Jump to content
Tiina Suomalainen

Pitääks mun aina innostua?

Recommended Posts

Tiina Suomalainen

Hei, Olen freelance-toimittaja ja olen tekemässä Tehy-lehteen juttua tohkeisuudesta ja innostumisesta - aikamme ilmiöistä. Tohkeisuus ja innostuminen ovat sukulaistermejä. Tohkeisuus on kohkaamista eri suuntiin, tästä ja tuosta innostumista, mutta tohkeinen ihminen ei välttämättä saa kovin paljon aikaiseksi. Innostuminen on jalostuneempaa kuin tohkeisuus, pitkäjänteisempää ja aikaansaavempaa. Tohkeisuus ja innostus voivat parhaimmillaan olla loistavia asioita, mutta kolikon kääntöpuolella on se, että niitä nykyään edellytetään kaikilta työelämässä. Ei oikein ole enää vaihtoehtoja olla innostumatta, vaan aina uudelleen pitäisi tempautua mukaan, kun organisaatiota, työn sisältöä tai tekemisen tapaa muutetaan jälleen kerran. Tai kun taas tulee uusi projekti. 

Haluaisin juttuun nimettömänä/nimimerkillä hoitoalan ammattilaisten kokemuksia ja ajatuksia tohkeisuudesta ja innostumisesta. Oletko törmännyt ilmiöihin työssäsi? Millaisia ajatuksia ilmiöt sinussa herättävät? Millaisia kokemuksia sinulla on tohkeisuudesta ja innostumisesta? Pitääks aina innostua? Vai riittääkö seiskan suoritus? Vai oletko ehkä ihminen, joka jaksaa aina innostua uusista projekteista ja vetää muutkin mukaan?

Voit vastata viestiini tällä foorumilla tai sitten laittaa minulle sähköpostia tiina.suomalainen@pp8.inet.fi

Muokattu - Tiina Suomalainen

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Haluaisin juttuun nimettömänä/nimimerkillä hoitoalan ammattilaisten kokemuksia ja ajatuksia tohkeisuudesta ja innostumisesta. Oletko törmännyt ilmiöihin työssäsi?

Lähes jokaisella työpaikalla on ollut tämä "enemmän intoa kuin älyä" tyyppi sekä tämä tyyppi joka näyttelee innokasta pelkästään kerätäkseen pisteitä ja nuollakseen esimiehiä. Hyvin usein kokonaisuudessa tehokkain työntekijä on se hieman flegmaattisen oloinen kaveri joka ei pidä meteliä tekemästään työstä vaan tekee oleellisen ja muuten ottaa lungisti. Nämä ei kehitä eikä uudista, ei saa bräniköitä eika kunniamainintoja, mutta nämä tekevät sen tärkeän perustyön työmaalla..

  • Tykkää 5

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Esa

Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin super-hyper-energiset tohkeissaan jokapaikkaan säntäilevät.

Melkein yhtä kamalia, kuin eläkkeellä olevat hoitajat, jotka tulevat keikkailemaan ja " pelastamaan työpaikan", kun nuoret ei vaan osaa......

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Kaasuja ja jarruja

Aidosti asiastaan innostuneet ihmiset ovat voimavara.Sitten on henkilöitä jotka vievät muilta voimavaroja koska eivät aidosti innostu mistään,mutta haluavat hämmentää joka sopassa.Lisäksi on henkilöitä jotka eivät ikinä innostu mistään,varsinkin muutos on turhaa ja vie ajan pois oikeasta työstä.Sitten on niitä jotka tarkkailevat ja innostuvat kun saavat varmuuden asian laadusta.

Kaikkia näitä tyyppejä tarvitaan,muutoin työyhteisö ei olisi työyhteisö.Heitä löytyy kaikista ikäryhmistä.Nuoren hoitajan uusi tieto yhdistettynä kokeneen hoitajan kokemukseen on rikkaus.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras

Esimiehen näkökulmasta..tuli katsottua hoiva-yrittäjän tohkailuja ..uusia tuulia Englannista,erilainen palvelujärjestelmä,yms. Uusia jokaiselta lainattu sääntö, kummallisia ei Tes:n tai lain tuntevia työaikamuotoja, asiakaslähtöinen tuntityö...yms. Näitähän riittäisi,oikeaa villin lännen meininkiä

