Jump to content
MAINOS

Ambulanssien vähentäminen ajaa keskisuomalaisen ensihoidon kriisiin


Reportteri

Recommended Posts

Keskisuomalaiset ensihoidon ammattilaiset huolestuivat sairaanhoitopiirin suunnitelmista vähentää ambulanssien määrää maakunnassa. Kaikkiaan 70 ensihoidon ammattilaista on vedonnut sairaanhoitopiiriin, että suunniteltua ambulanssien vähentämistä ei toteutettaisi. Heidän mielestään ambulanssien vähentäminen ajaisi Keski-Suomen ensihoidon kriisiin.

http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/ensihoitajat-hataantyivat-ambulanssien-vahentamisaikeista/1757429
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/ambulanssien-vahentaminen-ajaa-keskisuomalaisen-ensihoidon-kriisiin/1757432

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Onhan se mukava, että rahaa löytyy kuitenkin...

 

"Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen (kok.) matkustavat maaliskuussa Kiinaan Jyväskylän kaupungin edustajina ja kustannuksella."

 

http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/jyvaskyla-lahettaa-anderssonin-ja-partasen-kiinaan/1755204

 

Toivottavasti Sushin makua ei pilaa liiallinen omantunnon kolkutus, mutta eipä tuota ongelmaa ole Anderssonilla tainnut olla ennenkään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Mikko Lintu on tässä ensihoidon saneeraamisessa ollut hyvin oma-aloitteinen ja innokas vaikka ko. SHP tuottaa jo nyt ensihoidon suomen mittakaavassa hyvin edullisesti. Eli ensihoidosta vastuussa oleva vastuulääkäri on kääntänyt roolit päälaelleen; kun sairaanhoitopiirin virkamies tuhoaa toimivia rakenteita ja käytännössä potkii ensihoidon ammattilaisia pihalle niin kuntapoliitikot ovat hädissään ensihoidon tilasta. Eli demokratiasta ei tietoakaan kun sairaahoitopiirin virkakoneisto jyrää. 

 

Tässä PDF-muodossa Mikko Linnun esitys ensihoidon saneeraamisesta kunnille. Lukuihin ja vastuulääkärin väitteisiin kannattaa suhtautua jonkinasteisella varauksella, osa noista vastuulääkärin väitteistä, prosenteista jne. on varmuudella vääriä ja koko esityksestä paistaa läpi tietty tarkoitushakuisuus.

Jotenkin surullista että kansalaisen perusturvallisuuteen olennaisesti liittyviä asioita johdetaan ja päätetään, jos nyt täysin epärehellisesti, niin ainakin salaillen ja tarkoitushakuisesti. Mihin on unohtunut se tärkein eli potilas. Terveyspalveluja ja ensihoitoa ollaan kehitetty vuosikymmeniä potilaan ehdoilla. Onko niin että kun vastuu ensihoidosta siirtyi sairaanhoitopiireille niin tärkeää on enää vain säästöt ja virkamiesten omat, mahdollisesti jopa henkilökohtaiset intressit?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tuota Linnun leikkaushalukkuutta olen kyllä itsekin ihmetellyt. Käsittääkseni muualla ensihoidon vastuulääkärit ovat olleet kehittämässä alueensa ensihoitojärjestelmää muuten kuin säästöhöylällä. Itse uskoisin, että ensihoidon vastuulääkäri puolustaisi olemassa olevia resursseja eikä ensimmäisenä olisi ensihoitoyksikköjä uhraamassa säästöjä saadakseen.  Kentällä tapahtuvasta ensihoidon käytännön työstä Linnulla ei juurikaan ole kokemusta. Hän onkin sisätautien ja akuuttilääketieteen erikosilääkäri eikä ensihoitolääketieteeseen erityspätevyyden omaava lääkäri kuten monessa muussa sairaanhoitopiirissä on.  Ensihoitolääketieteen omaava lääkärillä on lääkinnällisessä pelastustoimintaorganisaatiossa ("kenttätyössä") annettua koulutusta  vähintään 6 kuukauden päätoimista työskentelyä vastaava määrä. Tosin edellinen ensihoidon vastuuläkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä oli kirurgian erikoislääkäri (gastroenterologia) :) ja kokemusta oli vieläkin vähemmän.

