Ylihoitajan oikeus lukea potilasasiakirjoja?

[PSO1988]

Vanhainkodissa jossa työskentelen, ylihoitaja järjestää jokaisen hoitajan kanssa keskustelun, jossa tarkastellaan hoitajan kirjaamista oman asukkaan kohdalla. Oman asukkaan potilastietoja ruoditaan henkilön kanssa, joka ei millään tavalla suoraan osallistu asukkaan hoitoon. Ylihoitaja lukee potilaspapereita ja tenttaa, miksi olet kirjoittanut näin ja noin ja kommentoi, miellyttääkö kirjaaminen häntä. Aivan toisellapuolella kaupunkia toimistossa istuva ihminen, käy läpi satoja potilasasiakirjoja omahoitajien kanssa.

 

Onko kellään tietoa, onko ylihoitajalla tähän oikeus asukkaan tietosuojaa rikkomatta?

 

 

Toinen ihmettelyn aihe on elämänkaaren tekeminen ja liittäminen hoitosuunnitelmaan?

 

Jokaisesta omasta asukkaasta tehdään elämänhistoriikki ja se pitäisi liittää hoitosuunnitelmaan. Tässä on mielestäni muutama ongelma. Kun ihmisestä kerätään tietoja, niin  silloin muodostuu henkilörekisteri. Elämänkaaritallennukseen tulee väkisin arkaluonteisia tietoja, joita ei saisi ilman pätevää syytä kerätä, saati luovuttaa kenellekkään. 

Otetaan esimerkki. Iäkäs nainen on asunut parisuhteessa naisen kanssa ja osallistunut ammattiyhdistystoimintaa ja vuoden 1956 yleislakkoon. Tässä on kaksi merkittävää tietoa naisen elämästä, mutta myös kaksi arkaluonteista salassapidettävää tietoa, jota ei edes saisi noin vain kerätä saati tallentaa rekisteriin. Lisäksi sähköisestä potilasrekisteristä, johon pitäisi ohjeiden mukaan kirjata vain potilaan hoitoon liittyviä tietoja, niin voidaanko hoitosuunnitelmaan todella lisätä asukkaan elämänkaari ja sen sisältämät arkaluonteiset tiedot?

 

Asiaa voisin kysyä tietosuojavaltuutetulta, mutta kysyn ensin täältä, jos jollakin olisi tietoa, miten lakeja ja asetuksia pitäisi ymmärtää. 

 

 

Kysyn, koska en halua todellakaan pienen palkan ja raskaan työn lisäksi lakia rikkoa. 

[PSO1988]

Lisään vielä, että pohjaan ihmetykseni näihin lakeihin ja säädöksiin.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuspotilasasiakirjoista 2 §

 

Potilasasiakirjat

Potilasasiakirjoihin kuuluvat potilaskertomus ja siihen liittyvät potilastiedot tai asiakirjat sekä lääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät tiedot tai asiakirjat samoin kuin muut potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen yhteydessä syntyneet tai muualta saadut tiedot ja asiakirjat.

4 § Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen käyttöoikeudet

Potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä potilasasiakirjoja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä ja vastuunsa sitä edellyttävät. Terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevien käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin sisältyviin tietoihin tulee määritellä yksityiskohtaisesti.

 

7 § Potilasasiakirjamerkintöjä koskevat periaatteet ja vaatimukset

Jos potilaan elämäntilanteen kartoittamisen tai muun vastaavan syyn takia hoidon kannalta on tarpeellista kirjata muun henkilön itsestään tai omasta elämäntilanteestaan kertomia yksityiskohtaisia arkaluonteisia tietoja, nämä tiedot kirjataan potilaan palvelutapahtuman asiakirjoihin kuuluvaan erilliseen asiakirjaan, jollei potilasmerkintöjen kokonaisuus huomioon ottaen ole perusteltua kirjata näitä tietoja muulla tavalla. Korostus minun.

 

 

Henkilötietolaki

 

1 §

 

Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista.

