Pääsykokeettomuus?

[Low]

Avasin keskustelun Edunvalvonta ja Työsuojelu-otsakkeen alle syystä, etten tiennyt minne muuallekaan asia paremmin sopisi. 

 

Ystäväni lapsi on hakeutumassa keväällä lähihoitajaopintoihin. Ystäväni oli ollut yhteydessä lähioppilaitoksen opoon, joka oli kertonut, että tulevana keväänä järjestetään ensimmäistä kertaa haku, jossa opiskelijavalinnat perustuvat vain ja ainoastaan koulumenestykseen eli päästötodistuksen arvosanoihin. Edes pääsykokeita ei järjestetä.

 

Olen sanaton, Järkyttynyt. Voiko asia todella olla näin?

 

Sen vielä jollain tavalla kykenen ymmärtämään, että psykologisista testeistä on joissain tapauksessa luovuttu. Onhan se seula vuotavainen. Sitä en kykene ymmärtämään, että opiskelijat valitaan täysin näkemättä heitä. Että koulumenenstys on ainoa kriteeri valinnalle. Onhan kuitenkin kyseessä ammatti, joka vaatii harjoittajaltaan tietynlaisia ominaisuuksia. Ominaisuuksia, joita ei pelkällä koulumenestyksellä kyetä mittaamaan.

 

Kenen kanssa me tulevaisuudessa työskentelemme? Ja kuka meitä hoitaa?

[kahvikuppi_]

Nojaa. Soveltuvuustesteihin pääsy on aina perustunut koulumenestykseen ja paperille on sitten laitettu ne parhaimmat jonoon ja kutsuttu testeihin. Soveltuvuustesteissä pärjääminen ei kerro vielä millään tavalla sitä että on soveltuva alalla muuta kuin paperilla.

 

Se että kouluun valitaan pelkästään koulumenestyksen perusteella tukee kyllä suhteellisen hyvin sitä pohjaa mihin viimevuosina on koulussa menty. Keskitytään enemmän kirjallisiin töihin sekä teoreettis-filosofisiin pohdintoihin sen sijaan että opeteltaisiin ihan käytännössä niitä juttuja.

[Satu]

AMK-puolellahan on aika pitkään ollut jo monessa pelkkä aineistokoe, ei soveltuvuuskokeita. Ihan perseestä imho, vaikka kaikkein törkeimmät sosiopaatithan kyllä pärjää kirkkaiten noissa kokeissa.

[Vieras: älhooärhoo]

Joo-o, itsekin kuulin äidiltäni asiasta, olivat siitä kyseisen alan eräässä opinahjossa keskustelleet kun opettajilta kuulivat. Olin ihan sillain pikkiriikkisen järkyttynyt ja menin sitten äkkiä lukaisemaan netistä vähän lisätietoa. Siinä uudistuksessa on nyt kai kyse siitä, että vaikka itse soveltuvuuskokeista luovutaankin, sisältyy siihen opintojen alkuun ns. koeaika, eli vähän tutkaillaan ja pohditaan että sopiiko se Tyyppi nyt sitten alalle vaiko eikö. Missä nyt ei ainakaan ole mitään järkeä mielestäni   Toki saa tietävät valaista asiaa vielä enemmän.

 

Koska niinhän siinä väistämättä käy, että luokalle osuu sitten heitäkin, keitä kyseinen ala ei oikeasti kiinnosta ollenkaan ja odotukset ovat jossain Greyn anatomia -tasolla. Pitääkö näiden ihmisten takia sitten viedä aikaa niiltäkin opiskelijoilta, jotka ovat hakeutuneet kouluun tietäen minkälaiselle alalle ovat kouluttautumassa, jotka eivät ole vain "kokeilemassa"? Toki eksyneitä päätyy lähäriluokille vanhalla systeemilläkin, mutta voisin kuvitella että aavistuksen vähemmän kuitenkin!

