Kysymyksiä ambulanssissa toimimisesta

[jen_nii]

Oon lähihoitaja opiskelija ja erikoistun ensihoitoon. Oon tällä hetkellä ambulanssissa työssäoppimassa ja se on jo loppu suoralla. Muutama kysymys miulla on heränny tässä topin aikana ja haluaisin, että vastaisitte niihin miulle :) Juttelen kyllä asioista vielä ohjaajani kanssa, mutta ois kiva saaha vähä pohjatietoo/ muita näkökulmia.

 

1) Virve, eli milloin sinne pitää sanoo jotain ja mitä? Mitä sanotte vaikka kun haluatte ottaa yhteyden häkeen? En oo siis vielä päässy virven kaa touhuamaan...

2) Miten alotatte keskustelun kun pyydätte lääkäriltä konsultaatiota? Siis tiedän kyllä mitä sinne sitte selitetään, mutta siis sanotteko yksikkötunnusta tai jotain muuta siinä alussa?

3) Siirto kyydeistä sen verran, että kuinka tarkkaan tutkitte potilasta sillon? Ajatellaan tilanne, että siirrätte keskussairaalalta potilasta terveyskeskuksen vuodeosastolle. Teettekö perusmittauksia esim.verenpainetta? Eihän siinä väärin tee jos mittailee, mutta kuitenkin.

4) Puhdistatteko kanylointi paikan?

 

Tässä nyt ainenki heti mielessä olevat kysymykset :)

[jupet]

Heitetään tähän nyt jotain varsinais-suomalaisesta henkkoht näkökulmasta... Nämä eivät enimmäkseen edusta mitään virallisia suosituksia eivätkä ole toimintaohje vaan mielipidekirjoitus :P

1) Eniten huudellaan info-ryhmässä kuljetustietoja jotta hätäkeskus pysyy ajan tasalla missä mennään. esim "Kuljettaa 745D Yrjökakkoseen, kohde sama" eli kuljetetaan potilas koodilla kaatunut TYKSiin eli yliopistosairaalaan nro 3 (helsingissä on nro 1 ja 3 tais olla TAYS) ja kohdattaessa potilas tilanne oli myös 745D eli kaatunut, ei-kiireellinen. Kohdattaessa-koodia ei joka alueella ole tapana käyttää.

Lisäksi voidaan kysellä lisätietoja hätäkeskukselta, pitää alueen eh-ryhmässä yhteyttä kenttäjohtajaan ja muihin yksiköihin, moniviranomaisryhmissä yms yhteyttä poliisiin, pelastustoimeen, tieliikennekeskukseen ja mihin ikinä sattuukaan yhteyttä tarvitsemaan.

2) Itse yleensä aloitan esittelemällä itseni, nimi ja minkä paikkakunnan autosta soitetaan, sitten yhden lauseen kuvaus tilanteesta, miksi soitan "Jalkansa loukanneelle keski-ikäiselle konsultoisin kipulääkettä" tai "Kotinjättämistä konsultoisin, 28 syntynyt nainen, oli tykyttelyä, mennyt jo ohi". Tapauksesta riippuen lääkäri haluaa seuraavaksi potilaan henkilötunnuksen tai antaa suoraan vastauksen kysymykseen tilanteesta ja lääkäristä riippuen.

3) Jos potilas siirtyy sairaalasta tk-vuodeosastolle jatkohoitoon, hänen lähtökohtaisesti pitäisi olla sellaisessa kunnossa ettei hän tarvitse kovin intensiivistä seurantaa. Silti parempi niinsanotusti turvata oma perseensä ja mitata, arvioida ja kirjata hengityksen, verenkierron ja tajunnan tila, Jos potilas on hyvövointinen, asiallinen ja virkeä nii ei sitä ehkä tarvitse ihan pakosta muuta kuin sen arvion ja kirjaamisen... Parempi kuitenkin perusparametrit mitata jos vähänkin epäilyttää.

4) Monet eivät puhdista, mutta milloin oikeasti on niin kiire ettei sitä ehdi tehdä? Oikein tehty puhdistaminen (pyyhkäisy kerran yhteen suuntaan spriilapulla) vähentää kuitenkin tutkitusti kanyyli-infektioita, ja ensihoidon tehtävä ei ole entisestään vaarantaa potilaan terveyttä...

