Jump to content
MAINOS

Mietteitä työn mielekkyydestä, jaksamisesta.


to be

Recommended Posts

Olen ollut töissä vain nykyisessäni työpaikassa, yksityisessä palvelutalossa. Hoidamme vaikeasti liikuntarajoitteisten ja muistisairaiden perushoitotyön, koko talon siivoamisen, pyykinpesun, tiskauksen, omaisyhteistyön, syöttämisen oman ruokailun ohessa, hoitosuunnitelmat, suihkut ja saunat, kaiken. Minä hoidan lisäksi sairaanhoitajan työt. Lähiesimies lyttää puheemme, kun kerromme että emme voi tehdä nykyisellä hoitajamitoituksella työtä niin hyvin kuin tahtoisimme ja kuinka asukkaat ansaitsivat. Julkisuuteen lausutaan korulauseita kuntouttavasta toiminnasta, harratamisesta ja ulkoilusta, vaikka homma on mennyt vanhusten säilömiseksi. Lähiesimies nostaa kädet pystyyn, että ei saa johtoporrasta tekemään mitään muutoksia. Sanoo vaan, että turhaan valitatte, enempää työvoimaa ei heru, kaikkialla alalla on samanlaista vaikka vaihtaisitte työpaikkaa, ja rahat ovat niin tiukilla, niin tiukilla. Sanoi jopa, että sanoo tuntemilleen nuorille, älkää koskaan lähtekö hoitoalalle. Sanoi myös nyt ruvetaan miettimään ketkä asukkaista jäävät makaamaan koko päiväksi sänkyyn kun ei ehditä nostaa. En tiedä onko totuus, että muuallakin on tällaista. Säätiöillä kenties asiat paremmin? Työporukkamme on onneksi hyvä, vaikeudet yhdistävät :) 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Ota yhteyttä alueesi luottamusmieheen tai pääluottamusmieheen. Myös Aviin voi tehdä nimettömänäkin pyynnön tulla tarkastuskäynnille. Ensin voit itsekin tarkastaa netistä löytyvällä laskurilla työpaikkasi henkilöstömitoituksen. Jos jää alle 0,5 on laitonta. Ei kannata jäädä kärsimään, vaan asioille pitää tehdä jotain. Se on sekä henkilökunnan, että asukkaiden etu.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Otanko yhteyttä Superin vai Tehyn luottamusmiehen? Meitä on vissiin 9 työntekijää yhteensä, mutta vuorossa ei kuin 2. Joskus 3. Apua tarvitsevia asukkaita nyt 17. Sekin vähän riippuu miten laskee. Joku tarvitsee vain sanallista ohjausta. Toiset aivan kaiken. Jos henkilöstömitoitus on laskentojen mukaan riittävä, niin mitään ei ole tehtävissä? 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: 15v hoitoalalla

Ikävä kyllä hoitoalan työpaikoissa taitaa n.90%.lla olla aika kurja tilanne. Säästöt näkyvät ja tuntuvat. Itse erikoissairaanhoidossa, sijaisia ei saa ottaa, vajaalla on vaan pärjättävä. Vaaratilanteet ovat selvästi lisääntyneet. Ilmapiirin kiristymisen aistii koko talossa. Monet kertovat kuinka muisti takkuaa, ei ehdi tehdä kuin välttämätön ja moni potee jatkuvaa väsymystä. Niin ja lause ettei suosittele hoitoalaa nuorille, on meidän työpaikalla ihan perussettiä. Itsekään en omille lapsille suosittele.

Kannattaa toki yrittää puhua luottamusmiehelle. Joskus se auttaa joskus ei. Tsemppiä!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Lh-Sh.opisk.