 

Täytyy tietysti sanoa itsekin lähihoitajakoulutuksen soveltuvuuskokeet -07 läpäisseenä, että kaivamalla niistä tehtävistä sai etsiä mitään alaan suoraan liittyvää asiaa, sosiaalisia taitoja "testattiin" ainoastaan ryhmätilanteessa, jossa keskusteltiin aiheesta x ja riitti jos pari kertaa päästit suustasi jotain fiksuhkoa ja ehkä nyökkäsit jonkun toisen kommentille arvostavasti. Psykologin haastattelu oli kai ihan hyödyllinen, siis jos ei tajunnut, että psykologitädille kannattaa vastailla välkysti. Että niin tai näin, onko nyt sitten mikään valintatapa oikeastaan sen parempi kuin toinen, kunhan nyt jollain seulalla vähän harotaan sitä hakijoiden joukkoa, en ihan usko tuohon että päästetään jo koulunpenkille asti ja sitten vasta mietitään, että niiiiin mites mahtaa toi ihmisen hoitaminen onnistua.

 

En huolehtisi kuitenkaan siitä, kuka meikäläistä joskus hamassa tulevaisuudessa sitten kääntää kyljeltä toiselle, koska edelleenkään ei mielestäni kuitenkaan valmistumaan päästetä ihan ketä vaan, kyllä ne Sisar Liianhennot Valkoiset sieltä karsiutuu kahden-kolmen vuoden aikana

[hansukatti]

Tässä tutkittua tietoa eri valintakoekäytännöistä, pähkinänkuoressa: soveltuvuuskokeella ei valikoidu yhtään sen osaavampia tai motivoituneempia opiskelijoita kuin kirjantentillä.

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/hoitotyon-valintakoekaytannot-tutkittiin-kirjatentti-ajaa-saman-asian-kuin-soveltuvuuskoe.aspx

[Satu]

Tässä tutkittua tietoa eri valintakoekäytännöistä, pähkinänkuoressa: soveltuvuuskokeella ei valikoidu yhtään sen osaavampia tai motivoituneempia opiskelijoita kuin kirjantentillä.

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/hoitotyon-valintakoekaytannot-tutkittiin-kirjatentti-ajaa-saman-asian-kuin-soveltuvuuskoe.aspx

 

No siis, tuo väitöshän ei kerro yhtään mitään siitä millaisia työntekijöitä näistä ihmisistä tulee, mua ei piirun verran kiinnosta se millasia opiskelijoita valitaan (=ts. mikä on tuottavinta koululle, korkeimmat valmistumisprosentit jne, ei niinkään soveltuvuutta alalle), vaan se että jos pääsykokeilla pystytään ees jokunen sosiaalisesti lahjaton tai muuten outo kyyppari karsimaan pois koulutuksesta ja sitä myöten työelämästä ni mä oon tyytyväinen. 

 

Ei jo työelämässä olevilla hoitajilla ole huoli siitä että millasia opiskelijoita valitaan kouluun, vaan heillä on huoli siitä että jos ns. "pällikokeet" kokonaan poistuu joissa on mm. henkilökohtaset haastattelut yms. niin kaikenmaailman vitipäät pääsee ihan ilman seuloja läpi ja hoitoalalle tolskaamaan. Ei ne seulat nykyselläkään ole kovin kaksiset toki, mutta ykski vitipää vähemmän on aina kotio päin. 

 

 

[Kunkku]

Mitä ne Sadun tarkoittamat sosiaalisesti lahjattomat ja oudot tyypit... Ovatko he välttämättä huonoja hoitajia?

 

Miksi hoitajien pitäisi olla niin homogeeninen aines? Miksi sekaan ei mahdu mitään muuta?

 

 

Persoonallisuushäiriöiden kirjo on laaja, eikä sieltä pystytä pääsykokeissa niitä karsimaan pois ja tuskin sieltä ne tietyt tyypit edes tälle alalle hakevat... Mitään aspergeriä hoitoala tuskin edes kiinnostaa.

 

Potilaan kanssa pärjääminen on opeteltavissa, sosiaalisia taitoja voi opetella. Paljon on vuosien varrella karsiutunut niitä käytännön järjen ja hyvän soveltamisen taidon osaavia pois, koska eivät ole tuntuneet opettajan mielestä riittävän sosiaalisilta...? Mitä hemmettiä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

 

Meidän terveyden huollon yksiköt pakkaavat valitettavasti olla tänä päivänä sellaisia, että kaikkialla tarvitaan sellaisia, jotka pystyvät muuttuvassa ympäristössä pitämään mielessään 30 eri asiaa ja eri ajankohtaa ja kiireessä soveltamaan sitä työntekoaan... ja paineen alla.

 

Mitenkäs se suuri ryhmä nykyiset pääsykokeet läpäisevistä, jotka ovat ihan lukossa ja niiskuttavat kun juoppo vähän murisee nurkassa? Ja kun tämä ihmiselämän raadollisuus sitten siellä harjoittelussa tulee kuin juna vastaan.

