Miten paljon pitää jaksaa?

[medeia]

Sieltä se sitten tuli, burn out. 23 vuotta hoitotyötä, jonka tekeminen taisi loppua minun kohdaltani tähän. Nyt olen sairauslomalla miettimässä,miten tähän on tultu...

Liki 23 vuotta työssä samalla työnantajalla 80-paikkaisessa palvelutalossa. Suurimman osan palveluvuosistani olen toiminut yökkönä, koska yövalvominen sopii omaan rytmiini.

Kun menin taloon töihin,asukkaat olivat melko itsenäisesti toimeentulevia ja työkseni jäi lähinnä viedä yöpalaa nälkäisille, siivota yleiset tilat yms pientä. Pikkuhiljaa asiat alkoivat muuttua.

Asukkaiksi tuli yhä huonokuntoisempia ihmisiä ja työnkuvaan tuli mukaan lääkkeiden jako asukaskohtaisiksi annoksiksi, kuivitukset,katetroinnit sekä dementikkojen "paimentaminen". Kiire lisääntyi hiipimällä ja henkilökunta alkoi uupua. Tilanteen kruunasi johtajan vaihtuminen. Uusi johtaja ei tuntenut kaikkien työntekijöitten (etenkään yökköjen) toimenkuvaa eikä edes välittänyt ottaa siitä selvää.  Hän avoimesti osoitti halveksivansa yökköjä eikä halunnut kuunnella ainuttakaan yöhoitajan esittämää pyyntöä tai parannusehdotusta.Kaikenlainen kommunikointi yökköjen ja johtajan välillä hoidettiin nyt lapuilla tai tekstiviesteillä. Potilasnostimesta uusi johtaja hankkiutui ensitöikseen eroon ja valituksiin nostojen raskauteen hän vastasi lapulla,jossa kerrottiin,että nostoapua pitää kysellä hälytyskeskuksen kautta. 

80 asukasta,joista n. puolet dementikkoja, vahdittavana 4 asuinkerrosta,kellari sekä kaksikerroksinen lisäsiipi, vuodepotilaita joista osalla saattohoitopäätös,lääkkeiden jako (nyt dosetista) annoskippoihin, vessatuksia,vaipotuksia,hälyihin (kymmeniä yössä) vastaamisia, aggressiivisia asukkaita, siivoukset,asukkaiden aamutoimien tekoa aamuvuoron avuksi.....Ja tämä tehdään yksin. Edes noron iskettyä palvelutalon asukkaisiin ei lisäapua tippunut,vaan yksin piti pärjätä.

 

Viimeisin työyöni oli ollut erittäin kiireinen ja aamuyöllä sitten sai eräs asukkaista jonkun ihme raivokohtauksen: Rynni ulos huoneestaan kirkuen ja alkoi paiskoa tavaroita. Rauhoitteluyritykset tuntuivat vain pahentavan tilannetta ja asukas kävi kimppuuni raapien sekä hakaten. Heitti vielä tuolin perääni portaikkoon,kun lähdin soittamaan ambulanssia. Koko ajan hälytyskellot soivat taustalla ja ambulanssin lähdettyä selvittelin hälytyssumaa saaden kipakoita haukkuja odottamaan joutuneilta vanhuksilta.

Kun tilanne rauhoittui ja tajusin pääseväni kohta kotiin,tuli täysin yllättäen hillitön itku ja vapina. Kun aamuvuoro saapui paikalle,itkin edelleen ja huusin ennemmin vetäväni ranteet auki ennenkun palaan tuohon hullujenhuoneeseen takaisin. Itku ja tärinä eivät helpottaneet vielä seuraavana päivänäkään,joten puolisoni raahasi minut lääkäriin.

Kun kävin viemässä sairauslomatodistuksen työpaikalleni,olin vähällä oksentaa rappusille ja tärinä yltyi holtittomaksi..

Lisäkivana puolisoni teki läänille kantelun työolosuhteista ja nyt johtaja komensi minut puhutteluun työpaikalle kesken sairauslomaa  "Tule selvittämään se,mitä olet pistänyt alulle" eli kantelu on minun syyni ja minä saan siitä paskaa niskaan.

