Kannattaako yksityiselle puolelle siirtyminen?

[kurre]

Kysyn tätä vaimoni puolesta, kun hänellä ei edes energia tähän riitä. Hän siis hajoilee aika täysillä kunnallisella puolella ja hänellä on AMK Terveydenhoitajan tutkinto 2,5 vuoden takaa. Ollut siitä lähtien kunnallisella terveysasemalla töissä ja duuni erittäin rankkaa. Tulee väsyneenä aina kotiin, nukkuu pitkään, ja viikonloppujen ja lomien jälkeen aivan paska fiilis palata töihin. Työ stressaa, on kiirettä, potilaat valittaa (kunnallinen=eläkeläiset asiakkaat jotka tottuivat hyvään 90-luvun palveluun) ja työtahti kova. Nyt varsinkin kun on ne järjestely-uudistukset tulossa, jossa laitetaan samaan huoneeseen hoitajia ja lääkäreitä, niin se pelottaa häntä vielä enemmän.

Olen yllyttänyt häntä hakemaan yksityiselle puolelle, itse olen Diacorin ja S.Terveystalon asiakas ja en ole nähnyt siellä mitään siihen kiireeseen viittaavaa. Hän ei kuitenkaan halua, ei uskalla ja energiaa ei ole. Olisi hyvä kuulla totuus, että onko tämä koko ala vaan tälläinen, vai osuiko hän vaan huonoon paikkaan töihin?

ps. Mehiläisestä kuinkin tässä samalla forumilla, että sinne ei kannata ainakaan mennä.

[kahvikuppi_]

1 tunti sitten, kurre kirjoitti:

ps. Mehiläisestä kuinkin tässä samalla forumilla, että sinne ei kannata ainakaan mennä.

Mehiläisellä on toimipisteitä lähemmäs satakunta. Ei kaikissa asiat mene niinkuin foorumilta voi lukea ja jokainen kokee asiat ihan eri lailla.

Ja kannattaa vaihtaa.

[herkkähipiäinen]

Hei!

Tämä on väärä kohta. Voisiko joku kertoa miksi SEURE:lle, pääkaupunkiseutu. Ei kelpaa Love-koulutus, jos on käynyt esim. Jyväskylässä, itse kävin siellä? Huomasin heidän työpaikkailmoituksesta tämän kohdan (Hki, Vantaa, Espoo, Kauniainen hankittu Love-koulutus)) ja karsivatko he pois kylmiltäin nämä hakijat, jos on käynyt Love-tentin toisessa kaupungissa? Entä Seure> Porvoo/ Hus? Minkä kaupungin Love sinne kelpaa? Onko muita hoitoalan firmoja pääkaupunki seudulla, kenelle ei käy muualla hankittu Love? Pitääkö tämän takia muuttaa Jyväskylään töihin, että Love kelpaa? Harkitaan vakavasti muuttoa pois Etelä-Suomesta, jos asia on näin täällä pääkaupunkiseudulla. Jyväskylä antoi hyvän vastaanoton, ei moittimista. Turha on valittaa/ syyllistää, jos ei saada päteviä hoitajia töihin pääkaupunkiseudulle.

Pst. onko pääkaupunkiseudulla asiat vanhusten hoitopaikoissa todella noin huonosti, mitä saa lukea melkein päivittäin? 

Mistä päin Suomea (myös ulkomaa kiinnostaa) löytyy siedettävää, inhimillistä ja kaikkia työtekijöitä/ vanhuksia arvostava työpaikka? Vinkkejä otetaan vastaan...

[kurre]

Olisin odottanut hieman enemmän vastauksia, lähinnä heiltä, jotka olivat samassa tilanteessa. Meillä on kyllä aika moni sinne yksityiselle vaihtanut, mutta en ole heistä kuullut. Pääongelmahan on, että kunnalliselle tulee juuri ne vaikeat asiakkaat, kuin taas yksityiselle tulee pääosin työelämässä olevia ihmisiä.