 

Hoitajan tarvitsee vain olla asiallinen ja käyttäytyä potilasta kohtaan asiallisesti ja miten toimia niissä ihmiselle vaikeissa tilanteissa. Ei tuo ole mikään sisäsyntyinen ominaisuus, jota ei voi opetella jos on tahtoa. Meillä on muutenkin psykiatriset tiimit jne, jotka tulevat keskustelemaan sen potilaan kanssa kun jotain isompaa on tapahtunut. Muuten pelkällä kuuntelulla pääsee pitkälle.

[Satu]

 

 

Hoitajan tarvitsee vain olla asiallinen ja käyttäytyä potilasta kohtaan asiallisesti ja miten toimia niissä ihmiselle vaikeissa tilanteissa. Ei tuo ole mikään sisäsyntyinen ominaisuus, jota ei voi opetella jos on tahtoa. Meillä on muutenkin psykiatriset tiimit jne, jotka tulevat keskustelemaan sen potilaan kanssa kun jotain isompaa on tapahtunut. Muuten pelkällä kuuntelulla pääsee pitkälle.

 

Hoitaja tekee työyhteisössään pikkasen paljon muutakin kun hoitaa sitä potilasta... Ilmeisesti sulla ei ole työyhteisöön sattunut vielä sitä hoitajaa joka asenteellaan tai käyttäytymisellään saa kolleegat ja esim. lääkärit näkemään punaista ja samalla nakertaa esim. sooloilullaan tai ulosannillaan työyhteisön henkeä. Siellä työyhteisössä se työ on tosiaan niin paljon muutakin kun se potilaan kohtaaminen ja hoitaminen.

 

Se on sitä ammatillisuutta kyetä hoitamaan luotaantyöntävä Juoppo-Jaska tai se itsaria yrittänyt lapsenraiskaaja kun tietää että se siirtyy eteenpäin, mutta vuodesta toiseen kolleegana sosiaalisesti lahjaton kyyppari tai muuten vaan työyhteisöä rasittava henkilö on mun mielestä melkolailla jo koko työyhteisön työhyvinvointiin vaikuttava asia. Ja siis, normaali ihminenhän oppii virheistään, huomaa ja korjaa toimiansa, mutta mä tarkotan tällä just näitä jotka ei normaalia kykyä omaa selvitä sosiaalisista tilanteista ja -yhteisöistä. 

[Kunkku]

Hoitaja tekee työyhteisössään pikkasen paljon muutakin kun hoitaa sitä potilasta... Ilmeisesti sulla ei ole työyhteisöön sattunut vielä sitä hoitajaa joka asenteellaan tai käyttäytymisellään saa kolleegat ja esim. lääkärit näkemään punaista ja samalla nakertaa esim. sooloilullaan tai ulosannillaan työyhteisön henkeä. Siellä työyhteisössä se työ on tosiaan niin paljon muutakin kun se potilaan kohtaaminen ja hoitaminen.

 

Se on sitä ammatillisuutta kyetä hoitamaan luotaantyöntävä Juoppo-Jaska tai se itsaria yrittänyt lapsenraiskaaja kun tietää että se siirtyy eteenpäin, mutta vuodesta toiseen kolleegana sosiaalisesti lahjaton kyyppari tai muuten vaan työyhteisöä rasittava henkilö on mun mielestä melkolailla jo koko työyhteisön työhyvinvointiin vaikuttava asia. Ja siis, normaali ihminenhän oppii virheistään, huomaa ja korjaa toimiansa, mutta mä tarkotan tällä just näitä jotka ei normaalia kykyä omaa selvitä sosiaalisista tilanteista ja -yhteisöistä. 

 

 

Minä vain olen sitä mieltä, että tähän sopivat persoonallisuudet, eivät niissä kokeissa tule, eivät ole tulleet koskaan enenkään esiin. Eiköhän se suuri ongelma ole myös ne toiset silmätikukseen ottavat, selän takana paskaa puhuvat... piilokiusaajat. Niitähän terveydenhuolto on täynnä. Melkoinen fakiiri saa olla että nämä poimii pääsykokeessa pois.

 

Ja ei, en vieläkään usko että siitä haastattelusta on mitään hyötyä, vaikka kaikenlaisiin mussukoihin onkin tullu törmättyä.

