Kaksoisdiagnoosi asiakkaan hoito

[Vieras: Timo]

Olen kuntoutumiskoti yrittäjä Koski tl:stä ja kuntoutan nuoria aikuisia mielenterveys ongelmaisia sekä kaksoisdiagnoosi asiakkaita. (kaksoisdiagnoosi= mielenterveys ja päihdeongelma samalla asiakkaalla). Yleisesti ottaen suomessa on mielenterveys ja päihdeasiakkaat pääsääntöisesti hoidettu erillisissä hoitopaikoissa, mutta yhä useammalla nuorella asiakkaalla on molemmat dignoosit. Silti kaksoisdiagnoosin erikoistuneita hoitopaikkoja en hyvin vähän koko suomen mittapuulla. Hesperian osasto a7 päihdepsykiatrinen ja kartanoyhteisö. Näiden lisäksi jokunen yksittäinen kuntoutumiskoti on hoitanut yksittäis tapauksia kaksoisdiagnoosipotilaista. Kysymykseni kohdistuukin ihmisille, jotka työskentelevät kaksoisdiagnoosi asiakkaiden kanssa. Millainen hoitoyhteisön kaksoisdiagnoosi asiakas mielestänne tarvitsee ja millaisiin ongelmiin kaksoisdiagnoosi asiakkaiden kanssa usein törmätään? Millaista kuntoutusta kaksoisdiagnoosi asiakas tarvitsee ja millaisen kuntoutumisympäristön? Keskustelua kaivattaisiin ja kokemuksia.

Terveisin: Timo Tahvanainen, Elämänkoti

timo.tahvanainen@elamankoti.fi

[dino]

Yleisesti ottaen suomessa on mielenterveys ja päihdeasiakkaat pääsääntöisesti hoidettu erillisissä hoitopaikoissa

Terveyskeskuksesta apua hakevat moniongelmaiset jatkavat yleensä avohoidossa - jos fysiikka alkaa pettämään niin hoitojakso on yleensä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Joskus harvoin poikkeustapauksissa potilas pääsee hoitolaitokseen.

Ehkä voisi sanoa että mitä nuorempi ja mitä ensikertalaisempi niin sitä paremmat mahdollisuudet päästä asianmukaisen laitokseen.

millaisiin ongelmiin kaksoisdiagnoosi asiakkaiden kanssa usein törmätään?

Ykkösongelma ainakin terveyskeskustasolla on motivaation puute, sovituista hoitolinjoista lipsuminen, hoitajien/lääkärien ammattitaidon puute sekä resurssien rajallisuus.

[Vieras: Timo]

Dino kirjoitti: Terveyskeskuksesta apua hakevat moniongelmaiset jatkavat yleensä avohoidossa - jos fysiikka alkaa pettämään niin hoitojakso on yleensä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Joskus harvoin poikkeustapauksissa potilas pääsee hoitolaitokseen.

---

Kaksoisdiagnoosi asiakkaiden hoidossa terveyskeskus lääkärit voivat kirjoittaa 3 päivän tarkkailulähetteen suljettuun sairaalahoitoon kun katsotaan että asiakas on harhainen, tai vaaraksi itselleen tai ympäristölleen. Usein kaksoisdiagnoosi asiakas määrätään pakkohoitoon juuri mielenterveys ongelmansa seurauksena. Päihteiden käytön seurauksena hyvin harvassa tapauksessa asiakas määrätään pakkohoitoon. Siellä sairaalan osaston lääkäri sitten arvioi kolmen vrk:n jälkeen asiakkaan kuntoa ja mahdollisuuksia pärjätä esim. omassa asunnossaan.

Usein asiakas lähetetään takaisin kotiinsa, (jos sellainen hänellä on), monesti sillä seurauksella, että hän joutuu uudelleen sairaalahoitoon lyhyellä aikavälillä. Toisaalta kun sairaalajaksoja on tullut useampi peräkkäin, ja selkeästi nähdään ettei paluu kotiin auta asiakkaan kuntoutumisessa, niin vaihtoehdoiksi tulee avohuollon erilaiset kuntoututtavat asumispalvelut, joita mm. Elämänkoti edustaa.

Kunnilla on velvollisuus järjestää jatkohoito tällaisille asiakkaille, ja kuntien sosiaalitoimen on kyettävä järjestämään hoitopaikka. Monissa tapauksissa kunnilla saattaa olla ostopalvelusopimus erilaisiin kuntouttaviin asumispalvelu paikkoihin ja taas kunnat, joilla ei ole ostopalvelusopimusta tai jonka kaikki hoitopaikat ovat täynnä, myöntävät erityistapauksissa maksusitoumuksen asiakkaan jatkohoitoon esim. yksityisiin kuntoutumiskoteihin ulkopaikkakunnilla. Joissain tapauksissa sitten katsotaan että asiakas on erityissairaanhoidon piirissä ja silloin terveystoimi yleensä hoitaa maksusitoumuksen. Kaksoisdiagnoosi asiakkas voi siis joissain tapauksissa saada maksusitoumuksen myös kunnan terveystoimen kautta. Tästä on mm. Elämänkodissa kokemusta.

Kaksoisdiagnoosi asiakkaan hoitamisessa yhtenä keskeisenä asiana katsoisinkin, että kuntoutuspaikka olisi hyvä olla kauempana asiakkaan kotikulmilta, missä tuttu päihdemaailma on oven takana. Toisekseen vahva sosiaalinen vertaisryhmä ja Na- ja AA- ryhmien toverihenki on olennainen tekijä kuntouttavaa ilmapiiriä. Näiden lisäksi selkeiden rajojen asettelu yhteisön toimesta on myös osoittautunut hyväksi. (tätähän mm. Kiskon klinikka toteuttaa ansioituneesti päihdekuntoutujien kanssa.) Toisaalta mielenterveys ongelmien hoitamiseksi tarvitaan lähtökohtaisesti hyvin kärsivällistä, ymmärtävää, tukevaa ja ihmisläheistä hoitotapaa. Samoin kuin erilaisia kuntouttavia keskustelu- ja toiminnallisia ryhmiä. Myös tässä asiassa vertaistuki on tärkeää, esim ahdistavien asioiden tai tilanteiden kohtaamisessa.

---

Yleisesti ottaen yhdyn Dinon näkemykseen:

Ehkä voisi sanoa että mitä nuorempi ja mitä ensikertalaisempi niin sitä paremmat mahdollisuudet päästä asianmukaisen laitokseen. Ykkösongelma ainakin terveyskeskustasolla on motivaation puute, sovituista hoitolinjoista lipsuminen, hoitajien/lääkärien ammattitaidon puute sekä resurssien rajallisuus.

... Ja näihin ongelmiin törmätään toisinaan myös kuntoutumiskodeissa, jolloin joudumme yhdessä asiakkaan kanssa käymään useita motivointi keskusteluja ja välillä myös kysymykseen tulee ennalta ehkäisevä sairaalahoito jakso.

Terveisin: Timo Tahvanainen