Olenko minä liian heiveröistä tekoa vai mikä on? Voiko sairauslomalla irtisanoutua? Tuleeko karenssi?

[medeia]

Luin kirjoittamani hetken hengähdystauon jalkeen ja totesin,jotta huh! Hirmuinen vuodatus =(   Oikeastaan haluaisin tietää,miten yleistä loppuunpalaminen hoitotyössä on ja miten siitä toivutaan? Mitä kokemuksia muilla on työpaikan epäkohtien saattamisesta liiton,Valviran ja työturvallisuusviraston tietoon? Tapahtuuko mitään vai meneekö johtoportaan selittelyt ja siloittelut läpi? Miten toimia,jos työnantaja uhkaa potkuilla ellei suu pysy kiinni? Mistä saan puolueettoman henkilön mukaan johtajan ja minun väliseen "nuhtelukeskusteluun"? Pitääkö työpaikalle mennä keskustelemaan sairauslomalla ollessa? Onko laillista,että 80:tä hoitaa ja valvoo yöllä 1 ihminen? Miksei läänin tarkastaja ole henkilökuntamäärään puuttunut? (Henkilökuntaa yhteensä alle 30,vaikka mukaan lasketaan siivoojat ja keittiöhenkilökuntakin)

[-VF-]

Keskustelutilaisuuteen kannattaa ottaa mukaan tysuojeluvaltuutettu ja/tai luottamusmies. Lisäksi keskustelusta tehdään muistio. Yksintyöskentely on aina erityinen riski ja se pitää olla otettu huomioon pakollisessa työpaikan riskien arvioinnissa. Päälle käyneestä potilaasta kannattaa tehdä rikosilmoitus. Sairauslomalta ei yleensä tarvitse tulla selvittelemään työasioita ellei tilanteen kiireellisyys sitä vaadi. Lisäksi pelkästä burnoutista tullut sairausloma saattaa mennä palkattomaksi. Se kannattaa pitää mielessä. Ja karenssi napsahtaa käytännössä aina kun ottaa lopputilin.

[Tina]

Kuulostaapa todella rankalta ja uuvuttavalta. Mielestäni ei missään nimessä voi olla laillista, että 1 ainoa hoitaja vastaa 80 potilaasta! Mutta näin kävi valitettavasti minunkin työpaikallani. Tarinani on hyvin samankaltainen kuin sinun, paitsi että olin töissä kotihoidossa.

 

Kun aloitin työt kotihoidossa 6 vuotta sitten, tuntui se täysin oikealta työpaikalta. Asukkaita oli sopiva määrä, ei ollut tylsää töissä, mutta ei hirmuinen kiirekään. Asukkaat olivat suht. hyväkuntoisia ja työ fyysisesti aika kevyttä. Mutta sitten alkoi laitosten alasajo ja yhtäkkiä kotiin tungettiin huonommassa ja huonommassa kunnossa olevia. Asukasmäärä räjähti käsiin ja potilasaineisto oli hyvin monisairasta ja dementoitunutta. Yhtäkkiä juostiinkin pää kolmantena jalkana talosta toiseen ja jätettiin yksinäiset mummot itkemään perään, koska ei yksinkertaisesti ollut aikaa jäädä edes hetkeksi juttelemaan.

 

Työkaverini otti yhteyttä liittoonsa, koska työntekijöitä oli selkeästi liian vähän. Potilasmäärä oli kaksinkertaistunut, mutta työntekijöitä ei oltu lisätty yhtäkään. Liitosta onneksi ottivat asian vakavasti ja pian olikin iso virallinen kokous meillä. Paikalla oli kolmen eri liiton edustajia, työsuojeluvaltuutettu, kotihoidon johtaja, kotihoidon aluepäällikkö, eri tiimien esimiehiä ja tietenkin meidän tiimin työntekijät. Asiaa käsiteltiin pitkään kokouksessa ja meidän tiimimme esimiehen asenne oli naurettava, hän väheksyi koko ajan ja rivien välistä haukkui meidät laiskoiksi. Mutta lupauksia kuitenkin tehtiin ja kaikki lähtivät hyvillä mielin pois. Kahden kuukauden kuluttua kokouksesta todellisuus iski päin naamaa, mitään parannusta ei ollut tapahtunut eikä tulisikaan tapahtumaan.