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: tuplahoitaja

Innostuneisuus on erittäin hyvä ominaisuus hoitoalalla, niin kauan kun se pysyy sillä tasolla että niitä innostusta aiheuttavia asioita voidaan oikeasti vielä toteuttaa. Jokaisesta uudesta asiasta ei tarvitse innostua vain sen takia, että se on jotakin uutta - pitäisi osata ajatella etukäteen hyödyt ja haitat ja olla tohkeissaan jutusta vasta sitten, sekin on osa ammatillisuutta. Sitten jos taas ajattelen yleisesti innostuneisuutta työssä, niin kyllähän jokaisen pitäisi edes jollain lailla olla innostunut ja tohkeissaan omasta työstään, sitä varten on kuitenkin opiskeltu ja myöhemmin haettu työpaikkakin! Innostunut työntekijä on mielestäni sellainen, joka haluaa tehdä työnsä oikein ja hyvin ja arvostaa itseään ja työtään. Aika nopeasti työyhteisöstä tunnistaa ne "turhasta" intoilevat, heillä on aina auringonpaisteinen päivä ja kehitetään uusia juttuja ja halutaan kokeilla uutta, vaikkei osata edes oman toimipaikan tapoja eikä välttämättä oman työn perusasioitakaan. Asioita ei välttämättä saada tehtyä kokonaan, vaan ne jäävät kesken aina kun uusi idea tulee. Näin ne työn hankalat asiat on helppo jättää muille, eihän iki-innostunut työntekijä halua kuluttaa aikaansa rutiininomaisten ja tylsien asioiden tekemiseen, koska ne eivät aiheuta ehkä sen suurempaa iloa tai riemua....

En sanoisi että seiskan suoritus riittää, vaan että työssään pitäisi löytää kultainen keskitie. Sellainen innostus, mikä kantaa läpi työarjen ja mahdollistaa sen, että jokaisen suorituksen voi tehdä kympin arvoisesti rasittumatta (ja rasittamatta muita) työyhteisössä. Jokainen hoitoalan työntekijä on oma persoonansa ja tekee työnsä oman temperamenttinsa ja luonteensa mukaan, mutta työn laatuun kenenkään näkyvä tai näkymätön innostuneisuus ei saisi minusta vaikuttaa. Kun tuntee itsensä ja työnsä vaatimukset, osaa suhtautua uusiin asioihin niiden vaatimalla tavalla, tarkoitti se sitten hurjaa innostumista tai hiljaista muutoksen hyväksymistä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kahvikuppi_

Lähes jokaisella työpaikalla on ollut tämä "enemmän intoa kuin älyä" tyyppi sekä tämä tyyppi joka näyttelee innokasta pelkästään kerätäkseen pisteitä ja nuollakseen esimiehiä. Hyvin usein kokonaisuudessa tehokkain työntekijä on se hieman flegmaattisen oloinen kaveri joka ei pidä meteliä tekemästään työstä vaan tekee oleellisen ja muuten ottaa lungisti. Nämä ei kehitä eikä uudista, ei saa bräniköitä eika kunniamainintoja, mutta nämä tekevät sen tärkeän perustyön työmaalla..

Kappas, tunnistin itseni tästä. Tunnistan myös muun usean työkaverin tästä kuvauksesta. Kokemusta on myös että nämä innokkaat pitävät tälläistä toimintaa laiskuutena ja sitten käydään kielimässä siitä esimiehelle. Sitten jutellaan esimiehen kanssa asiasta vaikka asiassa ei olisi mitään ongelmaa ja myös esimies ihmettelee että mikä on homman nimi. Yleensä näillä innokkailla on työpaikalla monta rautaa tulessa ja jokainen jää puoliksi hoitamatta. Nämä "flegmaattiset" tekee yhden asian kerrallaan ja siirtyy sen jälkeen seuraavaan järjestelmällisesti.

Enemmän mä tykkään työpaikalla semmosista tsemppareista mitkä innostaa työtekoon omalla persoonallaan ja tekee työpaikasta mukavan ja hyvähenkisen. En semmoisista jotka vaan innoissaan koohkaa ees taas osastoa.

  • Tykkää 2

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Enemmän mä tykkään työpaikalla semmosista tsemppareista mitkä innostaa työtekoon omalla persoonallaan ja tekee työpaikasta mukavan ja hyvähenkisen. 

Tuollainen työkaveri on sitä parasta; positiivinen ja sosiaalinen kannustaja joka ei rutise turhista ja hoitaa vielä oman ruutunsa duunipuolella. Pahinta sitten nämä omasta mielestään täydelliset superhoitajat jotka nostaakseen omaa statustaan kaivavat muiden virheitä esille ja käyttävät kohtuuttomasti energiaa työpaikan, esimiesten ja kollegoiden mollaamiseen. 

  • Tykkää 2

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Vastaa aiheeseen...

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×

Important Information

By using this site, you agree to our Terms of Use.