Hiv- ja hepatiittipelko hoitoalalla

[Dole]

Olenko ainoa hoitoalan ammattilainen, joka pelkää kuollakseen hiviä/ hepatiittia? Mä en edes tiedä miksi, koskaan en ole itseäni esim. pistänyt niin, että verta olisi tullut tmssiihen. Pari kertaa olen neulan käsittelyn jälkeen löytänyt itsestäni esim. naarmun, jonka olen automaattisesti yhdistänyt siihen, että olen itseäni raapaissut käytetyllä neulalla. Olen käynyt testeissä ja aina vaan sama jatkuu. Vertaistukea, anybody?

[K.U. Sijainen]

Kyllä se panee miettimään työn riskejä, kieltämättä. Itsellä kävi aikanaan niin kotihoidossa, että kävin erään asiakkaan luona pistämässä inskat. Normaalit suojasysteemit oli.

No, kirjatessani vihreään kansioon (silloin vielä käytössä), huomasin, että hänellä on HIV- epäily!! Tuli ontto olo, en tiennyt asiasta, mielestäni tämä oli oleellista tietoa tietää. No, eipä se tieto kotihoidossa kulkenut oikein muutenkaan. Ammattini alussa olin pistänyt inskaneulalla korkin läpi sormeen . Itse jouduin silloin testeihin, ei ollut kiva. Yhden käden tekniikka tuli tutuksi.

Toinen juttu sattui, kun muistisairas mies iski hampaat yhteen proteesia pois otettaessa. Jodlasin "siististi", erityisesti siksi, että opiskelija oli mukana . Tein siitä tietty reklamaation, kynnen reunuksilta pursui verta. Paras oli se, että minun annettiin ymmärtää, että asiakkaalla riski saada minusta tartunta, ei päinvastoin. Veri kun pursusi minusta hänen suuhunsa, ei päinvastoin. Putsi olin ja olen kuin pulmunen.

[Dole]

Mulla kans sattunut opiskeluaikoina niin, notta pistin itseäni käytetyllä verensokerilansetilla. Sen jälkeen tämä pelko sai siivet ja lentelee mukana. Samana kesänä muistisairas paappa myös puri minua. Nuo hommat on testattu, mutta tämän pelon takia tuntuu siltä, että saisin hypätä testeissä tuontuostakin. Milloin mietin että onko verta roiskunut päälleni tai neula raapaissut sormeani. Välillä tuntuu, ettei jaksa tällaista stressiä kaiken muun lomassa. No, amnatinvalintakysymyksiä kait nämäkin...

[Guest Tulta päin]

Itse en oikeastaan ole ollut huolestunut noista. Olen ollut sellaisissa paikoissa töissä joissa oletuksena riski hiviin tai hepatiittiin on erittäin pieni tai sitten sitä ei ole tai se on ainakin tiedossa papereiden perusteella.

Mutta näin jälkikäteen olen kyllä miettinyt, että noissa yksityisissä ja kolmannen sektorin paikoissa ei aina tunnu oikein olevan tietoa miten toimia poikkeustapauksissa. Minua on esimerkiksi useamman kerran purtu ja raavittu niin, että iho menee rikki. Nykyisen julkisen puolen mukaan se vaatisi antibioottikuuri aina, mutta ei tällaisia hienouksia tunneta muualla. Samoin olen saanut asiakkaan verta päälleni (käsille) runsaasti, mutta se ei työnantajaa kiinnostanut. Ja eipä siinä ehkä mitään, kun oma iho on ehjä. Mutta silti tuntuu vähän hälläväliä meiningiltä, kun esimies kohauttaa olkapäitään.

[Veli Vitivalkoinen]

Kuusi kuukautta tuli jännättyä kumi hepin päässä testien tuloksia, kun potilas yltä päältä veressä ollessa sai lingottua verta suuhuni. Nollanäytteet oli tällä kyseisellä veronmaksajalla hepC+.

 

Kyllä tollanen rasittaa parisuhdetta melkolailla, enkä suosittele kokeiltavaksi. Riski tosiaan on erittäin pieni, mutta olemassa.

[Torlohka]

Viitisen vuotta olin ammoin henkilön kanssa jolla oli c-hepatiitti. Ei tarttunut. Monta kertaa testattu.