3 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) henkilötiedolla kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi;

2) henkilötietojen käsittelyllä henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä;

3) henkilörekisterillä käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta;

4) rekisterinpitäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty;

5) rekisteröidyllä henkilöä, jota henkilötieto koskee;

6) sivullisella muuta henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä kuin rekisteröityä, rekisterinpitäjää, henkilötietojen käsittelijää tai henkilötietoja kahden viimeksi mainitun lukuun käsittelevää;

7) suostumuksella kaikenlaista vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdon ilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn. (11.5.2007/528)

 

 

Mielestäni varsin selvää tekstiä siitä, mitä ei saa kerätä:

 

 

3 luku Arkaluonteiset tiedot ja henkilötunnus 11 § Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto

Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:

1) rotua tai etnistä alkuperää;

2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;

3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;

4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;

5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka

6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.

 

Mutta poikkeus:

 

 

12 § Poikkeukset arkaluonteisten tietojen käsittelykiellosta

Mitä 11 §:ssä säädetään, ei estä:

10) terveydenhuollon toimintayksikköä tai terveydenhuollon ammattihenkilöä käsittelemästä näiden tässä toiminnassa saamia tietoja rekisteröidyn terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta tai häneen kohdistetuista hoitotoimenpiteistä taikka muita rekisteröidyn hoidon kannalta välttämättömiä tietoja;       Korostus minun tekemä.

 

Siis onko elämänpuun tiedot välttämättömiä hoidon kannalta ja missä on se raja, jolloin tiedot pitäisi poistaa? 

 

13) tietojen käsittelyä, johon tietosuojalautakunta on antanut 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan.

Arkaluonteiset tiedot on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole 1 momentissa mainittua perustetta. Perustetta ja käsittelyn tarvetta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein, jollei laista tai 1 momentin 13 kohdassa tarkoitetusta tietosuojalautakunnan luvasta muuta johdu.

 

 

Oikein todella mietin, voinko keskustella hoitoon osallistumattoman ylihoitajan kanssa, asukkaan mahdollisista arkaluotoisista tiedoista rikkomatta lakia?

 

 

 

[Mats]

Kyllä ylihoitajalla on teoriassa oikeus lukea potilaspapereita. Tähän on kuitenkin oltava erityinen syy, esim jonkinlainen tutkimus tms. Ilman erityistä syytä ei hänkään niitä saa lukea. Kirjaamisen tarkkailu saattaisi ehkä olla hyväksyttävä syy, mutta kirjoituksesi mukaan se on enemmän kyttäämistä kuin vaikkapa aitoa kirjaamisen kehittämistä. Kuvaamasi perusteella luulisin, että ylihoitaja rikkoo lakia. Olen myös sitä mieltä, että hänellä ei ole todellakaan tarpeeksi oikeita työtehtäviä, jos on aikaa kytätä joka hoitajan kirjaamista.

 

Elämänhistoriikki voitaisiin potilaista tehdä heidän "nimenomaisella suostumuksellaan". Kertomasi tiedot ovat tosiaan henkilötietolain mukaisia arkaluonteisia tietoja. Varsinkin potilasasiakirjoihin näitä voidaan tallentaa hoitoa varten tarpeellisessa mittakaavassa. Tällaiset merkinnät pitäisi tosiaan ehdottomasti tehdä siten, että potilaat ovat tietoisia, mitä tietoja heistä kirjataan ja mihin käyttöön ne menevät. Tällainen historiikki on varmaan pääpiirteissään vanhainkodissa ihan perusteltu, mutta lähtisin siitä, että se olisi hyvin suurpiirteinen eikä siinä olisi tällaisia arkaluonteisia tietoja lainkaan.

 

Muoks: Tuon asetuksen potilasasiakirjoista §7 koskee siis muuta henkilöä kuin potilasta itseään koskevia tietoja.

[PSO1988]

Kyllä ylihoitajalla on teoriassa oikeus lukea potilaspapereita. Tähän on kuitenkin oltava erityinen syy, esim jonkinlainen tutkimus tms. Ilman erityistä syytä ei hänkään niitä saa lukea. Kirjaamisen tarkkailu saattaisi ehkä olla hyväksyttävä syy, mutta kirjoituksesi mukaan se on enemmän kyttäämistä kuin vaikkapa aitoa kirjaamisen kehittämistä. Kuvaamasi perusteella luulisin, että ylihoitaja rikkoo lakia. Olen myös sitä mieltä, että hänellä ei ole todellakaan tarpeeksi oikeita työtehtäviä, jos on aikaa kytätä joka hoitajan kirjaamista.