[vertebra]

1) No silloin sinne sanotaan kun on jotain lyhyempää asiaa häkeen, toiselle yksikölle, poliisille, pelastukselle tai kenelle tahansa muulle yhteistyötaholle jonka virvellä tavoittaa. Häkeen ollaan yleisimmin yhteydessä esim kuljetus-/X-koodia ja kuljetuspaikkaa ilmoittaessa, keskustelu aloitetaan tyyliin "häke, yksikkö" ja häke vastaa "yksikkö, häke kuulee" tjsp.

 

2) Ilmoitan aluksi virkanimikkeen, oman nimen, yksikkötunnuksen ja yksikön "kotikunnan" sekä mitä asia koskee. Tyyliin "ensihoitaja Nönnönnöö ESU1211:stä Mouhijärveltä terve, olis kotiinjättämiskonsultaatio, onko hetki aikaa?" Ja sitten loput asiat järkevässä järjestyksessä.

 

3) Riippuu potilaasta. Jos potilas on hyvävointinen eikä ole odotettavissa, että vointi romahtaa äkisti eikä vaivaan liity peruselintoimintojen häiriötä, mittaan paineet/tunnustelen radialiksen ja tökkään saturaatiomittarin sormeen. Jos potilaana on joku intuboitu tehosiirtopotilas, niin toki seurataan tarkemmin ja kattavammin.

 

4) Jos siinä on näkyvää likaa, harvemmin muuten.

[SirLucas]

1) Tiivistettynä silloin kun on asiaa hätäkeskukselle, kenttäjohtajalle tai jollekin yksikölle joka on tai on tulossa samalle tehtävälle (poliisi, ensivaste, palokunta, PV, rajavartiolaitos yms.) Kahdesta edellisestä vastauksesta poiketen täällä Etelä-Pohjanmaalla ei huikita että millaisella koodilla ja mihin kuljetetaan potilasta vaan se painetaan ohjaamon tietokoneelta (Codea).

 

2) Jos kyseessä ensihoitoon perehtynyt lääkäri kuten esimerkiksi FinnHems niin silloin käytän yksikkötunnusta mutta jos soitan terveyskeskukseen tai keskussairaalaan niin aloitan puhelun yleensä "Täältä ("Paikkakunnan") ambulanssista hoitaja (Se ja se) soittaa..."

 

3) Kuten edellisissäkin vastauksista niin tässä voi käyttää omaa maalaisjärkeä. Mitään ehdotonta pakkoa ei ole mitata välttämättä mitään, muuten homma luisuu helposti siihen että kun potilasta lähdetään viemään ison sairaalan silmäpolille niin kaikki perusmittaukset ekg:tä myöten tulee mitattua mennessä JA palatessa koska "kyllähän nyt potilas pitää aina tutkia" (Perustuu tositapahtumiin)

 

4) Virallinen kanta on että ehdottomasti aina mutta käytäntö taitaa olla ennemminkin että tarvittaessa.

[Söppe]

1) Pyydä alueesi viestiohje, se selventää paljon. Muista radion käytön kultaiset säännöt: yksinkertaisesti mieti mitä aiot sanoa, älä huuda, pidä päätelaite 5-10 cm etäisyydellä, paina tangenttia, odota että yhteys aukeaa ja puhu vasta sitten.

2) Opettele ISBAR

mutta älä lässytä kuten tuossa videossa.

3) Jos ei oe vatin välein mitattuna ja kirjattuna vastuulääkärimme sanoo soo-soo.

4) Kyllä mutta en hankaa sitä vereslihalle.

[Kunkku]

Oon lähihoitaja opiskelija ja erikoistun ensihoitoon. Oon tällä hetkellä ambulanssissa työssäoppimassa ja se on jo loppu suoralla. Muutama kysymys miulla on heränny tässä topin aikana ja haluaisin, että vastaisitte niihin miulle :) Juttelen kyllä asioista vielä ohjaajani kanssa, mutta ois kiva saaha vähä pohjatietoo/ muita näkökulmia.

 

1) Virve, eli milloin sinne pitää sanoo jotain ja mitä? Mitä sanotte vaikka kun haluatte ottaa yhteyden häkeen? En oo siis vielä päässy virven kaa touhuamaan...

2) Miten alotatte keskustelun kun pyydätte lääkäriltä konsultaatiota? Siis tiedän kyllä mitä sinne sitte selitetään, mutta siis sanotteko yksikkötunnusta tai jotain muuta siinä alussa?

3) Siirto kyydeistä sen verran, että kuinka tarkkaan tutkitte potilasta sillon? Ajatellaan tilanne, että siirrätte keskussairaalalta potilasta terveyskeskuksen vuodeosastolle. Teettekö perusmittauksia esim.verenpainetta? Eihän siinä väärin tee jos mittailee, mutta kuitenkin.

