Järkky moka

[laventeli]

Eilen töissäni (yksityinen silmäsairaala) mokasin pahasti. Sanoin potilaalle leikkauksen jälkeen, kun hän kyseli ennustetta, että "tämän tyyppinen leikkausmuoto on yleensä se viimeinen vaihtoehto mitä voidaan tehdä". Hiljaisuus. Ja puna levisi poskilleni. Mikä häpeä! Mitä juuri sanoinkaan??! Ei noin saa sanoa potilaalle muuta kuin lääkäri. Ja minä olen hoitaja. Vaikka se oli totta mitä sanoin, ei olis ollut mun tehtävä mennä sanomaan sitä. En ymmärrä miten saatoin päästä sellasta suustani! En ajatellut yhtään mitä sanoin. Sen jälkeen yritin selitellä tyyliin "..siis toki voidaan uudestaan vielä parantaa leikkausta ja lisätä kaasua silmään jos lääkäri on sitä mieltä että sitä ei ole tarpeeksi tukemassa silmänpohjaa". Änkytystä ja änkytystä. Potilas meni aika vakavasti. Toivon todella ettei hän masennu sanomastani! 

 

Onko kellekään muulle tapahtunut vastaavaa mokaa? En meinaa päästä tuosta yli.. Olis pitänyt varmaan mennä sanoon pomolle ja jutella hänen kans. En ihmettele jos potilas valittaa toiminnastani.

 

t. pahan mokan tehnyt silmähoitaja

[Mats]

Mokiahan tekee kaikki ja mielestäni mokasi ei ole niin iso kuin miltä se ehkä tuntuu, jos olet siis puhunut kuitenkin totta. Asiasta kannattaa minusta puhua esimiehen kanssa ja mahdollisesti myös hoitavan lääkärin kanssa, että kaikki ovat sitten samoilla linjoilla asiasta, jos siitä jälkikäteen tulee juttua. Parempi, että he kuulevat asian sinulta eikä potilaalta.

 

Aika varovaiseksi sitä on oppinut kyllä ennusteista puhuttaessa, mutta jotkut potilaat väkisin haluavat juuri sinun mielipiteesi :)

[hammas]

Samoilla linjoilla kuin Mats.

[-VF-]

Vaikka se oli totta mitä sanoin, ei olis ollut mun tehtävä mennä sanomaan sitä.

Jos se oli totta, niin mitä vahinkoa tapahtui?

 

En ihmettele jos potilas valittaa toiminnastani.

Mistä potilas voisi valituksen tehdä ja miksi?

[Pöllö]

No moisia lipsahduksia sattuu itse kullekin aika ajoin. Saattaisi harmittaa hetken, mutta nukkuisin seuraavan yön rauhassa. Potilas tuskin aiheesta valittaa.

[Julma]

Kyllä sitä itsekin tulee välillä sanottua aika suoraan oma ajatuksensa potilaan epäillystä diagnoosista ja mahdollisesta toipumisesta. Kuten mats sanoi niin jotkut potilaat vaan tinkaa sitä kunnes sanot jotain, ja mun mielestä on suurempi synti antaa virheellistä tietoa potilaalle voinnistaan kuin se, että kertoo rehellisesti oman näkemyksensä.

 

Loppuun voi lisätä, että lääkäri voinee sitten tarkentaa tätä kun on kerran paremmin koulutettu siihen hommaan.

[vertebra]

Sairasautossa ihmiset kysyy kuljetuksen aikana monenlaisia asioita omasta tilastaan, ennusteestaan, jatkohoidosta ynnä muusta aiheeseen liittyvästä ja kyllä mä pyrin aina mahdollisimman rehellisesti heille vastaamaan. Koitan kuitenkin täsmentää, että vaikka joku juttu todennäköiseltä minusta vaikuttaisikin, niin meillä on käytössä loppuviimeksi aika vähänlaisesti tutkimusmenetelmiä joten lopullinen totuus selviää vasta sairaalassa kun saadaan labroja, röntgenkuvia ym ja että jatkohoidosta päättää lääkäri, että hänen kanssaan kannattaa asioista tarkemmin neuvotella. Pyrin myös yleensä sanomaan jos en tiedä vastausta johonkin potilaan esittämään kysymykseen.

 

Siis lyhyesti: En näe mitään ongelmaa jos potilas on sinulta kysynyt asiasta ja olet hänelle rehellisesti vastannut. Jos itse ajattelisin itseni potilaan asemaan, ahdistuisin varmaan enemmän jos kokisin, että minulta koitetaan jotain tietoja pimittää.

[Pagba]

Yksi täti kertoi lääkärin sanoneen, että koko aivojen sädetys oli parasta hoitoa, mitä tämä saattoi aivometastaaseihinsa saada. Teki mieli sanoa, että lääkäri oli jättänyt sanomatta, että vaikka hoito olikin parasta, niin se ei ollut riittävää metastaasien tuhoamiseksi. Mikään hoito ei enää siinä vaiheessa sairautta ollut. Pidin suuni kiinni.