 

Elämänhistoriikki voitaisiin potilaista tehdä heidän "nimenomaisella suostumuksellaan". Kertomasi tiedot ovat tosiaan henkilötietolain mukaisia arkaluonteisia tietoja. Varsinkin potilasasiakirjoihin näitä voidaan tallentaa hoitoa varten tarpeellisessa mittakaavassa. Tällaiset merkinnät pitäisi tosiaan ehdottomasti tehdä siten, että potilaat ovat tietoisia, mitä tietoja heistä kirjataan ja mihin käyttöön ne menevät. Tällainen historiikki on varmaan pääpiirteissään vanhainkodissa ihan perusteltu, mutta lähtisin siitä, että se olisi hyvin suurpiirteinen eikä siinä olisi tällaisia arkaluonteisia tietoja lainkaan.

 

Muoks: Tuon asetuksen potilasasiakirjoista §7 koskee siis muuta henkilöä kuin potilasta itseään koskevia tietoja.

 

 

Osastonhoitaja kertoo, että ylihoitaja jatkuvasti tarkkailee kirjoitusten tasoa. Ylihoitaja nyt sitten järjestää jokaisen hoitajan kanssa tapaamisen, kestoltaan 15-minuuttia, jossa kaikkea kirjaamista käydään läpi. Mielestäni tässä ollaan kaltevalla pinnalla ja olisi aivan aiheellista soittaa tietosuojavaltuutetulle ja kysyä neuvoa sieltä. Minun on vaikea ymmärtää sitä, että jollakin hoitoon osallistumattomalla ihmisellä on  jatkuva tarkastusoikeus  vanhusten tietoihin ja mahdollisuus kommentoida kirjoitettua sisältöä.

 

Osastolla rakennetaan elämänpuu kategorisesti jokaisesta asukkaasta. Asukas, joka ei kykene tietoja antamaan ohitetaan ja tiedot tentataan omaiselta. Mitään ajatusta siitä, että asukkaalta tai omaiselta kysyttäisiin lupa tietoihin, niin mitään tämänkaltaista ei ole esitetty.  On lista asukkaista ja päivämäärä, jolloin elämänpuu pitää olla kirjattuna hoitosuunnitelmaan. Olen tietoinen siitä, että hoitolaitoksissa huseerataan, jos jonkinlaisia kansioita ihmisten elämästä kaikkine tietoineen aivan vilpittömässä hengessä. Onko nämä kansiot ja kirjaamiset laillisia, niin siitä on harvoilla käsitystä. No, kysytään tätäkin tietosuojavaltuutetulta.

 

Hyvä huomio tuosta asetuksesta  §7 sen olin ymmärtänyt väärin.

[Kunkku]

Ylihoitajalla taitaa olla työtä vähän liian vähän. Kuitenkin käsittäisin että ylihoitajalla pitää olla joku erityinen syy lukea teidän kirjauksia, eli tekemisistä on vaikkapa valitettu. Muuten on vaikea kuvitella miten hallinnollisia tehtäviä tekevä yh voi olla hoitoon tai hoidon suunnitteluun osallistuva henkilö.

 

Oiskohan aika sinun nostaa kytkintä ja etsiä toinen työpaikka?

[Pöllö]

Tätähän tämä johtaminen välillä on. Pomojen hienoja visioita kirjaamisesta, alaisten työn tarkastamisesta ja toiminnan määräämisestä, kootaan vähän tietoja potilaasta mitä käyttää validaatiossa dementiapotilaan hoidossa. Miltä visiot käytännössä tuntuvat ja näyttävät, voivat joskus olla taas hieman eri asia...

[PSO1988]

Soitin tänään tietosuojavaltuutetun neuvontanumeroon.

 

Ylihoitajan tai ylipäätänsä ihmisen, joka ei ole suorassa hoitosuhteessa asukkaaseen/potilaaseen, mutta jolla kuitenkin on esimiestehtäviä, niin  asiasta on tullut heille useita kyselyjä.  Asia on heillekkin kinkkinen, mutta jossain vaiheessa he antavat ohjeistuksen asiasta. 

Neuvonta kehoitti kysymään perustelut ylihoitajalta ja kirjaamaan ne ylös. Myös pyyntö lähettää perustelut ja yhteystiedot tietosuojavaltuutetun toimistoon tuli.

