Jordan Posted February 20, 2014 Posted February 20, 2014 Hei, mitä eroa on käytännössä seuraavilla putkilla: Li-hepariini (tummanvihreä) ja Li-hepariini gel (vaaleanvihreä)? Eli kun otan esim Na, K, Krea näytteet niin olen aina ottanut ne vaaleanvihreään putkeen, mutta nyt selatessani putkikarttaa huomasin että ne pitäisikin ottaan tummanvihreään? Kumpaan siis otan ne? Meillä on töissä pitkä lista näytteistä jotka otetaan "vihreään" putkeen, mutta missään ei kerrota onko se vaaleanvihreä vai tummanvihreä. Seuraava ongelma on se, että vaikka tietäisin mihin putkiin tietyt näytteet otetaan, niin en tiedä montako näytettä saa samasta putkesta.
Kotsari Posted February 21, 2014 Posted February 21, 2014 Eroista en osaa sanoa, mutta en kyllä ikinä muista ottaneeni tummanvihreään. Lunttaan aina labrapyyntötarroista kuinka monta putkea pitää ottaa ja millaisiin putkiin. Siitä vaaleanvihreäkorkkisesta kyllä tuntuu tulevan vaikka ja mitä tutkimuksia. Mutta osaako kukaan kertoa käyttökokemuksia laskimoskannerista? Meille on tulossa sellainen, en ole aiemmin kuullutkaan saatikka käyttänyt. Toimiessaan olisi kätevä hyvinkin haastavissa näytteenotoissa...
gettiz Posted February 22, 2014 Posted February 22, 2014 Missä aloittaja on töissä? Törmääkö koskaan labran ihmisiin siellä? Heiltä voisi ihan kysellä että mitä vastaavat, ja pyytää putkikarttaan tarkennuksia. Isona minusta tulee kasanukkuja.
trikki Posted February 23, 2014 Posted February 23, 2014 Hei , googleta käytettävät näytteenottoputket - nimellä ja saat tietoa asiasta. Olisiko tummanvihreät putket antiikkia, koska kyseisessa listassa ei ole sellaisia. "Kyllä on jännittävää elää,ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ylösalaisin-ilman mitään syytä."(Muumipappa ja meri)
Julma Posted February 24, 2014 Posted February 24, 2014 Hei , googleta käytettävät näytteenottoputket - nimellä ja saat tietoa asiasta. Olisiko tummanvihreät putket antiikkia, koska kyseisessa listassa ei ole sellaisia. Ei ole antiikkia. Viime viikolla olen viimeksi ottanut tummanvihreään. Pikasen google-katsauksen mukaan se geeli on kätevää kun näyte sentrifugoidaan niin ei mene seerumit ja plasmat enää uudestaan sekasin. Mikä näyte sitten mihinkin putkeen otetaan, kannattaa varmaan katsoa oman alueen laboratorio-ohjekirjasta (taitaa olla melkein kaikki netissäkin että saa kotoakin selata jos haluaa). Halvat vitamiinit iHerbistä - Klikkaamalla tästä vielä 10 dollaria alennusta ensitilaajalle!
