Seline Posted March 6, 2015 Posted March 6, 2015 Voisiko joku neuvoa mistä löytyisi mustaa valkoisella COPD potilaan happi hoidosta ja siitä kuinka hengitettäviä lääkkeitä (esim.Atrodual, Pulmicort) annetaan maskilla? Olen yrittänyt etsiä huonolla menestyksellä. Alkaa käpy palamaan kun nykyisellä työpaikalla kaikki lääkkeet surutta annetaan 10 litran happi viortauksella ja COPD potilaalle annetaan happea 5 litraa ilman mitään kontrolleja
Julma Posted March 6, 2015 Posted March 6, 2015 Kyllä mä oon itekin antanut nuo inhalaatiot aina hapen kanssa COPD-potilaille, ei ne kestä niin pitkään että potilailla ehtisi hiilidioksidit pahasti nousta. Virtausta voi toki säätää pienemmälle, kyllähän sen silmällä näkee ja korvalla kuulee, millä virtauksella nebu vielä toimii. 6-7 litralla kai ainakin saa lääkkeet vielä annettua, jos hirvittää se kymppi laittaa. Voin toki olla väärässäkin? Tuota COPD-potilaan happihoitoa käsitellään mm. ihan käypä hoito -suosituksessa. Kirjallisuudessa lähteitä on varmasti ihan järjetön määrä kun vaan hakee. Mulla ei ole kotona kirjoja juurikaan, mutta ainakin joissain ensihoitoa käsittelevissä teoksissa asiaa sivutaan ja terveysporttiin jos on pääsy niin sielläkin on sitä mustaa valkosella. Joku keuhkosairauksien kirja varmaan kertoo tarkemmin. Jos ei pelkää lontoon kieltä, niin ainakin google scholarista löytyi copd oxygen therapy -haulla 82 200 tulosta ja copd oxygen flow rate -haulla 43 700. Halvat vitamiinit iHerbistä - Klikkaamalla tästä vielä 10 dollaria alennusta ensitilaajalle!
Kunkku Posted March 6, 2015 Posted March 6, 2015 Se vähän riippuu tapauksesta... Olen minä hoitanut COPD potilaita, joille menee jatkuvasti happea COPD maskilla 5l /min tai viiksillä 4-5l /min. Harkinnalla ja labroilla noihin tottakai oli päädytty. Meillä on yleensä ihan selkeät ohjeet, että millä nopeuksilla se happi jos astruppeja ei pysty kontrolloimaan. Akuutti COPD:n pahenemisessa olen nebutellut ihan pelkällä ilmalla... Tosin käytännössä se BIPAP onkin jo ollut se seuraava vaihe. Eli aika kusessa tossa vaiheessa jo ollaan.
pocis Posted March 6, 2015 Posted March 6, 2015 1-1,5l (maks 2l). Atrodualit joko ilmalla jos on, ja jos ei oo (niinkun usein ei oo) niin sillä happivirtauksella mikä menee, ja lopettaa heti kun lääke on mennyt eikä jätä pörisee. 3 lapsen äiti
Leipuri Hiiva Posted March 7, 2015 Posted March 7, 2015 Olen samaa mietiskellyt välillä, kun on ollut tilanteita joissa se happi on ainoa vaihtoehto. 7 litralla menee kyllä, ja olen yrittänyt jäädä kytikselle ettei jäis turhaan pörisemään (ja vähän tarkkailemaan vointia). Mitään oireita ei ole potilaille tähän mennessä tullut, mutta väärältä se silti aina tuntuu.