[K.U. Sijainen]

Niinpä! Miten kehittää testit, joilla karsitaan ne työpaikan pätijät ja kiusaajat pois jo alkuunsa. Ei ole taivasta maan päällä, kyllä ristiriitoja aina tulee. Vaan se asiakkaan ja työkaverin arvostaminen on kaiken a ja o.

Muita töitä tehneenä itselleni oli täysi tyrmäys aikanaan alalle tultuani havaita alan nokkimiskulttuuri ja kiusaamisen määrä. Hyviä paikkojakin on toki, mutta "yksi mätä omena" voi pilata koko työyhteisön. Näitä ei ehkä pystytä kokonaan karsimaan, vaan yrittää saada asia selville koeajan puitteissa.

[hansukatti]

Mä kanssa mietin, että mitkä ne yleisesti hyväksytyt hyvän hoitajan ominaisuudet sitten ovat, joita haastatteluissa pyritään seulomaan? Itse en ainakaan tunne tällaisia kriteereitä.

Eikö myös hiljainen ihminen voi olla hyvä hoitaja yhtälailla kuin sosiaalisesti lahjakas jne? Vai ovatko sosiaaliset taidot tärkeämpiä kuin käytännön taitojen osaaminen ja teoriatiedon hallitseminen? Eli karrikoiden, kun haastatteluissa osoittaa olevansa ulospäinsuuntautunut ja alasta kiinnostunut, on ihan ok, ettei pääsekään tenteistä läpi? Kirjantentillä pystytään kuitenkin mittaamaan opiskelijan motivaatiota, kykyä jäsentää tietoa ja tulkita sitä sekä kirjallisia taitoja, mitkä ovat tulevassa työelämässä äärettömän tärkeitä ja mitkä ennakoivat opinnoissa hyvin suoriutumista. Opiskelijoilla on kyllä edelleenkin varsin laajasti käytännön harjoittelujaksoja, minkä aikana voidaan huomata, mikäli opiskelijalla on jotain työntekoa merkitsevästi estäviä puutteita sosiaalisissa taidoissa tai muita ongelmia.

[Tikki]

Mitenkä kattavasti näihin ongelmiin sitten puututaan? Elävästä elämästä esimerkki jossa eräs aikuisopiskelija oli ollut ilmeisen törkeä, ylimielinen ja vailla mitään työmoraalia ensimmäisessä harjoittelupaikassaan. Ohjaaja oli kuitenkin päättänyt päästää opiskelijan läpi harjoittelusta ettei se nyt ainakaan toista viittä viikkoa vietä heidän kanssaan, sitä ei kestä kukaan. Tästä kuultuaan samassa ryhmässä muutama muu opiskelija huomautti asiasta opettajalle, kertoen että tämä aikuisopiskelija on ryhmässä muutenkin erittäin epätoivottu ihminen koska on kertakaikkiaan ilkeä ja ylimielinen eikä vaikuta kovin soveltuvalta alalle. Opettaja oli murahtaen todennut ettei asia kuulu teille. Ja se siitä. Tälläinen ihminen on kovaa vauhtia valmistumassa alalle. 
Myöskin ihmettelin hieman kun keikkatöitä (ph/lh nimikkeellä) hakiessani haastattelussa täti kertoi että on tullut vastaan sellaisiakin alan opiskelijoita jotka on pitänyt käännyttää. Ovat olleet räikeän sopimattomia alalle keikkatyöhön. Sitä täti ei kertonut ottavatko tälläisissä tilanteissa yhteyttä kouluun. 

[Mimmis]

Mitenkä kattavasti näihin ongelmiin sitten puututaan? Elävästä elämästä esimerkki jossa eräs aikuisopiskelija oli ollut ilmeisen törkeä, ylimielinen ja vailla mitään työmoraalia ensimmäisessä harjoittelupaikassaan. Ohjaaja oli kuitenkin päättänyt päästää opiskelijan läpi harjoittelusta ettei se nyt ainakaan toista viittä viikkoa vietä heidän kanssaan, sitä ei kestä kukaan. Tästä kuultuaan samassa ryhmässä muutama muu opiskelija huomautti asiasta opettajalle, kertoen että tämä aikuisopiskelija on ryhmässä muutenkin erittäin epätoivottu ihminen koska on kertakaikkiaan ilkeä ja ylimielinen eikä vaikuta kovin soveltuvalta alalle. Opettaja oli murahtaen todennut ettei asia kuulu teille. Ja se siitä. Tälläinen ihminen on kovaa vauhtia valmistumassa alalle. 