 

Todella hyvä oli tuo keskisuomalaisten ensihoitajien esille tulo asiassa. Näin asioita saadaan julkiseen keskusteluun. Liian kauan Keski-Suomessa on mennyt edellisestä suuronnettomuudesta.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Liian kauan Keski-Suomessa on mennyt edellisestä suuronnettomuudesta.

Ei tarvita edes mitään Konginkangas kakkosta kun Keski-Suomen ensihoidon aliresurssointi paljastuu sillä karmeimmalla tavalla. Ehkä nyt on astuttu SHP:n puolelta se askel jonka jälkeen ei ole kenelläkään kentällä työskentelevällä tarvetta salailla näitä jatkuvia läheltä piti- ja vaaratilanteita, näiden tilanteiden ilmoittaminen pitäisi tietysti olla automaatio terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattilaiselle. Eikös tämä ole jollakin tasolla lakiinkin säädetty..?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Niinpä niin. Joitakin vuosia ambulanssihommia tehneenä vaan ihmettelen tätä jatkuvaa muutoksen halua. Työrauhaa tässä tarvittaisiin. Minulta taitaa jo operatiivinen osallistuminen ensihoitoon olla ohi. Mutta päätöksen tekoon voin vielä kait vaikuttaa. Vuosia olen tolkuttanut sairaanhoitopiirin virkamiehille, että mistä löytyy maksaja tälle kaikille kivalle. Ei vastausta! No kun eivät omilla rahoilla pelaa, eivät välita kustannuksistakaan. Lintu on nimensä mukainen. Kun vettä sen höyhenille valaa, se valuu heti pois. Kasvokkain puhuessa iloinen virne, mutta kun selän kääntää.... Oisko syy ettei ole kenttäkokemusta. Mutta on se Mikko siinä oikeassa, että nuo käyttöasteet ovat matalia. Onko porukka oppinut liian hyvälle. Jos 24 tunnin aikana on aktiivia 7,5 tuntia niin onko se liikaa. Ala nyt vaan on sellainen, että päivät on erilaisia. Joskus mennään 20 t/vrk ja joskus piereskellään 2 vrk. Sehän on tuon homman suola. Mutta älkää unohtako, miksi siellä tiellä paahdatte. Potilas on oikeutettu hyvään palveluun!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

kun jostain pitää säästää. ongelma on, että 24h vuorot sekä liian alhaiset käyttöasteet tulee saada kuntoon. vastuulääkäri on ottanut järkevän linjan siihen mitä tehdään ja millä resursseilla !

 

natisijat ovat niitä vesseleitä, joille oma napa on lähempänä kuin yhteiset toiminnot eli joutuu joskus töissä tekemään töitä !

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Onhan se lähtökohtaisesti hankala tuo ambulanssien käyttöaste. Tuota listaa kun selas, niin on paljon sellaisia autoja jotka ei ole ajossa kuin sen keskimäärin neljänneksen vuorosta. Palkka kuitenkin juoksee koko tuon ajan.

 

Kuitenkin jos ajattelee, että jonku osaston käyttäaste olisi 25%, niin ei liene mitään epäselvää mitä tapahtuisi... Kuitenkin kun ensihoidon pitää aina varautua siihen pahimpaan ja resursseja pitää olla sillä tavalla tarjolla tarvittaessa. Kustannustehokkain ja potilaiden kannalta paras keino lienee tuo varallaolo. Entäs jos ei puhuttaisikkaan 15min varallaolosta, vaan ne olisi puolen tunnin esimerkiksi? Pystyykö kenttäjohtaja katsomaan tilannetta ja ennakoivasti nostamaan autoja kevyemmällä perusteella liikkeelle kun siltä alkaa näyttää?

 

Varallaolo tuntuu kuitenkin ensihoidolle olevan aika punainen vaate, ymmärrän toki sen syyn... Kuitenkin teidän ala on sellainen että keikkaa tulee välillä ovista ja ikkunoista, välillä sitä ei ole. Voitaisiinko tuota varallaoloa helpottaa käytännön järjestelyillä? Kaksi lähekkäin asuvaa on yhdessä vuorossa varalla ja auto toisen pihassa kaapelissa?

 

Sitten on tietysti se vaihtoehto, että ensihoito tekisi jotain silloin kun ei ole ajossa, mitä se sitten olisi? Eipä taida tässä taloustilanteessa tulla pitkällä aikavälillä kysymykseenkään että keskimäärin vain neljännes työajasta tehdään töitä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Entäs jos ei puhuttaisikkaan 15min varallaolosta, vaan ne olisi puolen tunnin esimerkiksi?