[Getsina]

Noh, en ole terveydenhoitaja, mutta olen myös hajoillut työhöni kunnallisella puolella, eli ymmärrän kyllä vaimosi tilannetta. Ehdottomasti suosittelen paikan vaihtamista!! Mä olen ollut Helsingin kaupungilla nyt noin 7 vuotta ja eri paikkoja on ollut 4. Siitä vaihtamisesta saa perspektiiviä ja ymmärrystä asioihin niin työssä kuin omassa itsessäänkin. Itse en ole lähtenyt yksityiselle, koska koen kaupungin helpompana työnantajana. Lomat ja palkat hoituu rutiinilla ja työsopimusasioista ei tarvi liikaa säätää. Mulle ei työssä ole rasitteeksi tulleet asiakkaat, vaan työyhteisö ja eritoten lähimmät työkaverit. Jos ilmapiiri on huono, mä en jää sitä pitkään murehtimaan. Toki peilikuvassakin on vikaa, mutta työn takia hajoilussa ei oo mitään järkeä. Paikka vaihtoon heti! Joka paikassa on varmasti murheensa, mutta minkälaisia... Vaimosi paikassa murheita kuuluu olevan todellakin liikaa. Mun mielestä vastavalmistuneen ei muutenkaan kannata jäädä jumiin ekaan työpaikkaansa, pitää vähän nähdä erilaisia tapoja tehdä työtä ettei muutu 40-vuotiaana "meillä on aina tehty näin" -ihmiseksi.

[Vieras: ent.tk.hoitaja]

Terveyskeskuksen kiire on ihan kiinni siitä miten kunta on resursoinut toiminnan. Toisaalla se on normia ja sopivan tahtista ja toisaalla aivan kauheaa ja se kauhea on yleensä isoissa kaupungeissa. Tk.ssa kaiken lisäksi lappaa kaikenlaista ei-sairasta porukkaa tarkistuttamassa yhtä sun toista pikkujuttua, välillä aika turhauttavaa työtä. Ja ainasairaita riittää. Se että terveyskeskusta kutsutaan arvauskeskukseksi pitää ihan tasan paikansa niin usein sitä saa kysymysmerkkinä arvailla asiakkaiden/potilaiden kuvailemia oireita. Kaikkeen kun ei todellakaan ole diagnoosia ja selitystä, saati hoitoa, niitä oireita vaan on. Vaikuttaa myös että vaimosi on aika epävarma, mikä on vielä tuossa vaiheessa työuraa aika selviö. Työnsä kun aloittaa esim. sairaalassa niin terveyskeskus työhön saa ihan erilaista varmuutta ja sairaalassa on aina se työkaverin tuki, mikä tk.sta puuttuu kun siellä yleensä ollaan kahdestaan sen potilaan ongelmien kassa. Sitä en tiedä onko yksityisellä sen parempaa, on ja ei, molemmista on kokemusta siitäkin. Minulle ratkaisee työyhteisö ja sekin terveydenhuoltoalalla on aika ajoin vähän sitä sun tätä, samoin johtaminen. Kannattaa etsiä sitä hyvää työpaikkaa ja jos kovasti ahdistaa niin alaa voi vaihtaa.

[Vieras: saikkari]

Luulen, että riippuu yksityisestä. Jossain voi olla asiat tosi hyvi ja jossain tosi huonosti. Yksityinen haluaa tehdä tulosta ja me hoitajat ollaan se "halpatyövoima". Yleensäkin meistä hoitajista otetaan kaikki irti mitä saadaan huonolla palkalla. Tosin yksityisellä voi olla mahdollista neuvotella palkkaa ylemmäs. Työpaikan vaihtoa kannattaa ehdottomasti harkita! Jos työ on noin kuluttavaa niin siinä vaan palaa itse loppuun.

[Vieras: Hoituri]

Itse olin yksityisellä v.2011 - 2015, keikkaa tein aluksi 2013 saakka ja sitten vakkarina. Hirveä työtahti, henkilöstöpula, pomo ei piitannut paskaakaan työhyvinvoinnista ja hoitajien jaksamisesta (kun sain burnoutin niin pomo sanoi että valitan turhasta ja että ei tarvitse tehdä asialle mitään enkä saa apua työterveyshuollosta - paskapuhetta, omaa persettään yritti pelastaa ) Siirryin 2015 vuoden lopussa kaupungille ja asiat ovat mielestäni paremmin. Lomaltakin oli mukava palata töihin, ja vielä KOTIHOITOON josta niin paljon tarinoita. Itse koen olevani hyvä ja tunnollinen työntekijä ja näin olen myös työkavereilta ja pomoilta kuullut. Varmasti on paikkakohtaista ja tuurista kiinni, millaista on !

Jossain asiat on paremmin kuin toisaalla mutta vaihtamalla voi parantua !

Rohkeasti vaan uutta paikkaa etsimään, jos on perseestä eikä helpota niiin uutta etsimään. Onneksi työ ei ole loppuelämäksi sitovaa!