Myöskin ihmettelin hieman kun keikkatöitä (ph/lh nimikkeellä) hakiessani haastattelussa täti kertoi että on tullut vastaan sellaisiakin alan opiskelijoita jotka on pitänyt käännyttää. Ovat olleet räikeän sopimattomia alalle keikkatyöhön. Sitä täti ei kertonut ottavatko tälläisissä tilanteissa yhteyttä kouluun. 

 

En nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa? Ei kai nyt yhden harjoittelun perusteella voi todeta opiskelijan olevan alalle sopimaton? Jos on paljon poissaoloja, niin silloinhan on käsittääkseni vaarana ettei valmistu. Opettajahan tulee keskustelemaan, kuinka harjoittelussa menee ja silloin ohjaaja voi ottaa puheeksi huomaamansa kehittämisen kohteet. Toki myös heti opiskelijalle olisi hyvä mainita missä voisi petrata.

 

Miksi opiskelijatovereiden pitäisi saada asiaan puuttua? Miksi yhden työhaastattelun perusteella voisi ilmoittaa kouluun, että jo on teillä tyyppi alalle tulossa?

 

Vierastan aivan julmetusti näitä nopeita päätelmiä ihmisistä. Itse olen erittäin hitaasti lämpiävää sorttia. Opiskeluaikana olin hiljainenkin ja epävarma. Edelleenkään en ole suurin kahvipöytäkeskustelujen ylläpitäjä, mutta ei se minusta millään tee huonoa hoitajaa. Hiljainenkin voi olla sosiaalinen ja omassa roolissaan tärkeä tiimin jäsen, koska usein tekee hyviä huomioita ja kuuntelee. 

 

Jos hoitaja työssään ja työyhteisössään on persreikä suhteessaan hoidettaviin ja kollegoihin, ei hänen tehtävänsä silloin varmaankaan ole ainakaan päiväsaikaan tehtävässä työssä. Ja kuule, kyllä ne työt aika nopeasti loppuu jos työelämässä käyttäytyy kertomallasi tavalla. Itse olen ainakin tottunut siihen, että esimies kyselee uudesta tekijästä millainen tämä on ollut ja kannattaako pyytää enää uudelleen.

[hansukatti]

Vuonna 2012 tuli voimaan SORA-lainsäädäntö, mikä antaa oppilaitoksille mahdollisuuden puuttua, mikäli opiskelija todetaan jollain tapaa sopimattomaksi. Yleisimmin tätä sovelletaan käsittääkseni päihdeongelmien tai vakavien sairauksien yhteydessä. Muutoin opiskelijan oikeussuoja on hyvin vahva, joten oppilaitoksen puuttumisella tulee olla todella painavat perusteeta näyttö, mitkään huhupuheet eivät riitä. Käytännössä oppilaitos vastaa aina viimekädessä myöntämästään tutkintotodistuksesta ja on siis velvollinen eväämään opiskelijan opinnot tai vaatimaan lisänäyttöjen ja selvityksiä tarvittaessa. Vakaviin ongelmiin puuttuminen vaatii tietysti melkoisesti rohkeutta ja aikaa opettajalta eli varmasti valitettavasti käytännössä vakaviakin ongelmia saatetaan katsoa läpi sormien ja liian pitkään.

[Tikki]

Siis ei ollut poissaoloja vaan hän ei ollut tehnyt harjoittelussa juurikaan mitään. Kahvitellut ja todennut ettei tarvitse mitään tehdä. Koska hänellä on aiempi, ei tämän alan, koulutus takanaan ja on aikuinen ihminen. Huitelee miten sattuu eikä kuuntele ohjeita, tekee mitä lystää koska ajattelee tietävänsä kaiken.