 

Viimeinen niitti itselleni oli yhden työviikonlopun jälkeen. Lauantaina aamuvuorossa minulla oli 18 eri potilaskäyntiä. Sunnuntaina iltavuorossa potilaskäyntejä oli 21. Kun tulin kotiin, lyhistyin sänkyyn ja itkin. Seuraavana päivänä jätin irtisanoutumishakemukseni ja jäin sairaslomalle.

 

Tuli pitkä teksti, vaikka halusin korostaa vain yhtä asiaa. Valitus kannattaa toki tehdä ja toivoa parasta. Mutta pidä mielessä että vaikka sinulle hymyssä suin luvataan kuuta taivaalta, siihen ei kannata luottaa. Joskus asiat jäävät vain lupauksen tasolle, tai sitten puhutaan "kokeilusta". Eli tilanne parannetaan pariksi viikoksi, jonka jälkeen esimies toteaa että tämä on kannattamatonta ja asiat palaavat entiseen.

 

Ai niin ja vielä, sairaslomalta kannattaa mennä keskustelemaan asiasta. En tiedä onko pakko vai ei, mutta turha pitkittää sitä.

 

Tarkoitukseni oli auttaa sinua, mutta tästä taisikin tulla oma vuodatukseni =D

 

Toivon kuitenkin että tästä tekstistä on sinulle edes jotain hyötyä.

 

Mutta sinuna vaihtaisin työpaikkaa. Hyviä työpaikkoja tällä alalla on olemassa! Ei tarvitse raataa itseään hengiltä! Ne täytyy vain löytää.

[Lyyrine]

Sinun kirjoitukseesi: HUHHUH!

 

Omaa tarinaa; työvuosia alle 5 joista n. puolet samalla työnanatajalla. Olen välillä sellaisella osastolla  jolla ollaan yksinään aamuvuorolaisen lähdettyä' meillä ns. "vakituinen raivoaja" mutta lähinnä siinä syntyy väliaikaista suukopua joka sittemmin rauhoittuu (voisin verrata teini-ikäiseen). 

 

Olen jo nyt väsynyt työhöni (tuolla osastolla ja sellaisella missä on työkavereitakin) mutta oma väsyminen on lähinnä väliaikaista joka helpottaa kun kotiin pääsee ja miehelle vähän kiukuttelee. (hän ottaa asiat tyynesti vastaan, tietää ettei homma ole helppoa, kiukuttelen aikani ja rauhoitun sitten. tämä tosin toimii toisinkin päin.) Väsymiseni johtuu juurikin näistä turhaan soittelioista, työkaverin henkilökohtaisuuksiin menemisistä, siitä ettei yksinkertaisesti jonkun naama miellytä. Summa summarum; jos minä olen jo näistä asioita väsynyt niin sinulla ON SYYTÄ olla omistasi!

 

Oikeastaan haluaisin tietää,miten yleistä loppuunpalaminen hoitotyössä on ja miten siitä toivutaan?

Minulla lähes 2-3/5 viikottaisesta työvuorosta. Tosin väliaikaista niinkuin yllä kirjoitin. Työyhteisössä 'saa haukkua asukkaat kohtuullisesti seläntakana' ja puhua ärsyttävistä tilanteista. SItä kautta opitaan myös keinoja mitä tehdä kun asukas rupee potkimaan kesken hoitojen jne. (jutunaiheita yms.)

 

Mitä kokemuksia muilla on työpaikan epäkohtien saattamisesta liiton,Valviran ja työturvallisuusviraston tietoon?

Jotain oli liittoon otettu. (henkilökuntamäärä jne.) Siitä tuli palautetta puhua ensin johdon kanssa ennenkuin kantelee. Eivät ilmeisesti olleen meidän tyytymättömyydestä tienneet ollenkaan,

 

Tapahtuuko mitään vai meneekö johtoportaan selittelyt ja siloittelut läpi?