Olen itse pyörinyt keikkalaisena monessa eri ikäihmisten hoivapaikassa. On totta, että henkilöstömitoitukset on tiukilla varmaan kaikkialla, mutta silti on suuriakin eroavaisuuksia. Lähinnä esim. siinä, että hoitaako hoitaja (oli sitten lh tai sh) kaikki työt kuten yllä mainittu aina siivoamisesta ja pyykkihuollosta roskiksiin yms. vai löytyykä näille omat tekijät. On siis myös paikkoja jossa on omat tekijät aina siivoojista ruoanjakajiin (yleensä arkipäivisin) joka helpottaa hoitajan työmäärää huomattavasti. Sitten on myös kyse henkilökunnan omasta asenteesta sekä työnjaosta. On paikkoja jossa valitetaan hirveää stressiä ja kiirettä, mutta silti on aikaa istuskella mm. kahvihuoneessa kolmatta tuntia yhden työvuoron aikana. ei, tuo ei oikeasti ole edes vitsi...

Itselle merkittävin tekijä on asukkaiden/hoivattavien yleiskunto. Onko tosiaan kaikki 12-15 asukasta täysin avustettavia vai kykenevätkö myös omatoimiseen toimeen ohjauksen myötä. Oli se kunto sitten mikä tahansa niin itse ainakin koen, että selkeä työnjako on ainakin osaltaan helpotus työhön. Vuorossa kun jaetaan selkeästi hoidettavat hoitajien kesken (4-7 asukasta/hoitaja) niin siinä kykenee suunnittelemaan oman työvuoronsa aina päiväkohtaisesti alusta loppuun.

Itse aloitukseen siis palatakseni, ei. Kaikki paikat eivät tosiaan ole samanlaisia ja joissakin paikoissa myös esimies on henkilökunnan puolella. Olen sellaiseenkin kunnalliseen hoivapaikkaan keikkaa tehnyt jossa esim. yövuoroonkin voidaan ottaa ylimääräinen tekijä jos on saattohoito meneillään. Esimies tuumaa tähän, että "kyllä ne rahat jostakin revitään" kunhan hoidon laatu turvataan. On siis myös olemassa "esimiehiä" sekä Esimiehiä. 

Kuitenkin pakko myöntää, että itsekin sh-opintojen päätyttyä aion suunnata muualle kuin ikäihmisten hoivapuolelle töihin. Ei siksi ettenkö sillä alalla viihtyisi, päinvastoin, mutta tulevaisuudennäkymät eivät juurikaan innosta. On nimittäin melkoisen tuuripeliä onnistuuko saamaan sitä työpaikkaa juurikin inhimillisestä paikasta vai joutuuko tyytymään vähempään? Noh, koskeehan tuo hoitoalaa kaikkinensa ja ylipäätään työmarkkinoita, mutta elättelen silti toiveta päästä suuntautumaan enemmän itseäni kiinnostaviin hommiin kuten vaikka mielenterveys- ja/tai vastaanottotyö.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olen yksityisellä palvelukodilla tuntilaisena. Ulosanti paikasta kerrotaan kuntoutusyksikkönä, todellisuudessa se on jotain aivan muuta. Työmme on henkisesti sekä fyysisesti raskasta, eikä kuntoutukselle riitä enää aikaa. Asukaskunta on vuoden aikana muuttunut omatoimisesta lähes täysin vuodepotilas malliin. Viidestätoista asukkaasta kymmenen on lähes täysin avustettavia, perushoidon lisäksi joka aamuinen vuodevaatteiden vaihto kuiviin. Aamuvuoron aikana emme välttämättä kerkiä pitämään yhtäkään taukoa, kaikki aika menee juostessa.. Meille haalitaan kaikki huonokuntoisimmat, joiden kanssa muut hoitokodit eivät ole jaksaneet. Välittämättä työntekijöiden kunnosta, olen vuoden roikkunut tuntilaisena tämän työpaikan listoilla. Samoin toinen työntekijä, nyt uutuutena on tullut listoille roikkumaan kolme muuta työntekijää. Nämä tunnit oltaisiin voitu jakaa meidän kahden jo vuoden sijaistaneen kanssa. Nyt teemme vajaita listoja sen takia, kun esimiehellämme ei ole työntekijöitä tekemään yllättäviä sairaslomia! Joten hän on keksinyt roikuttaa useampaa tuntityöläistä, jotta saa helpommin äkillisen työntekijän. Mikä monen mielestä on epäreilua meitä kahta kohtaan! Keväällä työpaikallani alkoi yleistyä tämä kuntoutuneiden vaihto muihin saman firman yksiköihin, me saimme vaihtokaupassa monta "jalatonta" asukasta. Tämän jälkeen alkoi sairaslomat paukkua, me emme vain enää jaksaneet. Kahvipöytäkeskustelut olivat ja ovat edelleenkin sitä että "En jaksa enää, pää räjähtää." "Minulla ei enää ole ystäviä eikä harrastuksia" Työpaikkamme vie kaikki "mehut", töistä päästyä välillä on niin väsynyt ettei kertakaikkiaan jaksa nähdä ketään tai lähteä mihinkään. Itsekin vaikka olenkin nuori, jossakin vaiheessa tuli stoppi. En vain jaksanut, ahdisti ajatuskin mennä töihin. Saatika se, että kuulin esimieheni arvostelleen minua sekä työntekoani myös ammatillisuuteni olevan lapsen kengissä! Parhaani olen yrittänyt, olen valmistunut muutama vuosi sitten. En odota minulla olevan 40 vuoden kokemusta hoitoalalta, olen kuitenkin onnellinen siitä että minulla on ollut opettajina hienoa työtä tekeviä ammattilaisia! Avin tarkastuksessakin esimiehemme kertoi niin paljon valheita että hänen nenänsä ja egonsa kasvoi kilometrejä. Kumpa tämä tarkastus komppania olisi tutustunut oikeasti meidän arkipäivään, eikä kuuntelisi ihmistä jolle tärkeää on vain se ulospäin näkyvä imago! Toivon että joku omainen joskus havahtuu, kuinka huonosti tuossa paikassa on asiat. Ja näkisipä joku sen hoitajien ahdingon, kun et pysty huomioimaan kaikkia välttämättä kuin sanalla "Hei!" Perushoitoa välillä on niin paljon, että virtsasten lakanoiden vaihto vain inhimillisesti unohtuu! Työasiat pitäisi jättää työpaikalle, mutta ei se tällä hetkellä onnistu. Viime yönäkin soitin töihin, kun muistin mitä olin unohtanut. 