4) Puhdistatteko kanylointi paikan?

 

Tässä nyt ainenki heti mielessä olevat kysymykset :)

 

Ei-ambulanssi näkökulmasta, mutten malta silti olla kommentoimatta. On sitä tullut opittua jotain tästäkin suunnasta.

 

2) on olemassa ISBAR ohje, sopinee myös ensihoitoon, tutustu siihen

 

3) kattokaa ne haavat, dreenit, jne. ainakin pintapuolisesti. Sitä voidaan osastolla ootella kyytiä koko aamupäivä, joten ne haavat voi olla katottu viimeks aamulla kun kyyti tulee puoliltapäivin. Pari kertaa tullut kyyti takasin osastolle kun on jotain levähtänyt ennenkuin edes autoon kerkesivät.

 

4) eikö se ole suoranaista typeryyttä olla puhdistamatta jos ei nyt hirveä kiire ole... jos jollain on idiootti tapa tehdä jotain täysin vastoin kaikkia ohjeita, niin älä sinä ole idiootti ja tee samoin.

 

Opiskelijana on hyvä kyseenalaistaa ja kysellä toimintatavoista vaikkapa.. Miten teillä on ollu tapana tehdä... ? Koulussa opetettiin näin, mutta miten tää käytännössä toimii parhaiten...?

 

Mitä jos muutenkin esittäisit nämä kysymykset siellä harjoittelussa, kun se on käsittääkseni juuri sitä varten.

[Maaria]

 

3) kattokaa ne haavat, dreenit, jne. ainakin pintapuolisesti. Sitä voidaan osastolla ootella kyytiä koko aamupäivä, joten ne haavat voi olla katottu viimeks aamulla kun kyyti tulee puoliltapäivin. Pari kertaa tullut kyyti takasin osastolle kun on jotain levähtänyt ennenkuin edes autoon kerkesivät.

 

 

Kyllä nää kuuluu lähettävän pään huolehtia, ei sairaankuljetuksen. Potilaan pitää olla siirtokuntoinen, ja siitä huolehtii lähettävä taho just siihen asti kun kyyti tulee, vaikka olis odotettu kolme päivää. 

[dino]

3) kattokaa ne haavat, dreenit, jne. ainakin pintapuolisesti. Sitä voidaan osastolla ootella kyytiä koko aamupäivä, joten ne haavat voi olla katottu viimeks aamulla kun kyyti tulee puoliltapäivin. Pari kertaa tullut kyyti takasin osastolle kun on jotain levähtänyt ennenkuin edes autoon kerkesivät.

 

Kyllä nää kuuluu lähettävän pään huolehtia, ei sairaankuljetuksen. Potilaan pitää olla siirtokuntoinen, ja siitä huolehtii lähettävä taho just siihen asti kun kyyti tulee, vaikka olis odotettu kolme päivää.

Nopeesti on ajatusmaailma osastoilla muuttunut, ei ole niin hirveän monta vuotta aikaa kun hoitaja oli automaattisesti tsekkaamassa ja luovuttamassa potilasta ihan potilashuoneesta käsin..

[Vieras: Del_User]

3) Siirto kyydeistä sen verran, että kuinka tarkkaan tutkitte potilasta sillon? Ajatellaan tilanne, että siirrätte keskussairaalalta potilasta terveyskeskuksen vuodeosastolle. Teettekö perusmittauksia esim.verenpainetta? Eihän siinä väärin tee jos mittailee, mutta kuitenkin.

 

 

Tähän kysymykseesi saatat saada ihan täysin erilaisia vastauksia eri puolilta suomea. Harjoittelujaksolle tsemppiä, koita jaksaa katsella täysin käsittämätöntä touhua siirtokyytien osalta jos sellaista sattuu eteen. On sellaista olemassa, ettei mitään mittailla, en viitsi ihan kaikkea mitä kentällä tapahtuu, kertoa, mutta raportoi näkemäsi virheet. Yksityisissä firmoissa se raportointi ei auta välttämättä firman johtoon. Esim. ea-pkl:lle jos et jaksa ensihoidosta vastaavalle lääkärille asti jaksa viestiä. Ja toivottavasti saat hyvän ohjaajan sakujaksolle.

