Jump to content
MAINOS

Väitös: Työaikasuunnittelulla voidaan edistää työntekijöiden työstä palautumista


Reportteri

Recommended Posts

Sairaanhoitajat palautuvat vuorotyöstä parhaiten eteenpäin kiertävässä vuorotyöjärjestelmässä, jossa vuoroa seuraa aina myöhemmin alkava vuoro, kuten aamuvuoroa iltavuoro. Yksittäinen pitkä työvuoro ei kuitenkaan haittaa palautumista, osoitti terveystieteiden maisteri Susanna Järvelin-Pasasen väitöstutkimus.

 

Riittävä palautuminen työvuorojen välillä tukee työntekijöiden jaksamista sekä edistää työkykyä ja terveyttä. Järvelin-Pasasen väitöskirjatyössä tutkittiin sykevälivaihtelun avulla työaikojen vaikutusta työssä kuormittumiseen ja palautumiseen.

 

Niin sanotussa taaksepäin kiertävässä vuorotyöjärjestelmässä siirrytään iltavuorosta aamuvuoroon alle 11 tunnin levon jälkeen. Tutkimus osoitti, että vähentämällä tällaisia nopeita siirtymiä työvuorojen välillä voitiin vaikuttaa myönteisesti sairaanhoitajien palautumiseen. Sen vuoksi eteenpäin kiertävää vuorotyöjärjestelmää kannattaa suosia hoitotyössä.

 

Tutkimuksessa havaittiin myös, että palautumisen näkökulmasta yksittäinen pitkä työvuoro eli yhdistetty aamu- ja iltavuoro ei kuormittanut työntekijää enempää kuin kahdeksan tunnin työvuoro. Tulos oli yllättävä, sillä aikaisemman tutkimustiedon mukaan säännöllisesti yli 50-tuntinen työviikko ja ylityöt ovat uhka työntekijän terveydelle. Onkin todennäköistä, että pitkien työvuorojen haitalliset vaikutukset ilmaantuvat vasta tehtäessä useampia pitkiä työvuoroja peräkkäin.

 

Tutkimukseen osallistui opettajia ja vuorotyötä tekeviä sairaanhoitajia. Mittausmenetelmänä käytettiin tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa kuvaavaa sykevälivaihtelurekisteröintiä ja kyselyitä. Mittaukset toteutettiin työssä, vapaa-aikana ja yöunen aikana. Aiheeseen liittyvät aiemmat tutkimukset ovat perustuneet usein laboratorio-olosuhteissa tehtyihin mittauksiin ja työntekijöiden kokemuksia selvittäneisiin kyselyihin. Aidoissa työskentelyolosuhteissa toteutettuja pitkittäistutkimuksia on tehty vain vähän, vaikka niiden avulla on mahdollista saada täsmällisempää tietoa työssä kuormittumisesta ja palautumisesta.

 

Työkuormituksen ja palautumisen tarkastelu on ajankohtaista. Työelämässä tapahtuneet muutokset ja työn tehokkuuden ja joustavuuden sekä palvelujen saatavuuden vaatimukset edellyttävät uudenlaisia työaikajärjestelyjä. Siksi työajat ovat muuttuneet monimuotoisemmiksi, joustavammiksi ja epäsäännöllisemmiksi ja usein myös työntekijän terveydelle haitallisiksi.

 

Työaikojen haitallinen vaikutus yksilön kuormittumiseen ja terveyteen on huomioitu myös työturvallisuuslainsäädännössä. Työturvallisuuslakiin tehty lisäys mukailee sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa tavoitetta pidentää keskimääräistä työuraa kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan objektiivista tietoa työntekijöiden kuormittumisesta ja palautumisesta sekä työaikajärjestelyjen terveysvaikutuksista.

 

Väitöstutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää työterveyshuollossa haitallisen työkuormituksen ja työstressin varhaisessa tunnistamisessa ja ehkäisemisessä sekä työntekijöille annettavan ohjauksen ja neuvonnan tukena. Tuloksia voidaan hyödyntää myös työpaikkojen vuorotyösuunnittelun tukena.

 

Lähde

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...