jupet Posted March 7, 2015 Posted March 7, 2015 Mitään haittaa ei aiheudu muutaman minuutin hapetuksesta, esimerkiksi nebulisaattorilla lääkettä antaessa. Myöskin AKUUTISSA pahenemisvaiheessa voi saturaatioseurannassa antaa pidempäänkin (ambulanssia, bipap/niv-konetta tai lääkäriä paikalle odotellessa esim) paljonkin happea niin kauan kun potilaan saturaatiot ei nouse merkittävästi hänen normaaliarvoaan ylemmäs. Happihoidosta johtuvan hiilidioksidiretention vaaraa ei ole niin kauan kun potilaan elimistö operoi sellaisella happisaturaatiolla johon se on tottunut. Riittävä hapen tarjonta saattaa hillitä asidoosin kehittymistä ja potilas ei mene ehkä yhtä pahaan kuntoon kuin happea pihdatessa. Pitkäaikaisemmassa hoidossa (tunteja, päiviä) tietysti happea on pantattava juuri retention ja toisaalta lisähappiriippuvuuden syntymisen ehkäisemiseksi. Muttä älkää toki äkillisessä pahenemisessa sitä pihdatko jos happisaturaatio on alentunut aiemmasta selvästi.
Mats Posted March 7, 2015 Posted March 7, 2015 Kannattaa muistaa kuitenkin, että myös COPD-potilaiden hengityksestä pitää seurata muutakin kuin pelkkää saturaatiota. Kun hengitystä lamaamaan tulee jokin muu tekijä, kuten ylimääräinen lääkitys, keuhkokuume, aivoinfarkti tms. niin on vaarana, että jumitutaan saturaatioon ja hapen antoon, kun oikea ongelma olisikin keuhkotuuletus. Sitten ollaankin tilanteessa, että sekä happi- että hiilidioksidiosapaineet ovat molemmat 15 kPa ja potilas tajuton. Tällaisessa tilanteessa tuntuu, että lisähapen antaminen voi vaikuttaa jopa nopeammin (esim. alle 30 minuutissa) hiilidioksidiretention pahenemiseen. Alkuperäiseen kysymykseen olen samaa mieltä kuin muut, eli inhalaation voi hyvin antaa hapella, kunhan ei jätä happea isolleen vaikkapa kymmentä minuuttia pitempään.
jupet Posted March 7, 2015 Posted March 7, 2015 Se aivoinfarktin tai kaasujenvaihtohäiriön vuoksi ventiloitumaton ei ventiloidu yhtään enempää happi pois jättämällä. Toki liiallista hapen käyttöä tulee välttää akuuttitilanteessakin mutta hiilidioksidiretentio+hapet korkealla on parempi kuin hiilidioksidiretentio+paha hypoksia myös siinä hetkellisessä akuuttitilanteessa. Se ventilaatio ei näissä tilanteissa parane hapenpuutteella vaikka myös liiallinen happi onkin pahasta. Myöskään ei ole mahdollista astrupissa hapen olla 15 kPa niin kauan kun SpO2 ei ole tapissa vaan maltillinen 80-90 % esim.
Mats Posted March 8, 2015 Posted March 8, 2015 Pointti olikin, että pelkän hapen annon lisäksi/sijasta pitäisi harkita muita keinoja, kuten CPAP, NIV tai joissain tilanteissa maskiventilaatio. Ainakin teoriassa hapen antaminen voi huonontaa COPD-potilaan keuhkotuuletustakin. Tilanteessa, jossa tuuletusta heikentää jo jokin muu tekijä, matala happiosapaine voi olla ainoa hengiyskeskusta stimuloiva tekijä. Kun happi korjataan, hengityskeskus on tyytyväinen. Sehän on COPD-potilaalla huonosti reagoiva hiilidioksidin muutoksiin. Toki asiaan vaikuttaa pH ja moni muu. Eli korjataan tuota edellistä tapausta siten, että onkin potilas, jolla happiosapaine 8 kPa ja hiilidioksidi 15 kPa ja tajuton