[Kunkku]

 

 

3) kattokaa ne haavat, dreenit, jne. ainakin pintapuolisesti. Sitä voidaan osastolla ootella kyytiä koko aamupäivä, joten ne haavat voi olla katottu viimeks aamulla kun kyyti tulee puoliltapäivin. Pari kertaa tullut kyyti takasin osastolle kun on jotain levähtänyt ennenkuin edes autoon kerkesivät.

 

 

Kyllä nää kuuluu lähettävän pään huolehtia, ei sairaankuljetuksen. Potilaan pitää olla siirtokuntoinen, ja siitä huolehtii lähettävä taho just siihen asti kun kyyti tulee, vaikka olis odotettu kolme päivää. 

 

Näinhän sen pitäisi mennä ja näin se yleensä meneekin. Joskus vain käy niin, että potilaan hoitajat on kiinni jossakin sen tunnin ennenkuin kyyti tulee. Sen tunnin aikana on voinut tapahtua mitä tahansa. Toisinaan kyyti on hakenut potilaan myös ilman, että potilaan hoitaja on ollut paikalla, tai häntä on joku muu tuurannut.

 

Ja jokainen joka osastolla on ollut töissä tietää, ettei sen potilaan vieressä voida odottaa siihen asti että kyyti tulee, sitä saattaa joutua odottamaan koko hiton päivän.

 

Avanteet on vaikkapa yksi hyvä käytännön päänvaiva, vaikka se on kaikkien taiteen sääntöjen mukaan laitettu ja korjailtu, niin eipä se välttämättä tunnin päästä kestänytkään... kun se kyyti tulee.

[bifaasinen]

Virve: Vastaa kun kutsutaan, muuten alueelliset ohjeet määrittelevät pitkälti miten toimitaan.

 

Konsultaatioissa tuo iSBAR on tulevaisuutta joka mm. lentokonekonsultaatioissa on tainnut olla jo pitkään käytössä. Itsekin siitä kauan sitten lukeneena ja viimeisen vuoden ajan enenevissämäärin opetellut käyttämään. Keskustelun aloituksessa oma nimi ja yksikkö, sekä paikkakunta, niin on himean helpompi tohtorin suhteuttaa mm. kuljetusmatkaa.

 

Siirtokyydit on mitä parhaita paikkoja opetella perusrutiineja, eli tee ja touhua, mieti mitä ja miksi, samalla mitä ja miten kirjaat. Opettele luonteva perusta kirjaukselle missä tulee lyhyesti ja ytimekkäästi potilaan sen hetkinen tila esille.

 

Kanyloidessa puhdistan jos selkeää irtonaista likaa on, muuten en, sillä muistaisin jostain lukeneen ihon kunnollisen puhdistamisen tarvitsevan kolmisenkymmentä pyyhkäisyä ja kuivumisen jotta olisi täysin puhdas ja vähemmät pyyhimiset taas irroittaa likaa joka saattaa mennä piston mukana aiheuttaen jotain ei toivottua. 

 

Tekemällä oppii, kehittyy ja muodostaa omat rutiinit, ole kuitenkin valmis oppimaan uutta ja muuttamaan jo opittua jos parempaa tietoa ja taitoa tarjotaan.

[noona]

iSOBAR kannattaa opetella, meillä se on käytössä sairaalassa niin, että jokainen raportti osastoilla, siirroissa, ennen/jälkeen toimenpiteiden tai konsultaatiopyynnöt lekurille pitää tehdä tuon iSOBARin mukaan, ja onhan se selkeyttänyt vaikka meillä sydänlabrassa sitä tulevien potilaiden rapsan saantia ja helpottanut lekurien konsultointia jos tulee vaikka heräämövaiheessa ongelmia.

 

En ymmärrä, miksei sitä kanylointikohtaa voisi siellä kentälläkin puhdistaa, kun aikaa siihen ei juurikaan kulu, välineitä tuhraannu tai potilaallekaan aiheuta suurta haittaa puhdistaa sillä alkolapulla ihoa...

 

Kannattaa tosiaan harjoittelupaikassa kyseenalaistaa ja kysellä, hyvässä hengessä toki.

[OldOne]

Kanylointikeskustelu siirrettiin tänne k.o aihetta koskevaan ketjuun: http://hoitajat.net/foorumi/topic/8820-kanylointi-sairaalan-ulkopuolisessa-ensihoidossa/ , alkaen tästä.

 

Kysyjälle vinkki, että ois helpompaa käsitellä näitä asioita, jos eri aiheista alottas oman aiheen (tai jatkais jotain jo aloitettua asihetta samasta asiasta) :)