No vähän joo tuli edistyksiä. Ei kuitenkaan kaikkiin.

 

Miten toimia,jos työnantaja uhkaa potkuilla ellei suu pysy kiinni?

No jos lehtiin paikan nimellä teet haastattelun niin sitten joo.. Mutta oman paikkasi turvaamiseksi ota ensin johtoon yhteys, sitten liitto ja sitten valvira.

 

Mistä saan puolueettoman henkilön mukaan johtajan ja minun väliseen "nuhtelukeskusteluun"?

luottamusmies ja liitto <3 (superista sen verran että minun vastavalmistuneena esittämiin 'tyhmiin kysymyksiin' soitettiin perään ja opastettiin<3)

 

Pitääkö työpaikalle mennä keskustelemaan sairauslomalla ollessa?

No ehkä joo. Mutta palkallista se voisi olla..

 

Onko laillista,että 80:tä hoitaa ja valvoo yöllä 1 ihminen?

No jos kysymys on "yöpalaa nälkäisille ja turvaa" niin on. Jos kunnon työpanoksesta vessareissuinee yms niin ei!

 

Miksei läänin tarkastaja ole henkilökuntamäärään puuttunut? (Henkilökuntaa yhteensä alle 30,vaikka mukaan lasketaan siivoojat ja keittiöhenkilökuntakin)

Virkavirhe mikäli epäkohta oikeasti on!

 

Auttoiko? :)

[medeia]

Kiitoksia kaikille vastauksista ja kokemusten jakamisesta <3   Työturvallisuudesta vastaa meillä pomo itse (!) ja luottamusmies on pomon "sylikoira", jonka ammattitaito ei pomon mielistelyä pitemmälle kanna, joten sieltä on puolueettomuutta turha odottaa =(  

Läänin tarkastuksista paikka on tähän mennessä selvinnyt sillä, että huonokuntoiset ja sekavat asukkaat on viety pois silmistä tarkastuksen ajaksi ja omatoimiset mummelit kutsuttu näytille kahvipöytään. Sitten henkilökunnasta ne, joilla on koeaika menossa,muutama varoitus takana tai sijaiset kutsutaan kertomaan,miten hyvä talossa on työskennellä ja että mitään epäkohtia ei ole. Sanovat,mitä käsketään koska pelkäävät työpaikan menetystä. Itse en ole tarkastuksista ollut tietoinen kuin vasta jälkikäteen,joten en ole ollut paikalla mielipidettäni sanomassa.

Nyt olen tosiaan puolisoni avustuksella pistänyt pyörät pyörimään ja sen rikosilmoituksenkin sain tehtyä. Työkavereista on jo moni irtisanoutunut ja jäljelle jääneet alkavat hekin olla jo aika loppu,jotain on tapahduttava!  Saa nyt nähdä,miten tässä käy.

Itse aion hakea muita töitä,tuonne en enää pysty palaamaan. 

[-VF-]

Kiitoksia kaikille vastauksista ja kokemusten jakamisesta <3   Työturvallisuudesta vastaa meillä pomo itse (!) ja luottamusmies on pomon "sylikoira", jonka ammattitaito ei pomon mielistelyä pitemmälle kanna, joten sieltä on puolueettomuutta turha odottaa =(

Esimies on aina vastuussa työturvallisuudesta. Jos teillä on vähintään kymmenen työntekijää, niin silloin teillä pitää olla työsuojeluvaltuutettu. Sen vaatii laki. Työsuojeluvaltuutetu ja luottamusmiehet valitaan vaaleilla, joten kannattaa aina miettiä ketä äänestää.

Aina voi tietysti soittaa liittoon ja kertoa tilanteen sinne. Ehkä sieltä voi jonkun alueasiamiehen tms. saada paikalle.

Nyt olen tosiaan puolisoni avustuksella pistänyt pyörät pyörimään ja sen rikosilmoituksenkin sain tehtyä. Työkavereista on jo moni irtisanoutunut ja jäljelle jääneet alkavat hekin olla jo aika loppu,jotain on tapahduttava!  Saa nyt nähdä,miten tässä käy.