[Vieras: Leikkurihoitsu]

Itse työskentelen yksityisellä puolella, mutta leikkurin puolella.. Täytyy sanoa, ettö työtä tehdään  sielläkin useasti pienillä tauoilla ja ylitöiksikin usein menee.. Tahti on kova..Mitään  suuria etuisuuksia ei ole ja palkka yksityisen Tes:n mukainen eli peruspalkka ihan tavallinen. Lisiä ei juuri tule, koska työ pääsääntöisesti päivätyötä.. Uskon, että yksityinen ei aina ole autuus.. Jaksamisia meille hoitotyön ammattilaisille!

[Vieras: Hoitsu]

Työn raskaus ei ole kiinni siitä työskenteleekö julkisella vai yksityisellä puolella. Minulla on kokemusta molemmista ja työssä viihtyminen sekä sen raskaus on kiinni hyvinkin pitkälti työkavereista. Jos on hyvä työyhteisö ja yhteishenki pelaa, niin raskaskaan työ ei tunnu ihan niin raskaalta. 

Minä työskentelen niiden "hankalien -ei enää työelämässä" asiakkaiden kanssa, mutta en koe työtäni ollenkaan noin raskaaksi, koska minulla on hyvät työkaverit.

Mutta jos vaimosi on noin uupunut hänen kannattaa hakea sairaslomaa ja etsiä uusi työpaikka ihan mistä tahansa muualta. Todennäköisesti hän ei jaksa varata lääkäriaikaa eikä mennä sinne, tee se hänen puolestaan. Lääkäriin kannattaa mennä jo senkin takia, että saa mahdolliset sairaudet, jotka aiheuttavat väsymystä, poissuljettua.

[Vieras: Sköterska]

Olen työskennelyt yksityisellä jokusen vuoden, enkä voisi sanoa sitä helpoksi. Koko ajan kiristetään: enemmän töitä päivän aikana, sama palkka. Paljon keikkalaisia. Väsynyt olen ollut pitkään. Vaihto suunnitteilla. Jos vaimosi kokeilisi ensin keikkatyötä alalla. Näkee enemmän paikkoja (työtä ja ilmapiiriä) ja saa jalkaa oven väliin. Voi päättää omista työpäivistään. Voimia jaksamiseen

[Vieras: yksityinen on bisnes]

Pidin neuvolatyötä kunnalla raskaana ja tiukkatahtisena. Menin sitten yksityiselle työterveyteen ja voi sitä töiden määrän lisäystä! Ei riitä että hoitaa ajanvarauskirjan asiakkaat, töitä tuli sähköpostiin tulvimalla lisää ja lisää.  Ulospäin yksityinen näyttääkin hyvältä, kun asiakkaita palvellaan ja on hienoja mainoskampanjoita, lääkäreille saa hyvin akuuttiaikoja.. MUTTA hoitajaparkaa venytetään äärimmilleen työmäärän ja vastuun lisääntyessä, palkkahan ei nouse. Mulla palkka olisi ollut muutaman kympin kuntapuolta huonompi ellei mulla olisi ollut työterveyshuollon lisäkoulutusta, jollon sain siitä henkilökohtaista lisää noin satasen. Puoli vuotta jaksoin, tuli uupumus ja nyt taas keikkailen kunnallisella ja nautin vähemmästä työmäärästä/vastuusta..

Yksityisellä tehdään vaan rahaa. Olin myös yksityisessä palvelukodissa jonkin aikaa, ja olipa järkytys kun hoitajien piti osallistua myös siivoustöihin sekä iltavuoroissa ja viikonlopuissa ruoanvalmistukseen- tämähän on pois hoitotyöstä.

[Vieras: Sh/Th]

Kokemusta molemmista ja molemmissa hyvät ja huonot puolensa. Kunnallisella työilmapiiri oli läpimätä,joka vaikutti kyllä suoraan omaan jaksamiseen sekä työtahti kova (kotihoito). Esimies myös väsynyt työtaakkansa alle. Asiakkaiden ansiosta työn mielekkyys säilyi. Yksityisellä henkilöstöä enemmin, mikä tietysti plussaa. Työilmapiiri hyvä ja johtaminen erinomaista! Jotkin käytännöt esim. asiakastietojärjestelmä,hoitotarvikkeiden yms. saanti sekavampaa/vaikeampaa, kuin kunnallisella. 

Oman jaksamisensa kannalta suosittelen ehdottomasti työpaikan vaihtoa! Vaihtamalla voi parantua! Tsemppiä 👍🏼

[kurre]

Oli tässä syksyllä jopa sellainen hetki, että tuli kotiin ja alkoi katsoa ja etsiä, ja mä pompin iloisena, mutta sit kun piti oikeasti tehdä asialle jotain, kirjoittaa CV.. niin se sitten jäi. Ja nyt taas itketään ja parkutaan... huoh.