 

Siis yksiköt liikkeelle puolen tunnin päästä hälytyksestä? Sen verran minä ensihoidosta ymmärrään, että se ei ole enään useinkaan mitään ensihoitoa ja sairaankuljetusta vaan silloin tarvitaan ruumisautoa ambulanssin sijaan ja määränpää on kylmiö päivystyksen sijaan. Eloton ei kyllä odottele puolta tuntia.

 

natisijat ovat niitä vesseleitä, joille oma napa on lähempänä kuin yhteiset toiminnot eli joutuu joskus töissä tekemään töitä !

 

Kyse on siis 70 Keski-Suomen alueella toimivan ensihoidossa työskentelevän yhteisestä huolesta jota mielestäni kannattaa kuunnella. He konkreettisesti joutuvat päivittäin kohtamaan ongelmat työssään jotka ovat pääosin toimistotyötä tekevälle vastuulääkärille vieraita.  Mielestäni on järkevää nostaa epäkohtia yleiseen keskusteluun ja pyrkiä näin vaikuttamaan parempien resurssien saamiseksi alueelle.  Päätökset tekevät viime kädessä kuntapäättäjät, jotka päättävät itse rahoituksesta. Se, että asioista ja epäkohdista pitäisi vaieta on mielestäni paljon vaarallisempaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

 

Entäs jos ei puhuttaisikkaan 15min varallaolosta, vaan ne olisi puolen tunnin esimerkiksi?

 

Siis yksiköt liikkeelle puolen tunnin päästä hälytyksestä? Sen verran minä ensihoidosta ymmärrään, että se ei ole enään useinkaan mitään ensihoitoa ja sairaankuljetusta vaan silloin tarvitaan ruumisautoa ambulanssin sijaan ja määränpää on kylmiö päivystyksen sijaan. Eloton ei kyllä odottele puolta tuntia.

 

En tiedä, että ymmärsitkö tahalleen vai vahingossa väärin, mutta väännän nyt vielä rautalangasta. Idea siis oli, että kun kenttäjohtaja huomaa, että autoja ei ole enää välittömässä lähtövalmiudessa, vaan kaikki ovat keikalla, niin tällöin nostettaisiin sieltä varalta auto lähtövalmiuteen. Voidaanhan tuo varalla oleva auto nostaa lähtövalmiuteen myös siinä vaiheessa kun enää yksi alueen auto on vapaana tai jotain muuta vastaavaa. Toimitaanko näin?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

kun jostain pitää säästää. ongelma on, että 24h vuorot sekä liian alhaiset käyttöasteet tulee saada kuntoon. vastuulääkäri on ottanut järkevän linjan siihen mitä tehdään ja millä resursseilla !

 

natisijat ovat niitä vesseleitä, joille oma napa on lähempänä kuin yhteiset toiminnot eli joutuu joskus töissä tekemään töitä !

 

Edit: 25 % (hälytys)tehtäväsidonnaisuus ei tosin tarkoita, että töitä tehdään vain neljäsosa työaikaa. Kaluston tarkastus, täydennys, huollot, koulutukset, lakisääteiset tauot, raportoinnit sekä tehtäviin kuulumattomat siirtymiset kun myös kuuluvat työhön. Pitääs joku päivä laskea tuo oma tehtäväsidonnaisuus, eli joku suht täysi päivä kun ollaan liikkeellä, mikä osa ajasta oikeasti ollaan tehtävissä kiinni. 25 % tehtäväsidonnaisuutta ei todellakaan tarkoita, että 75 % ajasta oltaisiin vapaana tekemään muita töitä. Varsinkin jos se täytetyö sijaitsee muualla ts. sinne joudutaan tehtävän jälkeen siirtymään. Toisaalla talousmaailmassahan on myös selvitetty, miten paljon työajastaan oikeasti tekee töitä tehokaskin työntekijä. Erilaista täytetilpehööriä on itse kullakin työstä yleensä kaksinumeroisia prosenttiosuuksia, tehokkaillakin.