Itse aion hakea muita töitä,tuonne en enää pysty palaamaan.

No toivottavasti asiat lähtevät selviämään ja paranemaan. Ja jos työpaikka on ihan paska, niin aina sieltä voi lähteä pois. Ei missään työpaikassa kannata olla jos asiat eivät siellä suju.

[reetu]

Älä missään nimessä irtisanoudu, koska silloin ei ainakaan mikään tule tuolla muuttumaan, ja itse olet karenssiajan palkatta.

Jos työnantaja uhkailee irtisanomisella tai muulla vastaavalla niin anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos (tiedän, helpommin sanottu kuin tehty). Jos päätyvät irtisanomaan  ilman laillista perustetta ovat maksumiehenä, kun viet asian eteenpäin.

/R

[Murr]

Hei pakko kysästä tietämättömänä tähän väliin, mistä karenssista ihmiset oikeen puhuu? 

[-VF-]

Hei pakko kysästä tietämättömänä tähän väliin, mistä karenssista ihmiset oikeen puhuu?

Karenssi on aika milloin ansiosidonnaista päivärahaa ei saa. Aika on 30-90 päivän mittainen ja karenssin voi saaa jos irtisanoutuu työstään.

[Lego]

medeia: Kannattaa vielä lääkäriltä pyytää, että sairasloman syyksi tulisi masennus tms. ja sairaslomaa pitemmälle ajalle. Voimia! Ei kannata tässä vaiheessa irtisanoutua, koska taloudellisesti voisit joutua pian pitkäksikin aikaa tiukoille ennen kuin on voimavaroja ja jaksamista toisenlaiseen työhön.

[-VF-]

medeia: Kannattaa vielä lääkäriltä pyytää, että sairasloman syyksi tulisi masennus tms. ja sairaslomaa pitemmälle ajalle.

Työuupumus on diagnoosina sellainen, ettei siitä ole pakko antaa palkallista sairauslomaa (se kun ei ole sairaus). Sen vuoksi olisikin tärkeää, että diagnoosina olisi joku muu kuin työuupumus. Masennus on taas aivan eri asia kuin työuupumus, joten se riippuu aivan lääkäristä minkä diagnoosin hän kirjoittaa.

[Uurastaja]

Mietin että millä esim. AVI valvoo sitä että ne epäkohdat korjataan? Mitä hyötyä on AVIn käynneillä, kun asiat rehottaa vaan samana, mitään ei tapahdu, palaverissa vaan luvataan korjata ja puuttua, eikä se ole kuitenkaan aikomuskaan, ainoa tavoite on selvitä palaverista takaisin siihen arkeen epäkohtineen. Naurattaa oikein ne suuret lupaukset jota luvataan, ja käytännössä ne on pelkkää sananhelinää, kuka oikeesti ajaa niitä työntekijän etuja, samoin kun asikkaan etua ja laadukasta hoitoa, mistä toitotetaan torvet suorana.

 

Olenpa ollut yksikössä johon piti tulla AVIN käynti, esimies hoiti sen näppärästi kertomalla ITSE yksikön toiminnasta, lisäili sinne työntekijöitä joita ei kyllä näkynyt, muuta kun avin pöytäkirjassa, ei kauan tarttenut lämmetä siinä yksikössä, ei ois jaksanut ja työnkierron piti pelastaa. Tosin karulla tavalla vastassa tämä iso asiakasmäärä, liian vähän työntekijöitä, ja oman jaksamisen punnitseminen liian usein. 

 

Suuresti ihmettelen että kunnalisella puolella pystytään kikkaileen näinkin radikaalisti.

[-VF-]

Mietin että millä esim. AVI valvoo sitä että ne epäkohdat korjataan?