 

Elämänpolku ja muiden projektien tuotosten kirjaaminen hoitosuunnitelmaan, jossa selitetään ihmisen historiaa arkaluontoisinen tietoineen ei ole asiallista oli vastaus toiseen kysymykseen. Potilasasiakirjoihin lisätään tietoa, joka on oleellista asukkaan/potilaan hoidon kannalta. Sopii kysyä, onko hyvinkin huolellisesti tehty elämänpuu todella oleellinen tieto asukkaan hoidossa? 

 

Elämänpuuhun liittyy todella paljon asioita tietoturvan kannalta. Arkkaluontoiset tiedot? Onko se henkilörekisteri? Onko se henkilörekisterinä osa potilasrekisteriä vai oma rekisteri? Kuka tietoihin pääsee käsiksi? Kuinka oleellista hoidon kannalta? Tietojen kerääminen, kysytäänkö asialliset luvat asukkaalta ja omaiselta? Kysytäänkö lupa kirjallisena? Kerrotaanko selvästi mahdollisuudesta kieltäytyä? Tietojen luovuttajien kirjaaminen ylös, jos ei ole potilas/asukas?

 

Sain vielä numeron "alan spesialistille" tietosuojavaltuutetun toimistossa, joka ei nyt ollut paikalla, joten kysely jatkuu.

[-VF-]

Soitin tänään tietosuojavaltuutetun neuvontanumeroon.

 

Ylihoitajan tai ylipäätänsä ihmisen, joka ei ole suorassa hoitosuhteessa asukkaaseen/potilaaseen, mutta jolla kuitenkin on esimiestehtäviä, niin  asiasta on tullut heille useita kyselyjä.  Asia on heillekkin kinkkinen, mutta jossain vaiheessa he antavat ohjeistuksen asiasta. 

Neuvonta kehoitti kysymään perustelut ylihoitajalta ja kirjaamaan ne ylös. Myös pyyntö lähettää perustelut ja yhteystiedot tietosuojavaltuutetun toimistoon tuli.

Todennäköisesti ylihoitajan oikeus lukea potilasasiakirjoja voisi tulla työnjohtoä-oikeuden kautta. Eli jos ylihoitaja perustelee asiaa sillä, että hän seuraa työntekijöiden työsuoritusten tasoa tms. (eli kyttää mitä ja miten on kirjattu), niin perustelu voisi mennä läpi.

Elämänpolku ja muiden projektien tuotosten kirjaaminen hoitosuunnitelmaan, jossa selitetään ihmisen historiaa arkaluontoisinen tietoineen ei ole asiallista oli vastaus toiseen kysymykseen. Potilasasiakirjoihin lisätään tietoa, joka on oleellista asukkaan/potilaan hoidon kannalta. Sopii kysyä, onko hyvinkin huolellisesti tehty elämänpuu todella oleellinen tieto asukkaan hoidossa? 

 

Elämänpuuhun liittyy todella paljon asioita tietoturvan kannalta. Arkkaluontoiset tiedot? Onko se henkilörekisteri? Onko se henkilörekisterinä osa potilasrekisteriä vai oma rekisteri? Kuka tietoihin pääsee käsiksi? Kuinka oleellista hoidon kannalta? Tietojen kerääminen, kysytäänkö asialliset luvat asukkaalta ja omaiselta? Kysytäänkö lupa kirjallisena? Kerrotaanko selvästi mahdollisuudesta kieltäytyä? Tietojen luovuttajien kirjaaminen ylös, jos ei ole potilas/asukas?

Mä en kyllä keksi miksi tällainen elämänpuu pitäisi ylipäätään kirjata potilasasiakirjoihin. Siinä ei kuitenkaan ole mitään hoidon kannalta oleellista. Kyllä kai niitä voi tehdä jos pitää sitä tarpeellisena, mutta ehkä ne olisi parasta säilyttää omana henkilörekisterinä irrallaan potilasasiakirjoista. Ja ylipäätään kaiken hoitoon liittyvän pitäisi olla näyttöön perustuvaa toimintaa, eli jos elämänpuun hyödystä ei ole mitään näyttöä, niin silloin moisen tekemisestä pitää luopua.