Jump to content
MAINOS

Työnantajapuoli haluaa lyhentää toisen asteen koulutusta


dino

Recommended Posts

"Elinkeinoelämän keskusliitto eli EK:n koulutusjohtajan Markku Koposen mukaan pitäisi käydä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, esimerkiksi ammattikoulujen ja peruskoulun opintosisältöjen kimppuun.

Nyt esimerkiksi ammatillisen koulutuksen jättää kesken yli kymmenen prosenttia opiskelijoista.

Määrä on Koposen näkemyksen mukaan lisääntynyt sen jälkeen, kun opintoajat pidennettiin kahdesta kolmeen vuoteen. Liika teoriapainotteisuus voi Koposen mukaan vieraannuttaa jotkut oppilaat opintojen ääreltä. Hän uskoo, että nykyistä lyhyempi koulutusaika yhdistettynä näyttötutkintoon toisi ammatilliseen koulutukseen tehoa."

"Pitäisi hakea sellaisia ratkaisuja, joissa toisen asteen ammatillista koulutusta voitaisiin enemmän suorittaa osina. Sen sisältö pitäisi muokata sellaiseksi, että myös ne, joilla ei ole valmiuksia teoreettisiin opintoihin, pystyisivät hankkimaan ammattitaidon kädentaitojen osaamisnäyttöjen kautta, Koponen sanoo.

Koulun suorittaminen osissa tarkoittaisi hänen mukaansa myös koulutusajan lyhentymistä. Koposen mukaan joillakin aloilla jopa vuoden koulutus näyttötutkinnon kera riittäisi ammattipätevyyden hankkimiseen."

Lisää paivän Aamulehdessä: http://www.aamulehti.fi/a/2005/02/01/2087882.shtml (vaatii tunnukset ja kirjautumisen)

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

"Koulun suorittaminen osissa tarkoittaisi hänen mukaansa myös koulutusajan lyhentymistä. Koposen mukaan joillakin aloilla jopa vuoden koulutus näyttötutkinnon kera riittäisi ammattipätevyyden hankkimiseen."

Kerrankin olen samaa mieltä työnantajapuolen kanssa; ei muuta kuin back to the seventies ja lähihoitajakurssien teoriapuoli vuodessa lävitse ja sairaanhoitajat 2,5 vuodessa. Kyllä kenttä ja käytäntö loput opettaa.

Ja eipä olisi hoitajapulaakaan enää näillä systeemeillä.

Link to comment
Share on other sites

Kerrankin olen samaa mieltä työnantajapuolen kanssa; ei muuta kuin back to the seventies ja lähihoitajakurssien teoriapuoli vuodessa lävitse ja sairaanhoitajat 2,5 vuodessa. Kyllä kenttä ja käytäntö loput opettaa.

Ja eipä olisi hoitajapulaakaan enää näillä systeemeillä.

Kunhan se näyttö ei sitten olisi mikään läpihuuto juttu.

Koskahan koulut laittaa "vastapalloon", vai saavatkohan korvauksensa könttänä opintojen pituudesta riippumatta?

Itse kävin lh/eh:n (120) aikuispuolella 80ov (vai mitä ne nyt olikaan), koin järjestelyn melko toimivaksi, toki olihan siellä vielä paljon poistettavaa. 

Link to comment
Share on other sites

Kyllähän se onnistuu, jos kaiken maailman pilipali (=ei ammattiin liittyvä) karsitaan pois eikä yritetä enää tavoitella yleisaineissakaan lukion lyhyttä oppimäärää summittain vastaavaa oppineisuutta.

Asiassa on vaan yksi hankaluus: toisen asteen koulutuksesta pääsee korkeakouluun vain omalle alalle jos koulutus on alle 3 vuotinen. Tänä päivänä kaikki 3 -vuotisen toisen asteen koulutuksen suorittaneet voivat hakea korkeakouluihin mille linjalle tahansa. Nykyään kun on muitakin vaihtoehtoja oltava kuin perskoulu-lukio-yliopisto, (josta ei edes saa ammattia)! Ja hyvä niin.

Mistähän erehdyin lukemaan vasta vähän aikaa sitten, että opetusministeri pohdiskelee oppivelvollisuusiän nostamista 18 -vuoteen, juuri samasta syystä eli korkeasta keskeytysprosentista johtuen! Taisi olla Ylen tekstiruudun uutiset. Ota tästä nyt sitten tolokku?!