AVI kysyy työnantajalta miten epäkohdat on korjattu ja voi pyytää siitä selvityksen. Tarvittaessa voidaan tehdä uusi tarkastus jos papereiden avulla ei saada riittävää selvitystä

 

Mitä hyötyä on AVIn käynneillä, kun asiat rehottaa vaan samana, mitään ei tapahdu, palaverissa vaan luvataan korjata ja puuttua, eikä se ole kuitenkaan aikomuskaan, ainoa tavoite on selvitä palaverista takaisin siihen arkeen epäkohtineen. Naurattaa oikein ne suuret lupaukset jota luvataan, ja käytännössä ne on pelkkää sananhelinää, kuka oikeesti ajaa niitä työntekijän etuja, samoin kun asikkaan etua ja laadukasta hoitoa, mistä toitotetaan torvet suorana.

Jos työnantaja lupaa korjata epäkohdat, muttei niitä tee ja valehtelee AVI:lle, niin silloin siihen pitäisi ainakin työsuojeluvaltuutetun puuttua. Hän kuitenkin aina mukana työsuojelutarkastuksilla. Toki kuka tahansa voi soittaa työsuojelutarkastajalle ja kertoa, että luvattuja asioita ei ole korjattu.

 

Olenpa ollut yksikössä johon piti tulla AVIN käynti, esimies hoiti sen näppärästi kertomalla ITSE yksikön toiminnasta, lisäili sinne työntekijöitä joita ei kyllä näkynyt, muuta kun avin pöytäkirjassa, ei kauan tarttenut lämmetä siinä yksikössä, ei ois jaksanut ja työnkierron piti pelastaa. Tosin karulla tavalla vastassa tämä iso asiakasmäärä, liian vähän työntekijöitä, ja oman jaksamisen punnitseminen liian usein.

Näinhän se menee, että työnantajan edustaja kertoo ne asiat mitä viranomainen haluaa tietää. Ne ovat kuitenkin työnantajan vastuulla olevia asioita. Tietysti näissä tilanteissa on henkilöstön edustajana työsuojeluvaltuutettu jonka tehtävänä on sitten kertoa jos työnantaja puhuu ihan höpöjä.

 

Suuresti ihmettelen että kunnalisella puolella pystytään kikkaileen näinkin radikaalisti.

Kunnallisella puolella asiat ovat kohtuullisessa mallissa, mutta yksitysellä puolella asiat ovat pääsääntöisesti aihan retuperällä.

[Uurastaja]

Meidän työsuojeluvaltuutettu ei korvaansa lopauta näiden asioiden suhteen, yhtenä rintamana suupäänä esimiehen ym.kanssa puhumassa  sontaa suut ja silmät täyteen. Todella itse usean työkaverin lailla kyseenalaistettiin työoloja, sos.tiloja ym. työturvallisuuteenkin liittyvää, pah ja pah, mikään ei ole muuttunut! Tästä palaverista kuitenkin alkaa olemaan puoli vuotta aikaa. 

 

Paras ohjeistus ehkä työnantajapuolelta oli kun puhuttiin työturvallisuudesta, eli talvisin kun on liukkaat pihat, ja huonot olot ajaa autolla (asiakaskäynneille) pitää kuulemma ostaa itse hiekkasäkki auton takakonttiin ja hiekottaa  :blink:  samaan konttiin lapio jolla voi tarvittaessa lapioida väylät auki, sekin lapio on itse kustannettava..eihän AVI tälläsiä niele, ihan pöyristyneenä oli koko tyyppi, mutta onko asiaan tullut parannusta, no ei ole. Tästähän toki voisi aloitella oman aiheenkin. Kamalaa lukea ja ajatella omakohtaisestikin, kuinka ihminen työssä ajetaan loppuun ja piippuun!!  :(

 

Yksikkö jossa vuosia sitten työskentelin, ei ole parannuksiaan saanut vieläkään, nämä siis tuon työsuojeluvaltuutetun lupaamia, ja tarkastettuja. 

 

Ja AVISTA vielä, kun on tämmöinen palaveri, missä on työväkeäkin mukana, tuleeko näistä epäkohdista ja korjaamisista mitään ns. pöytäkirjaa nähtäväksi. 2h palaveri ja esitäytetyt kyselyt, siinä kaikki, korvin kuultu asiat, kaikki ei tietenkään edes voineet osallistua palaveriin, oli ja meni!! Mitän ei tapahtunut, eikä tapahdukkaan.