STM valmistelee uutta lakia potilaan itsemääräämisoikeudesta

[Pöllö]

STM valmistelee uutta lakia itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Uusi lainsäädäntö pyrkii edistämään potilaan itsemääräämisoikeutta sekä ehkäisemään ennalta rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Laki varmistaa, ettei rajoitustoimenpiteitä käytetä mielivaltaisesti, ja niitä käytettäisiin vain, kun ei ole enää muita keinoja suojella henkilöä vakavalta uhalta. Toimenpiteiden tulee olla tarkoitukseen sopivia ja oikein mitoitettuja. Toimenpiteistä tulee valita mahdollisimman vähän rajoittava toimenpide.

 

Lakiluonnos painottaa ennakollisia toimia, kuten tilaratkaisuja, henkilöstön perehdytystä ja täydennyskoulutusta sekä potilaan itsemääräämistä tukevia työmenetelmiä. Toimintatavoilla pyritään päätymään rajoitustoimenpiteiden käyttöön mahdollisimman harvoin viimesijaisena keinona. Rajoitusten käytölle tulisi yksityiskohtaiset laintasoiset edellytykset. Laki selkeyttäisi tällä hetkellä kirjavasti monessa eri laissa säädettyä lainsäädäntöä ja ajantasaistaisi säännöksiä mm. rajoituksista kehitysvammaisten erityishuollosta. Lisäksi rajoitusten käyttöä säänneltäisiin muistisairaiden hoidossa sekä akuutti- ja päivystystilanteissa, joista säännökset puuttuvat tällä hetkellä kokonaan.

 

Toimenpiteitä voitaisiin soveltaa uuden lain nojalla mm. kehitysvammaiseen henkilöön, muistisairaaseen tai aivovamman saaneeseen, jonka toimintakyky on alentunut tavalla, jossa hän ei ymmärrä käyttäytymisensä seurauksia. Lisäksi rajoitusten käytön edellytyksenä on, että henkilön käyttäytyminen uhkaa vaarantaa vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta. Akuutti- ja päivystystilanteissa rajoitustoimia voitaisiin käyttää välttämättömän hoidon tai palvelujen turvaamiseksi kiireellisissä tapauksissa ilman arviointi- ja suunnittelumenettelyä. Oikeuspsykiatristen potilaiden tutkimuksesta säädetään muissa säädöksissä ja hoidosta sekä raskaana olevien päihteiden käyttäjien tahdosta riippumatonta hoitoa koskevien säännösten tarve tullaan arvioimaan erikseen.

 

Lakiluonnoksesta pyydetään sidosryhmien näkemyksiä, ja sitä voi kommentoida otakantaa -palvelussa. Sidosryhmiä kuullaan elokuun lopussa, ja laki tulisi voimaan vuoden 2014 loppupuolella. Keskustelu otakantaa.fi -palvelussa ja STM:n lakiluonnos itsemääräämisoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi on kommentoitavana 9.9.2013 asti sivuilla: https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Sosiaali_ja_terveydenhuollon_asiakkaan_itsemaaraamisoikeus.

 

Lue lisää STM:n tiedotteesta 145/2013 16.8.2013: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1861337#fi. 

[Pöllö]

Kurkkasin tuota luonnosta, 180-sivuinen pdf-tiedosto. Vielä lakiluonnosta ei ole kirjoitettu lyhyenä ehdotuksena, vaan luonnos on avointa, pitkää tekstiä, jossa lähinnä kuvataan, mitä asiaa johonkin pykälään haetaan ja millä perustein. Samoin pykälissä on esimerkkejä tilanteista. Lakitekstihän pyritään saamaan tiiviiksi, joten tulkintatilanteissa joskus saatetaan hallituksen esitystä lainsäädännöksi perusteluineen kaivaa esiin; siinä mielessä sillä viimoisella hallituksen esityksellä eduskunnalle on myös juridista merkitystä.

 

Näköjään tuolla on tekstiä ihmisen toimintakyvyn arvioinnista, kiinnipitämisestä vaikkapa potilaan tai muun henkilön suojaamiseksi terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvalta vaaralta tai vähäistä suuremman omaisuusvahingon välttämiseksi.... Kiinnipitäminen pitäisi toteuttaa hyväksyttävää hoidollista menetelmää käyttäen (19 §, pdf-tiedoston s. 131). Kiinnipitämisestä ei tehtäisi hallintopäätöstä, vaan ratkaisun voisi tehdä hoidosta tai palveluista vastaava henkilö, kiireellisessä tapauksessa hoitohenkilökuntaan kuuluva. 20 §:ssä hoitohenkilökuntaan kuuluva voisi käyttää rajoittavaa välinettä esim. potilaskuljetuksen aikana, jos potilas muuten todennäköisesti vaarantaisi vakavasti oman tai muiden terveyden ja turvallisuuden. Käytännössä väline voisi olla esimerkiksi turvavyö, jota asiakas ei pysty itse avaamaan kuljetuksen kestäessä. Pykälä 22 § kuvaisi rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttöä (pdf-tiedosto, s. 133), 24 § lyhytaikaista erillään pitämistä asiakkaan tai potilaan rauhoittamiseksi, 25 § erillään pitämistä ulkopuolelta lukittavassa tilassa, 27 § poistumisen estämistä (s. 137). 29 § määräisi teknisen välineen käytöstä (esim. dementiahälytin), 30 § omaisuuden haltuunotosta, 32 § henkilötarkastuksesta, 33 § hygieniaan liittyvän toimenpiteen suorittamisesta vastustuksesta huolimatta ja 34 § välttämättömän terveyden- ja sairaanhoidon toteuttamisesta vastustuksesta huolimatta, 35 § lääkityksen antamisesta vastustuksesta huolimatta.  7 § kuvaa itsemääräämisoikeutta koskevasta tiedottamisesta, 8 §:stä eteenpäin on paljon asiaa potilaan toimintakyvyn arvioinnista ja yksilöllisen itsemääräämisoikeussuunnitelman tekemisestä. 

 

Paljon ja laajalti sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavia asioita. Tässä valmisteluvaiheessa tulisi riittää aikaa ja intoa käydä läpi pitkää tekstiä ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Näin maallikkolukijalle on toki hankalaa rakentaa tästä luonnoksesta kuvaa valmiista pykälästä, mutta luulisi vaikuttamisen aina olevan helpompaa, mitä paremmat perustelut esittää mitä varhaisemmassa vaiheessa.