Link to comment
Share on other sites

niin, ja jos tää Pulun mainitsema peruskoulu-lukio-yliopisto-tyyppi tosiaan käy koulua sen paltiarallaa 20 v. yhteen menoon, niin eikös sitä ammattia pitäisi sitten jo arvostaa?? eikä todeta, että "hyvä niin" (ettei saa ammattia)!!

Link to comment
Share on other sites

niin, ja jos tää Pulun mainitsema peruskoulu-lukio-yliopisto-tyyppi tosiaan käy koulua sen paltiarallaa 20 v. yhteen menoon, niin eikös sitä ammattia pitäisi sitten jo arvostaa?? eikä todeta, että "hyvä niin" (ettei saa ammattia)!!

tarkoitin: on hyvä että on muitakin väyliä saada korkeakoulutus, kuin peruskoulu-lukio-yliopisto. Toisekseen: kaikki ei ole akateemisia, kuten minä, joten koen hyväksi että voin käyttää jonkin muun urapolun hyväkseni kuin tuon edellä mainitun akateemisen.

en tarkoittanut: että olisi hyvä ettei yliopistosta saa ammattia, sillä se on juuri tuon koulutusuran heikkous. filosofian maistereita riittää mutta kukaan ei tiedä, mitä ne oikeesti tekee. Yliopistostahan ei hirveesti siis valmistu mihinkään ammattiin. sitä tarkoitin, kirjoitin vähän hassusti

Link to comment
Share on other sites

Yliopistostahan ei hirveesti siis valmistu mihinkään ammattiin.

Ei ehkä "hirveesti", mutta enimmäkseen kuitenkin...

Link to comment
Share on other sites

Yliopistostahan ei hirveesti siis valmistu mihinkään ammattiin.

Ei ehkä "hirveesti", mutta enimmäkseen kuitenkin...

Okei, mutta tulee muistaa se, että kyseessä ei ole ammattiin johtava tutkinto. esim. tuttava opiskelee yliopistossa ja kysyin, mikä hänestä tulee. lakoninen vastaus: filosofian maisteri! Kyseltyäni lisää sain selville, että hän opiskelee ruotsin kieltä ja aikoo pätevöityä vielä opettajaksi maisterintutkinnon päälle. Eli filosofian maisteri ei ole ammatti, se on tutkinto. Riippuu tietysti opiskellusta tieteenalasta, saako tutkintonimikkeellä ammattia. Kauppatieteiden maisteri voi olla vaikka toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja on ammatti, mutta siihen ei ole olemassa tutkintoa. Kauppatieteiden maisteri voi olla paljon muutakin. Siis pääsääntöisesti yliopisto-opiskelu ei suoraan johda ammattiin monessakaan tiedekunnassa.

Link to comment
Share on other sites

Yliopistostahan ei hirveesti siis valmistu mihinkään ammattiin.

Ei ehkä "hirveesti", mutta enimmäkseen kuitenkin...

Okei, mutta tulee muistaa se, että kyseessä ei ole ammattiin johtava tutkinto. esim. tuttava opiskelee yliopistossa ja kysyin, mikä hänestä tulee. lakoninen vastaus: filosofian maisteri! Kyseltyäni lisää sain selville, että hän opiskelee ruotsin kieltä ja aikoo pätevöityä vielä opettajaksi maisterintutkinnon päälle. Eli filosofian maisteri ei ole ammatti, se on tutkinto. Riippuu tietysti opiskellusta tieteenalasta, saako tutkintonimikkeellä ammattia. Siis pääsääntöisesti yliopisto-opiskelu ei suoraan johda ammattiin monessakaan tiedekunnassa.

Opet, lastentarhaopet, lääkärit, hampilääkärit, lakimiehet ynnä muuta epäarvostetut ammatit tykkää varmaan kun sanoo ettei ne valmistu ammattiin yliopistosta. Okei okei, yleistystä suuntaan toiseen.

