omalla porukalla. Itse olen ollut töissä paikoissa joissa elvytyksiä tulee suht säännöllisesti ja sen pohjalta kun katsoo eri osastojen valmistautumista asiaan, niin tulee joskus mieleen se, että toivottavasti kukaan siellä ei joudu elvytettäväksi (jos käy niin huonosti, että joutuu elvytettäväksi, niin mielellään sellaisessa porukassa, joka edes jotenkin hallitsee sen mitä pitäisi tehdä).

[OldOne]

Hehhe, en muistanutkaan tätä aihetta. Tää on kyllä yksi foorumin klassikoista:

Tuntuu olevan tärkeä homma tämä intubointi.

Kyllä meille koulussa opetettiin, että intubointi on tärkein taito jonka hoitaja voi oppia. Siksi sitä täytyy harjoitella lähes päivittäin. Tavoitteena on se, että jokainen hoitaja intuboi tajuttoman ja elottoman potilaan silmät kiinni. Muuten tulee sanomista. Tässä on lisäksi vielä muutama hyvin tärkeä taito:

Myöskin trobolyysin suorittaminen on hyvin tärkeää, lähes intuboinnin vertainen asia. Rapilysinin käytön hallitseminen on todellisen HOITOtason ammattilaisen osaamisen kulmakiviä, onhan siinä paketissa KAKSI ruiskua ja kuiva-ainepulloa. Sen käyttäminen ei AMK-hoitajalta onnistu.

Myös 14-kytkentäisen EKG:n nopea ottaminen ja täydellinen tulkinta tulee hallita. Raudanlujan ammattilaisen tulee päästä 98%:sti oikeaan tulkintaan alle 8 sekunnissa. Myös asiaankuuluvan AMMATTISANASTON käyttö tulee hallita. Tulkinnan oikeellisuutta lisääviä termejä on mm: inferoposterolateraalinen, anteroseptaalinen, strictly-posterior, WPW, TdP, Wenckebach ja Mobitz, LBBB, LAHB. Myös RCA:n dominanssia kannattaa ääneen epäillä.

Defibrillointi tulee suorittaa silmät kiinni ja ilman käsiä. Monofaasista laitetta tulee paheksua, bifaasinen on päivän sana. Omaa erinomaisuuttaan on hyvä pönkittää muistuttamallla Venäläisistä trifaasisista defibrillaattoreista. Puoliautomaattiset defibrillaattorit eivät kuulu HOITOTASOlle. Ulkoisen tahdistimen elektrodit muistetaan aina kytkeä antero-posteriorisesti, perustason sällit tekee siinä virheen.

Lääkearsenaali on myös mittava. Jokaisen pro:n tulee hallita suvereenisti seuraavat lääkkeet: morfiini, oksikoni, adrenaliini, lidokaiini, amiodaroni, atropiini, diatsepaami, loratsepaami, reteplaasi, tenekteplaasi, streptokinaasi, enoksapariini, isosorbidinitraatti, asetyylisalisyylihappo, parasetamoli, midatsolaami, flumatseniili, naloksoni, alfentaniili, propofoli, dopamiini, dobutamiini, noradrenaliini...

Nestehoito tulee myös osata aloittaa i.v. ja i.o.:sti. V.jugularis tulee luonnollisesti osata kanyloida. Nesteistä aina kulkee mukana keittosuola, ringeri, (hyper)haes, mannitoli, albumiini, g5 ja g10 ja tietenkin hyper- ja hypotoniset liuokset. O- punasolutiivisteet on myös tuiki tarpeellisia HOITOTASOn tilanteissa.

Eiköhän tässä nyt tärkeimmät, lisätkää ihmeessä jos jotain unohdin. Mä olen vasta aloittelija, en mä voi kaikkea tietää. :)

Toinen klassikko on se Cardinan yks kirjoitus ammatillisesta kehityksestä, mutta en löydä sitä mistään. Näitä pitäs kerätä johonkin ;D

muoks: löytyhän sekin, ja yllätys, tältä samalta alueelta: http://hoitajat.net/foorumi/topic/1559-iv-laakityksen-anto-tulevaisuudessa-vain-sairaanhoitajan-papereilla/page__view__findpost__p__46361