 

Keskimääräinen tehtäväsidonnaisuus luokkaa 25 % on melko alhainen, tosin tarina ei kerro, tehdäänkö joissain yksiköissä töitä ns. varallaolosta eli suurin osa työaikaa päivystetään esim. kotona pientä korvausta vastaan, täysi palkka juoksee vain hälytystehtävän ajan. Toisaalla kiireisessä ensihoidossa ei sitä tehtäväsidonnaisuutta kannata vetää hirveästi yli 50 %:n, paikastaan riippuen prosenttiosuus voi vaihdella. Mitä suurempi keskimääräinen tehtäväsidonnaisuus on, sitä epätodennäköisemmin lähistöllä on sitten ambulanssia sitä oikeaa hätätilapotilasta varten.

 

Järjestelmässä täytyy huomioida myös päällekkäiset tehtävät ja monipotilastilanteet. Lisäksi ovat varsinaiset suuronnettomuudet. Haja-asutusalueella yksiköiden vähentäminen lisää helposti ambulanssityhjiötä, seuraava yksikkö voi olla varsin kaukana, kun alueen oma on kiinni toisaalla, tai usean potilaan tilanteessa lisäyksiköitä odotellaan pitkään. Hyvä ensivastejärjestelmä tietysti antaa lisäaikaa, mutta haja-asutusalueella se ensivastejärjestelmäkin lähtee kotoaan liikkeelle ts. aikaa menee. Oma lukunsa on sitten se, että päivystysaikaan ts. suurimman osan ajasta ei enää ole päivystäviä terveyskeskuksia ja esim. aluesairaaloiden taso vaihtelee. Päivystykset keskittyvät, toisaalta niissä alkaa sitten olemaan paremmin valmiuksia potilaiden hoitamiseen.

 

Yhtä viisasten kiveä ei varmaankaan ole. Jossain samat yksiköt kuljettavat kiireettömiä siirtoja, jossain sitten avustetaan terveyskeskuksessa. Kolmannessa toimivaan kotisairaanhoidon tai jopa kotisairaalan apuna. Jossakin on sitten ambulanssilla kuljetettu ruoka-annoksiakin. Hyviä ajatuksia odotetaan, missä toteutuvat työehtosopimukset, hätätilapotilaan etu, joustavuus lähteä täytetyöstä nopeasti potilaan luokse sekä työntekijän jaksaminen. Siellä täällä koulutetuista ensihoitajista alkaa olemaan myös pientä pulaa.

 

Yhdessä paikassa olin hetken varallaolojärjestelmässä ja kyllä se hanurista mulle on. Alle vartin olin duunissa, tehtävät tulivat yleensä myöhään illalla tai yöllä, kotiin päästyä keho pyöri vielä hetken adrenaliinilla ja sitten herätyskello soi taas 05.30. Ja saatava korvaus ei kyllä vastannut haittoja ja kuormitusta. Varallaolojärjestelmä on edullinen työnantajalle, mutta työntekijälle se on välillä aika epämiellyttävä - toki jotkut pitävät varallaolostakin. Varallaolojärjestelmä tulee vähenemään, sillä lyhyt lähtöviive varallaolossa aletaan hiljalleen katsomaan työajaksi, koska työntekijä on käytännössä sidottu työhön. Pidempi lähtöviive sitten ei ole sen hätätilapotilaan kannalta hyvä asia. 

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mutta päätöksen tekoon voin vielä kait vaikuttaa. Vuosia olen tolkuttanut sairaanhoitopiirin virkamiehille, että mistä löytyy maksaja tälle kaikille kivalle. Ei vastausta! No kun eivät omilla rahoilla pelaa, eivät välita kustannuksistakaan.

Kuntapäättäjien osaaminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen on yksi syy miksi kunnat ovat talousvaikeuksissa. Eli jos ensihoidon menot ovat muutaman prosentin kymmenyksen kuntien menoista, niin kannattaako aivan oikeasti uhrata hirveästi aikaa tämän sektorin säästöihin. Etenkin kun tiedetään että jokainen ensihoidosta säästetty euro on käytännössä potilaan tavoittamisviiveestä pois - pahimmillaan siis euron säästö kostautuu pikkukunnalle miljoonien laskuna.

Enkä nyt tarkoittanut sinua arvon "Ambulanssinkuljettaja", varmasti sinä osaat nähdä metsän puilta. Yleisellä tasolla ja maallikoista nyt enemmän puhuin.

 

Onhan se lähtökohtaisesti hankala tuo ambulanssien käyttöaste. Tuota listaa kun selas, niin on paljon sellaisia autoja jotka ei ole ajossa kuin sen keskimäärin neljänneksen vuorosta. Palkka kuitenkin juoksee koko tuon ajan.