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Link to comment
Share on other sites

Opet, lastentarhaopet, lääkärit, hampilääkärit, lakimiehet ynnä muuta epäarvostetut ammatit tykkää varmaan kun sanoo ettei ne valmistu ammattiin yliopistosta. Okei okei, yleistystä suuntaan toiseen.

eihän ne valmistukaan, ku kasvatustieteen maistereiksi (tai filosofian maistereiksi tai hoitotieteen maistereiksi jne. jonka päälle joutuvat opiskelemaan kasvatustieteelliset opettajaopinnot), oikeustieteen maistereitakaan ei voi sanoa tuomariksi ennen kuin on tehnyt tietyn määrän auskultointia ja notaarin töitä, käytännössä lakimiehet ovat varatuomareita joka on arvonimenä ansaittava työelämässä, eli yliopistosta saadaan tutkintoja jotka käytännössä muuttuvat ammateiksi vasta tiettyjen erillisten manööverien jälkeen. Yliopistosta saatu tutkinto ei ole ammatillinen vaan akateeminen. Lääkärit on varmaan lähes ainoa ryhmä joka suoraan saa ammattinimikkeen käyttöönsä?! Papiksikaan ei voi ruveta pelkän teologian tohtorin tutkinnolla, on hankittava pappisvihkimys jne. jne.

Link to comment
Share on other sites

eihän ne valmistukaan, ku kasvatustieteen maistereiksi (tai filosofian maistereiksi tai hoitotieteen maistereiksi jne. jonka päälle joutuvat opiskelemaan kasvatustieteelliset opettajaopinnot), oikeustieteen maistereitakaan ei voi sanoa tuomariksi ennen kuin on tehnyt tietyn määrän auskultointia ja notaarin töitä, käytännössä lakimiehet ovat varatuomareita joka on arvonimenä ansaittava työelämässä, eli yliopistosta saadaan tutkintoja jotka käytännössä muuttuvat ammateiksi vasta tiettyjen erillisten manööverien jälkeen. Yliopistosta saatu tutkinto ei ole ammatillinen vaan akateeminen. Lääkärit on varmaan lähes ainoa ryhmä joka suoraan saa ammattinimikkeen käyttöönsä?! Papiksikaan ei voi ruveta pelkän teologian tohtorin tutkinnolla, on hankittava pappisvihkimys jne. jne.

-On se kiva kun joku kertoo meille miten asiat ovat.

My brain is stuck from shooting glue

I'm not sorry for the things I do

 

Carbona not glue

Link to comment
Share on other sites

Mä valmistuin joskus sosiaali- ja terveysalan perustutkinto kourassa, en vaan saanut töitä sillä nimellä ja jouduin olla lähihoitajan töissä. Saas nähdä mitä tämä hoitotyön koulutusohjelma tuo nyt tullessaan...

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Link to comment
Share on other sites

Mä valmistuin joskus sosiaali- ja terveysalan perustutkinto kourassa, en vaan saanut töitä sillä nimellä ja jouduin olla lähihoitajan töissä. Saas nähdä mitä tämä hoitotyön koulutusohjelma tuo nyt tullessaan...

aivan, se on se juttu. että tutkinto on sos.-ja terv.alan perustutkinto ja sen suorittamalla saa ammatin "lähihoitaja". yliopistossa ei yleisesti ammatteja jaella tutkintojen mukana. se on se mun pointti. suorittamalla yliopistossa tutkinnon, voi tuleva ammatti olla vaikka mikä riippuen siitä, minne sillä tutkinnolla menee töihin. (tästä edelleen poikkeuksena jotkut tiedekunnat joista on ollutkin jo puhetta.) etteks te nyt vaan halua ymmärtää mitä mää tarkoitan? lopetetaan jo kun ei tässä päästä puusta pitkään!

Link to comment
Share on other sites

etteks te nyt vaan halua ymmärtää mitä mää tarkoitan? lopetetaan jo kun ei tässä päästä puusta pitkään!

-Ei pidä leikistä suuttua.

My brain is stuck from shooting glue

I'm not sorry for the things I do

 

Carbona not glue

Link to comment
Share on other sites

Guest suojelutyöläinen

kannatan tälläkertaa työnantajan esitystä. koulutusta voisi hyvin lyhentää ja tiivistää. olisi eduksi tietää mihinkä ammattiin ja työhön valmistuu jo opintoihin mennessään tai hakuaikana, kuten silloin ennen, tiesin meneväni msh-koulutukseen ja valmistuvani mielariksi aikanaan. siitä oli ns. löysät vedetty pois, siis opiskelusta ja silti oli suhteellisen paljon käytännönharjoitteluja.

Link to comment
Share on other sites

kannatan tälläkertaa työnantajan esitystä. koulutusta voisi hyvin lyhentää ja tiivistää.

Nimenomaan tiivistää!!! Sieltä vois jättää esim. ne kuuluisat pantomiimit ja villan huovutukset pois:)

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...