jupet Posted March 8, 2015 Posted March 8, 2015 Juu sama pointti molemmilla pohjimmiltaan. Hapen lisäksi tarvitaan muutakin, mutta myöskin happea elimistö tarvitsee. Eli tiivistettynä, jos on jo hälytetty lisäapua/välinettä paikalle ja saturaatio on selvästi potilaan normaalista akuutisti laskenut, voi sen 10-15min näitä lisäapuja odotellassa antaa happea aika surutta, etenkin jos samalla seurataan että saturaatio ei pomppaa sataseen ja potilas kokee hapen auttavan. Happivetoinen hengityksen säätelykään ei kykene lisäämään hengityksen tehoa määräänsä enenpää, eli hengitysdraivi ei lisäänny merkittävästi enempää 15% pudotuksella normaalista saturaatiosta kuin mitä se tekee 5% pudotuksella. Kudosten hapenpuute, potilaan sekavuus ja agitaatio (hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotanto) sen sijaan lisääntyvät merkittävästi ko. pudotuksella. Useammin ainakin Varsinais-Suomessa näkee turhan vähäistä hapen tarjoilua pahoihin akuutteihin hengitysvaikeuksiin kuin liiallista. Ja hapen vaaroista pelotellaan aivan liikaa ja ei ymmärretä akuutin vaiheen ja pitkäaikaisen ylläpitohoidon olevan vahvasti eri asioita ja toimivan eri periaatteilla.
Mats Posted March 8, 2015 Posted March 8, 2015 Jep. Vaikka meneekin ohi aiheesta, niin tästä päästäisinkiin hyvin sivuavaan mielenkiintoiseen aiheeseen, eli hapenpuutteen aiheuttamaan levottomuuteen ja sekavuuteen. Se on monesti vaikea tunnistaa, jos muitankin sekavuutta aiheuttavia tekijöitä on samanaikaisesti. Paradoksaalista on, että tapauksessa, jos levoton potilas ei anna minkään hapenantovälineen olla kasvoilla, kunnon sedaatio voi rauhoittaa hengitystä, mutta vaatii yleensä jonkinlaista hengityksen avustamista esim NIV:llä. Deksmedomidiini on osalle potilaista hyvä sedatiivi, mutta ei toimi kaikille.
Guest Vieras Posted March 13, 2015 Posted March 13, 2015 Siellä siis atrodual laitetaan pöhisemään ja lähdetään hoitamaan jotai muuta tai esim itse kahville, saattaa olla päällä puoli tuntia tai enemmänkin. COPD potilaalta ei kertaakaan otettu esim astrupia ja saturaatioita mitattu tyyliin kerran viikossa. Kyse ei ole akuutti vaiheen hoidosta vaan kuntouttava osasto. Mitään vastakaikua ei saa kun asioita kyseenalaistaa, katsotaan vain kuin vähäjärkistä. Ajattelin kysyä jos jollain olisi tiedossa joku paikka mistä saisi heti selkeän tiedon ilman pitkää googlailua
jupet Posted March 13, 2015 Posted March 13, 2015 Kyllä (arteria) astrupin ottamiselle joku ihan erityinen syy pitääkin olla, ei sitä ihan vaan varmuuden vuoksi kannata. Saturaationkaan rutiinimittaamisessa ei ole ehkä paljon kärkeä pitkäaikaishoidossa silloin kun potilas ei koe mitään oiretta. Eri asia tietysti jos valittaa poikkeavaa huonoa oloa, henkivaikeeta yms niin toki kannattaa mittari lyödä sormeen samalla kun muutenkin tilaa arvioi. Paineilma inhalaationantoon olisi kyllä ehdottomasti hyvä idea jos se jätetään pitkiksi ajoiksi pöhisemään ilman tarkkailua. Toisaalta potilaan kuntokin on oltava aika hyvä että voi jättää puoleksi tunniksi ilman tarkkailua niin taas päästään siihen että lähes ihan sama, riskit hyvin pieniä... Oletko henkkoht havainnut jonkin haittavaikutuksen tai haittatapahtuman tästä käytännöstä?
Recommended Posts
Archived
This topic is now archived and is closed to further replies.