 

Opettaja ei välttämättä saavu harjoittelupaikkaan ollenkaa, varsinkin jos opiskelijan mielestä menee ihan hyvin. Tokihan ohjaajan olisi pitänyt opiskelijalle sanoa että tästä ei tule mitään mutta kuvastaa kai se opiskelijasta jotain jos ohjaaja ei sano mitään sen pelon vallassa että opiskelija viettää toiset viisi viikkoa hänen kanssaan. Kyllä se minusta on outoa jos muun ryhmän huolta ihmisen allalle sopimattomuudesta ei oteta ollenkaan huomioon. Eikä kyse ole mistään pikku ujoudesta vaan siitä että tyyppi kuvittelee tietävänsä kaikesta kaiken ja tekee esim.simulaatioissa asioita aivan oman mielensä mukaan muuta ryhmää häiriten ja valittaa kun hänestä ei tykätä vaikka on niin fiksu ja taitava ihminen omasta mielestään. Eihän se tietenkään opiskelijoiden päätettävissä ole kuka ei ole soveltuva alalle mutta kyllä tälläinen huoli pitäisi minun mielestä ottaa huomioon ja edes kuunnella.

 

On se vaan minusta aika eksoottista että jos sh opiskelijaa keikkalaiseksi hakiessa ei oteta töihin koska ei ole alalle tai niihin tehtäviin soveltuva ja silti saa edelleen jatkaa opintojaan. Siinä ei kuitenkaan tarvitse kummoisia osata ja keikkatyö kohteetkin katsotaan hakijan omien valmiuksien mukaan. Ei sielläkään varmasti ujouden tai hiljaisen luonteen takia ketään käännytetä, varmaankin on vähän isommista asioista kyse.

 

En nyt tässä tosiaan tarkoita mitään ujoutta tai lievää epäsosiaalisuutta. Olen itse juurikin tällä hetkellä samanlainen kuin kuvasit itse olevasi opiskelijana. Eihän se tee kenestäkään huonoa ihmistä tai huonoa hoitajaa, tietty.

[Mimmis]

Okei, kiitos Tikki vastauksestasi. Nyt ymmärrän paremmin, mitä tarkoitit.

 

Minua huolestuttaa enemmän se, miksi ympärillä olevat eivät ota asiaa puheeksi. Vai onko otettu?

Henkseleitään paukutteleva tyyppi tuskin itse pohtii paljonkaan toimintaansa, varsinkin jos kukaan ei anna syytä tähän. Jo alkumetreillä pitäisi jonkun työyhteisöstä pystyä ottamaan puheeksi opiskelijan asenne. Sanoa suoraan, ettei tuommoinen homma vetele. Voisi ajatella niinpäin, että jokainen ihminen ansaitsee mahdollisuuden kehittää itseään ihmisenä, muuttaa käytöstään. Toki sitten on niitä, jotka ovat mielestään aina oikeassa ja se ei muuksi muutu.

 

Viisasten kiveä ei minulla ole sen suhteen mitä tehdä, jos kaikki keinot on jo kokeiltu. Paitsi tietysti se, että kylmästi pistää tyypin käymään harjoitteluja läpi vaikka hamaan tulevaisuuteen asti jos ei hyväksyttävästi voida päästää läpi. Kyllä sillä muutaman vuoden kuluttua varmaan alkaa olla jo maha kipeenä 8h/pv kahvin juonnista.

 

 

[Tikki]

Karkaa käsistä koska tämä aiheen ohi kirjottelu mutta..
Siis sitähän nuo luokkakaverit olivat yrittäneet. Herättää opettajan huomion että huomaisi millainen tyyppi on kyseessä, kertoa huolensa että miten tuollainen on tulossa alalle töihin jos ei ensimmäisestäkään harjoittelusta meinaa selvitä. En sen tarkemmin tiedä että mitenkä ahkerasti luokkakaverit yrittävät puuttua tyypin touhuihin muutoin. Kyllähän se toki niin on että harjoittelun ohjaajan olisi pitänyt kyetä sanomaan että tämä ei vetele tai ottaa sinne kouluun yhteyttä mutta asiat eivät ole menneet ihan niin, harmi kyllä. Muut luokkalaiset eivät yllättäen halua olla ko.ihmisen kanssa tekemisissä tai tehdä esim. ryhmätehtäviä. Tästä suivaantuneena kyseinen opiskelija oli todennut hänen olevan yksinkertaisesti niin viisas ja ylivoimainen että siksi te muut kartatte häntä   Ihmettelen siis todella ettei opettaja ottaantunut tähän asiaan ollenkaan. 

 

 

[Vieras: opiskelija]

Opiskelijavalinta järjestelmää muokataan jatkuvasti ja mielestäni suunta ei ole aivan ihanteellinen. Opiskelua ja alan vaihtoakin vaikeutetaan joten olisi tärkeää myös hakijalle että pääsykoe/testi olisi olemassa.