Jokin väärinkäsitys nyt sinulla, jos et siis tarkoittanut näitä pelastajia jotka ajavat puolet 24 tunnin vuorostaan lanssia ja sen jälkeen siirtyvät palopuolelle valmiuteen.

 

Kuitenkin jos ajattelee, että jonku osaston käyttäaste olisi 25%, niin ei liene mitään epäselvää mitä tapahtuisi...

Kuten jo sanoin, SHP:n varallaololukuihin ei kannata kovin tarkkaan tuijottaa. Matematiikka ei ole helppoa akateemisellekaan; ambulanssi on ajossa 8 tuntia/vrk, miehet on töissä samat 8 tuntia ja ajavat keskimäärin 4 tuntia kyytiä + n. 2 tuntia muuta työtä + lakisääteiset tauot >> vuorokautinen aktiivi yksiköllä alle 20%..? No, eihän tuo ole kuin neljä kertaa pienempi luku kuin todellisuus.. :)

 

Idea siis oli, että kun kenttäjohtaja huomaa, että autoja ei ole enää välittömässä lähtövalmiudessa, vaan kaikki ovat keikalla, niin tällöin nostettaisiin sieltä varalta auto lähtövalmiuteen. Voidaanhan tuo varalla oleva auto nostaa lähtövalmiuteen myös siinä vaiheessa kun enää yksi alueen auto on vapaana tai jotain muuta vastaavaa. Toimitaanko näin?

Varallaolo on 70-lukua, ei sovellu enää tämän päivän akuuttiin ensihoitoon ja suuntaus on onneksi hyvin selkeästi vain välittömään. Yksiköiden varavalmiussiirrot sen sijaan tulevat varmasti lisääntymään, etenkin yöaikana kun tyhjiöitä syntyy herkemmin.
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

 

 

Entäs jos ei puhuttaisikkaan 15min varallaolosta, vaan ne olisi puolen tunnin esimerkiksi?

 

Siis yksiköt liikkeelle puolen tunnin päästä hälytyksestä? Sen verran minä ensihoidosta ymmärrään, että se ei ole enään useinkaan mitään ensihoitoa ja sairaankuljetusta vaan silloin tarvitaan ruumisautoa ambulanssin sijaan ja määränpää on kylmiö päivystyksen sijaan. Eloton ei kyllä odottele puolta tuntia.

 

En tiedä, että ymmärsitkö tahalleen vai vahingossa väärin, mutta väännän nyt vielä rautalangasta. Idea siis oli, että kun kenttäjohtaja huomaa, että autoja ei ole enää välittömässä lähtövalmiudessa, vaan kaikki ovat keikalla, niin tällöin nostettaisiin sieltä varalta auto lähtövalmiuteen. Voidaanhan tuo varalla oleva auto nostaa lähtövalmiuteen myös siinä vaiheessa kun enää yksi alueen auto on vapaana tai jotain muuta vastaavaa. Toimitaanko näin?

 

 

Kyllähän noissa sairaankuljetussopimuksissa on ollut vara-autoja paikoin varallaolossa. Ei aina välttämättä niin edullinen järjestelmä kuin kuvitellaan - jokainen voi laskea, onko järkevämpää pitää isolla alueella muutamaa autoa kotivarallaolossa vai samaan hintaan pistää yksi auto lisää oikeasti välittömään lähtövalmiuteen ja oikeisiin töihin... Tarkoitushan oli teettää työntekijöillä tehokasta työtä eikä maksaa turhasta?

 

Ainakin Helsingissä ensihoidon kenttäjohtaja tarvittaessa nostaa valmiutta ts. perustaa uusia yksiköitä - ja näin, vaikka pinta-alaltaan pienellä alueella on vuorokaudenajastaan riippuen n. 9 - 12 kuljettavaa yksikköä, lääkäriyksikkö, kenttäjohtaja sekä ensivasteyksiköitä n. 9 kpl, kiireettömiä häke-tehtäviä varten 4 yksikköä ja kiireettömät sairaala- yms. siirrot pyörivät toisaalla. Tosin järjestelmä toimii paljon kotivarallaoloa nopeammin ts. korkeintaan 15 minuutissa on siirretty henkilöstöä pelastusyksiköiden penkiltä ambulanssiin. Kotoa ei väkeä tarvitse kutsua, vaan järjestelmän sisällä voidaan siirtää helposti henkilöitä tehtävästä toiseen. 