[Vieras: kuultua]

Olen työterveyshuollossa kunnalla. Ne jotka käy yksityisellä kokeilemassa onneaan tulevat melko pian takaisin (hoitajat ja lääkärit). Ei sitä tahtia jaksa pitkään vaikka palkka ilmeisesti jonkin verran onkin parempi. Jos nyt on jo burnoutissa niin vähän mietityttää. Itsellä siis kylläkin vaan työterveyshuollon sektorilta kokemusta. Kannattaa muuten aina laskea myös paljon verottaja ottaa välistä jos ajattelee lähtevänsä parempia palkkojen perään. Usein verojen jälkeen näppiin jää se 100-200 euroa max. enemmän yksityisellä (jos sitäkään). Onko sen arvoista. Ei.

[Julma]

16.8.2016 klo 20.20, kurre kirjoitti:

Olisin odottanut hieman enemmän vastauksia, lähinnä heiltä, jotka olivat samassa tilanteessa. Meillä on kyllä aika moni sinne yksityiselle vaihtanut, mutta en ole heistä kuullut. Pääongelmahan on, että kunnalliselle tulee juuri ne vaikeat asiakkaat, kuin taas yksityiselle tulee pääosin työelämässä olevia ihmisiä.

Jos ei halua hoitaa vanhuksia ja on terveydenhoitajan paperi niin eikö silloin kannattaisi mennä työterveyshuoltoon tai neuvolaan? Tai päiväkotiin. Tai lastenosastolle. Tai mihin tahansa muualle, missä potilaille on joku selkeä ikähaarukka. Kyllä siellä yksityisvastaanotolla varmaan yhtälailla käy vanhuksia kuin kunnallisellakin ja ne vasta hyvään (tai ainakin nopeaan) palveluun onkin tottuneet. 

[Maryam]

Joku vuosi sitten käväisin yksityisellä sektorilla töissä mutta palasin takaisin julkiselle puolelle, syystä että koin ja koen julkisen tarjoavan enemmän sellaista työtä, mitä haluan urallani tehdä ja riittävästi haasteellisia hommia. Asiassa on mielestäni puolensa ja puolensa. Varmaan riippuu paljonkin paikasta millaista on, ja ehkä jopa saman ketjun eri toimipisteissä voi olla hyvinkin erilainen meininki? Mene ja tiedä. Yksityisellä työvuorot eivät pääsääntöisesti olleet ainakaan silloin joku vuosi sitten niin hektisiä kuin tässä nykyhommassa. Palkassa ei loppupelissä ollut suuren suurta eroa, mutta toisaalta muistan olleeni pirteämpi työvuorojen (aamuvuoroja ma-pe) jälkeen kuin mitä tällä haavaa nykytyössä. Toimintaperiaatteet olivat erilaiset koska yksityisellä raha on ihan joka asiassa se, joka ratkaisee. Joka välissä muistutettiin varmaan joka ikisen tavaran, lääkkeen ym. käyttämisestä jne. välillä suorastaan naurettavuuteen saakka.  Tarkoitus kun on tuottaa omistajille mahdollisimman paljon voittoa. Jotkut tuntuivat viihtyvän kyllä ihan hyvin yksityisellä, oma juttuni se ei ollut, mutta jokaisella meistä on omat prioriteetit ja valintoja joutuu tekemään.

[heteka]

17.8.2016 klo 20.40, Vieras: saikkari kirjoitti:

Luulen, että riippuu yksityisestä. Jossain voi olla asiat tosi hyvi ja jossain tosi huonosti. Yksityinen haluaa tehdä tulosta ja me hoitajat ollaan se "halpatyövoima". Yleensäkin meistä hoitajista otetaan kaikki irti mitä saadaan huonolla palkalla. Tosin yksityisellä voi olla mahdollista neuvotella palkkaa ylemmäs. Työpaikan vaihtoa kannattaa ehdottomasti harkita! Jos työ on noin kuluttavaa niin siinä vaan palaa itse loppuun.

Tietenkin yksityinen haluaa tehdä tulosta. Se on yrittämistä, hoitajille maksetaan kohtuullista palkkaa ja on luonnollista, että töitä on tehtävä kunnolla, ei rakennuksillakaan katsella enää lauta olkapäällä kulkevia joojoomiehiä.  Työpaikan vaihtaminen voi olla joskus viisasta, mutta kannattaa tehdä se muusta syystä kuin väsymisestä. Uudessa paikassa on 4 kk:n koeaika, joka on aika pitkä, jos on todella väsynyt hoitotyöhön. Parempi olisi keskustella työnantajan kanssa työn sisällöstä, ehkä myös työajan lyhennyksestä.