kpl Posted February 25, 2014 Posted February 25, 2014 Hei , googleta käytettävät näytteenottoputket - nimellä ja saat tietoa asiasta. Olisiko tummanvihreät putket antiikkia, koska kyseisessa listassa ei ole sellaisia. Ei ole antiikkia. Viime viikolla olen viimeksi ottanut tummanvihreään. Pikasen google-katsauksen mukaan se geeli on kätevää kun näyte sentrifugoidaan niin ei mene seerumit ja plasmat enää uudestaan sekasin. Mikä näyte sitten mihinkin putkeen otetaan, kannattaa varmaan katsoa oman alueen laboratorio-ohjekirjasta (taitaa olla melkein kaikki netissäkin että saa kotoakin selata jos haluaa). Näinpä juuri! Labra tykkää monesti geeliputkista, koska jos joudutaan erottelemaan seerumi/plasma soluista, ei sekoittumisen vaaraa olei ja näin ollen erotteleminen helpompaa. Myöskään jos putket tippuvat lattialle tai heilahtelevat, niin ei ole solumassa ja plasma/seerumi sekaisin. Tumman vihreään putkeen laitetaan sellaiset, joita ei voi geeliputkeen laittaa. Tällaisia näytteitä ovat kokoverenä säilytettävät (kromosominäytteet), lääkeaineet (lääkeaine voi tarttua geeliin --> vääristää tulosta), kylmässä fuugattavat (kylmänäytteenotto, NH4 esimerkiksi) sillä geeliputkea ei voi kylmäfuugiin laittaa. Toisissa paikoissa lukee tarrassa, että mihin putkeen otetaan (esimerksi EDTA = violettiputki, SITR= hyytymisputki, sininen) mitä eroa on käytännössä seuraavilla putkilla: Li-hepariini (tummanvihreä) ja Li-hepariini gel (vaaleanvihreä)? Eli kun otan esim Na, K, Krea näytteet niin olen aina ottanut ne vaaleanvihreään putkeen, mutta nyt selatessani putkikarttaa huomasin että ne pitäisikin ottaan tummanvihreään? Kumpaan siis otan ne? Meillä on töissä pitkä lista näytteistä jotka otetaan "vihreään" putkeen, mutta missään ei kerrota onko se vaaleanvihreä vai tummanvihreä. Seuraava ongelma on se, että vaikka tietäisin mihin putkiin tietyt näytteet otetaan, niin en tiedä montako näytettä saa samasta putkesta. Noissa erona on tosiaan, että toisessa on geeli (vaaleanvihreä) putken pohjalla verrattuna geelittömään (tummanvihreä). Voisin melkein veikata, että labra tykkäisi enemmän geelillestä putkesta jos kyse on KNK näytteestä, mutta kannattaa varmistaa labralta. Jos olet tähän asti ottanut vaaleanvihreään putkeen, niin et voi kovin väärin olla ottanut koska varmasti olisit saanut palautetta jos jatkuvasti tulisi täysin väärässä putkessa :D Kuitenkin jos asia mietityttää, niin yhteys labraan. Joko vetää käytävällä hihasta tai jos labraa ei ole samassa paikaa, niin soitto analytiikka paikkaan. Varmasti neuvovat mielellään. Tässä muutama netin maailmasta löytyvät putkikartta, mutta kannattaa tosiaan tarkistaa sen oman talon ohje aina :) Veriputki kartta osastojen käyttöön (huslab) kliK! Vakuumiputkikartta (tykslab) kliK! FImlabin näytteeotto-ohjeisto kliK ja vaikkapa taysin putkikartta kliK!
Sibbe Posted January 5, 2016 Posted January 5, 2016 Ei ole ihan eilinen aihe, mutta sellaisen pointin heittäisin että siinä missä geelillinen putki on helpompi käsitellä, on tutkimuksia joissa sitä geeliä ei missään nimessä saa olla. Tutkimuksia, joissa se geeli olisi jotenkin välttämättä oltava, ei kuitenkaan ole! (Korjatkaa joku jos olen väärässä.) Sanoisin siis että jos epäilyttää, niin ota aina geelitön. (Joku voi tietysti tulla sitten valittamaan että olis pitäny ottaa geeliputki, kun se on helpompi käsitellä. Sellaiseen suosittelisin vastaamaan kysymällä että no saako sen tuosta putkesta tutkittua.) Sibbe
kpl Posted January 7, 2016 Posted January 7, 2016 Aivan oikeassa olet! Geelitön putki ei ole koskaan virhe. Sama koskee seerumiputkiakin. Ainoa mikä miulla tulee mieleen on hajautettu näytteenotto ja säilyminen. Esimerkiksi kalium säilyy kokoverenä joku viisi tuntia. Jos otettu geelittömään putkeen, niin näyte tulee fuugata ja erotella jos aikaraamit meinaa tulla vastaan. Eihän tuo virhe edelleenkään ole, lisätyötä vaan
Recommended Posts
Archived
This topic is now archived and is closed to further replies.