 

Myös valmiussiirtoja tehdään jonkin verran ts. tyhjiöön voidaan siirtää toinen yksikkö väliaikaisesti. Haja-asutusalueella ei välttämättä aina vain niitä siirrettäviäkään yksiköitä paljoa ole, ja pinta-alat voivat olla välillä epäedulliset valmiussiirtojen kannalta. Eli yksikön kun siirtää jonnekin, niin sitten toisaalla taas tonttia jää hyvin pitkien viiveiden taakse. Runsaat valmiussiirrot voivat toki alkaa haittaamaan sitten sitä terveysaseman vuodeosastolla tms. avustamista, kun lanssi suhaa muutaman kunnan rajaseuduilla jatkuvasti oikeaa painopistettä etsien. Mutta yhtä ratkaisua ei ole, varmasti toimii jossain, toisaalla taas ei.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kuten Pöllö tuossa ylempänä sanoikin, ei ensihoitopalvelun "työntekoastetta" voi tulkita pelkästään tehtäväsidonnaisuuksia tuijottaen. Tehtäväsidonnaisuus lasketaan kuitenkin väliltä matkalla-potilas luovutettu eli esim paluuta keikalta asemalle ei tähän lasketa kuten ei lasketa myöskään pakollisia koulutuksia, huolto- ja asemapalvelustehtäviä tms jotka kuitenkin työhön aika oleellisesti kuuluvat.

Lisäksi pitäisi mielestäni ottaa huomioon se fakta, että ensihoidon ohella ensihoitopalvelun tehtävä on tuottaa myös valmiutta. Esimerkiksi pelastustoimessa tämä on saatu aika hyvin kansan ja päättäjien ymmärrykseen, eikä siellä käsittääkseni alan johtavat viranomaiset kauheasti tuijottele tilastoja siitä, miten monta prosenttia vuorokaudesta se hööki oikeasti onkaan keikalla ja mieti sen pohjalta miten jätkät saataisiin tekemään töitä suurempi osuus työajastaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lisäksi pitäisi mielestäni ottaa huomioon se fakta, että ensihoidon ohella ensihoitopalvelun tehtävä on tuottaa myös valmiutta. Esimerkiksi pelastustoimessa tämä on saatu aika hyvin kansan ja päättäjien ymmärrykseen, eikä siellä käsittääkseni alan johtavat viranomaiset kauheasti tuijottele tilastoja siitä, miten monta prosenttia vuorokaudesta se hööki oikeasti onkaan keikalla ja mieti sen pohjalta miten jätkät saataisiin tekemään töitä suurempi osuus työajastaan.

Aikanaan olin tehtaan kunnossapito-osastolla töissä. Silloin kun kunnossapito-osaston porukka käytti työpäivänsä kortinpeluuseen tarkoitti se että tehdas pyörii hyvin ja johtoporras oli yhtä hymyä. Kertaakaan en kuullut kenenkään sanovan että mitä tuo kunnossapidon porukka laiskottelee, kaikki tiesivät että kun paikat menee rikki ja härdelli tulee, tekee tuo porukka urakalla töitä enemmän kuin tehtaan muuu porukka milloinkaan..

edit: ex-kansanedustaja ottaa asiaan kantaa ja kiinnittää aiheellisesti huomion siihen että ei ole montakaan vuotta siitä kun päivystysten alasajoa perusteltiin alueiden laadukkaalla ensihoidolla..

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kuten Pöllö tuossa ylempänä sanoikin, ei ensihoitopalvelun "työntekoastetta" voi tulkita pelkästään tehtäväsidonnaisuuksia tuijottaen. Tehtäväsidonnaisuus lasketaan kuitenkin väliltä matkalla-potilas luovutettu eli esim paluuta keikalta asemalle ei tähän lasketa kuten ei lasketa myöskään pakollisia koulutuksia, huolto- ja asemapalvelustehtäviä tms jotka kuitenkin työhön aika oleellisesti kuuluvat.