Ja vielä se, hoitokoti on 24 tuntinen jossa on kaksi osastoa, 30 asukasta. Neljä hoitajaa vuorossaan, jotka hoitavat perushoidon, siivouksen, ruuan jaon, kuntoutuksen (silloin kun virtsalakanoiden vaihdolta ehtii), näiden lisäksi kirjaukset, jätteiden vienti, ulkoilutus ja viriketoimintaa ei olla ehditty tehdä yli puoleen vuoteen. Hävettää olla hoitaja, kun sulla ei ole aikaa kysyä edes "Mitä kuuluu?" Oman yksikkömme lisäksi meillä on öisin valvottavissa 12 tuntinen kolmenkymmenen asukkaan yksikkö kahden hoitajan voimin. Tosin välillä ei ole kuin yksi hoitaja ja avustaja.. Periaatteessa on tämä yksi hoitaja vastuussa kuudestakymmenestä ihmishengestä. 

En itse halua elää vanhainkoti elämään asti, mikäli se tämmöiseksi menee! 

Omaiset tuppaavat syyttämään hoitohenkilökuntaa joka asiasta, he eivät ymmärrä sitä tosiasiaa että me teemme tätä työtä sydämestä. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ota yhteyttä siihen ammattijärjestöön kumman jäsen olet. Asukkaita on siis 17 ja välittömässä asukastyössä 9 hoitajaa. Jos aamuvuorossa on 3, iltavuorossa 2, yö vuorossa 1 ja vapailla 3, niin suhdeluku täyttää lain vaatiman hoitajamitoituksen ollen 0,53. Sitä en tosin tiedä kuinka nuo ns. ylimääräiset työt vaikuttaa. Toisissa paikoissa kun on erikseen laitoshuoltajat näitä töitä varten, niin eihän nämä suhdeluvut ole vertailukelpoiset, kun työnkuva on paikasta riippuvainen.

"Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta työssä. Tämä koskee myös työssä kuormittumista. Työ tulee suunnitella siten, ettei se aiheuta työntekijälle haittaa tai vaaraa psyykkisesti tai fyysisesti."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

"Olen itse pyörinyt keikkalaisena monessa eri ikäihmisten hoivapaikassa. On totta, että henkilöstömitoitukset on tiukilla varmaan kaikkialla, mutta silti on suuriakin eroavaisuuksia. Lähinnä esim. siinä, että hoitaako hoitaja (oli sitten lh tai sh) kaikki työt kuten yllä mainittu aina siivoamisesta ja pyykkihuollosta roskiksiin yms. vai löytyykä näille omat tekijät. On siis myös paikkoja jossa on omat tekijät aina siivoojista ruoanjakajiin (yleensä arkipäivisin) joka helpottaa hoitajan työmäärää huomattavasti. "

 

Tämä. Itse olen tehnyt kesä- ja keikkatöitä kahdessa eri hoivakodissa, ja vaikka kummassakaan ei työntekijöitä ole ollut mitenkään liikaa, niin siivouksesta ja ruoanlaitosta ovat huolehtineet ulkopuoliset. Pyykkäys, roskien vienti ja lakanoiden vaihto tosin on hoidettu ainakin suurimmalta osalta itse, mutta muusta on huolehtineet siivoojat (toki huoneet nyt tulee pitää perussiisteinä ja eritteet ja muut siivotaan itse pois, eikä jäädä odottelemaan siivoojaa). Pyykkäyksestä ja ainakin esim. rikkoutuneiden vaatteiden korjauksesta meillä välillä huolehtii siivoojat/kodinhoitajatkin. Keittiön väki on myös ollut erikseen, tosin edellisessä paikassa iltaisin lämmitettiin keittiön muuten valmiiksi laittama ruoka ja viikonloppuisin sitten huolehdittiin itse koko homma (lähinnä keitettiin perunat ja lämmitettiin vaikka valmiiksi tehty ja pakastettu kastike, mutta olihan siinäkin jo hommaa muun työn ohella). Iltapalatarvikkeet pitää tosin itse kaivella kaapeista, ja joskus tehdään jotain sosejuttuja niitä syöville. 

 

Meillä (mun nykyisessä keikkapaikassani siis) on kyllä muutenkin tuolla nykyisessä paikassa loppujen lopuksi aika hyvin asiat... Pelottaa vähän, kun tästä kohta valmistun ja pitäisi lähteä jonnekin muualle (terveydenhoitajaksi valmistun, mutta ne paikat nyt on vähän kiven alla ja toki sitä olisi kiitollinen kun vaan jostain puolelta töitä saisi näin alkuun, eikä mitkään hoivakoditkaan nyt mikään poissuljettu juttu varsinaisesti ole, ainut että tuonne samaan paikkaan en halua jäädä, vaan saada kokemusta taas muustakin paikasta), että mitä jos sitä päätyy jonnekin ihan kaameaan paikkaan....

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Itselläkin on tullut aikanaan kierrettyä paikkaa jos toistakin. Perussettiä näyttää olevan se, että kaikki perushoidosta siivoukseen nakitetaan hoitajille. Itse olen sitä mieltä, että yletöntä kuormitusta ei tarvitse kenenkään sietää. Jos esimiehelle puhe ei tehoa, niin liittoon yhteys. Jos vielä jatkuu, niin AVI:iin. Hoitajat; pitäkää puolenne!

Saas nähdä koska katkeaa kamelin selkä. Sijaisia ei saa ottaa "säästösyistä" ja vakkareita kuormitetaan ylenmäärin. Kun rupeaa sairaslomat paukkumaan, niin taitaa tulla aika kalliiksi työnantajallekin?

Itse palaan keikkarintamalle kun pääsen "eläkkeelle". Aivan omasta mielenkiinnosta ja siitä, että haluan pitää asiakkaideni ja työkavereitteni puolta. Taidan lähteä politiikkaan mukaan..... ;)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...