 

Hyvin keskitetyssä ja ketjutetussa kuljetusjärjestelmässä laskeskelin eräälle päivälle, että enpä itsekään tee työtä kuin 65 % työajasta, jos laskutapana on tehtävän vastaanottamisesta potilaan luovuttamiseen. Eli kolmasosan yksiköistä voisi lopettaa ja pistää jäljellejäävien kuormaksi 150 %...? Eipä voi. Jos sitten laskeekin tehtävän alkamisesta todelliseen tehtävän päättymiseen ts. palattu asemalle, niin tehtäväsidonnaisuus nousee tasolle 82 % eli nousu on 17 %-yksikköä. Harvaan asutulla alueella, missä paluumatkalla ei tehtävää todennäköisesti tule, tehtäväsidonnaisuuden nousu olisi suhteessa selvästi suurempi. Tarkastuksiin ja asemapalvelukseen tuli käytettyä aikaa 7 %. Leppoisana päivänä lakisääteisiin taukoihin ja tehtävien odottamiseen meni aikaa 11 % (tessissä sovittu, että reilu 6 % työajasta olisi taukoja).

 

Mutta ensihoidossa ei tulisikaan myydä 94 %:n tehokkuutta, vaan valmiutta. Aito hätätilapotilas yleensä hyötyy nopeasta ensihoidon aloittamisesta tai ainakin kuljetuksesta hoitopaikkaan. Järjestelmä, jossa yksiköt on hyvin hajautettu, on yleensä hätätilapotilaan kannalta hyvä ja tehokas. Yksittäisten potilaiden kohdalla järjestelmä toimiikin varsin hyvin. Kun päällekkäinen potilas onkin hätätilapotilas, täytyy ainakin ensivastejärjestelmän olla kattava ja hyvätasoinen, jotta kuljettava/hoitava yksikkö kohtaa potilaan edes elossa. Kun potilaita on useampia (yhden auton raju ulosajo, useita ihmisiä sisällä; kahden auton nokkakolari tms.), useampia kuljettavia/hoitavia yksiköitä toki tarvittaisiin suhteellisen nopeassa ajassa. Eli sen lisäksi, että järjestelmässä on tehokkuutta ts. tehtäväsidonnaisuus on korkea, täytyy myös laskea realistisesti, millaisia tilanteita halutaan kyetä hoitamaan. Eli missä aikaikkunassa sydäninfarktipotilaan luokse halutaan hoitoyksikkö? Missä aikaikkunassa kolaripaikalle tulisi saada 3 yksikköä? Miten suuronnettomuustilanne kyetään hoitamaan? Päivystyksethän keskittyvät koko ajan, eli yhä useammin potilas kuljetetaan "isolle kirkolle"...

 

Tehtäväsidonnaisuus ei kerrokaan ensihoidossa kaikkea, vaan juuri todennäköisyydet, jolla tavoitetaan erilaisilla riskialueilla potilaita erilaisilla kiireellisyysasteilla. Tämäkään tarkastelu ei riitä, vaan monipotilastilanteille pitäisi käytännössä vielä simuloida omat arvionsa, eli millä todennäköisyydellä eri alueilla saadaan paikalle riittävä määrä yksiköitä 3, 5 tai 10 potilaalle ml. päällekkäiset tehtävät. Tai mikä on aikaväli, jolloin vaikka nokkakolarin 3 potilasta saavat kuljettavat yksiköt 50 %:n tai 75 %:n todennäköisyyksillä eri alueilla.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 1 kuukausi myöhemmin...

 

Keskisuomalaiset ensihoidon ammattilaiset huolestuivat sairaanhoitopiirin suunnitelmista vähentää ambulanssien määrää maakunnassa. Kaikkiaan 70 ensihoidon ammattilaista on vedonnut sairaanhoitopiiriin, että suunniteltua ambulanssien vähentämistä ei toteutettaisi. Heidän mielestään ambulanssien vähentäminen ajaisi Keski-Suomen ensihoidon kriisiin.

http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/ensihoitajat-hataantyivat-ambulanssien-vahentamisaikeista/1757429

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/ambulanssien-vahentaminen-ajaa-keskisuomalaisen-ensihoidon-kriisiin/1757432

 

Keskisuomalaisten ensihoitajien vetoomus kannatti, ensihoidon vastuulääkäri Mikko Lintu joutui perääntymään saneerausakeistaan ja ambulanssien vähentämispäätös on kumottu. http://imageshack.com/a/img842/6931/lcet.png

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

Eipä tuo perusturvallisuuden hoitaminen poliisin ja Pohjois-Savon puolellakaan huikeissa kantimissa ole, Savon Sanomat kirjoittaa "Hälytystehtäviä jää jo hoitamatta" http://www.savonsanomat.fi/savo/halytystehtavia-jaa-jo-hoitamatta/1788191 .

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...