Ensihoidon kustannukset ja laatu uutisotsikoissa

[Pöllö]

YLE Uutiset kertoo Länsi-Pohjan uudistetun ensihoidon kustannusten nousseen ja talousarvion ylittyneen tänä vuonna jo puolella miljoonalla eurolla, mutta uudistuksen toimivan hyvin. Länsi-Pohjan jokaisessa kunnassa on ambulansseilla välitön lähtövalmius ja ambulanssit pystyvät antamaan erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Ensihoitoon on tullut uusia hoitotoimenpiteitä. Ensihoidossa on käytössä myös tukiyksikköjärjestelmä, eli vakavasti sairaan potilaan luokse tulee useampi ambulanssi. Ensihoidon kenttäjohtajasta kommentoidaan jo, miten aikaisemmin ilman kenttäjohtajaa on pärjätty. Kustannusten nousuun selitykseksi nähdään mm. kenttäjohtojärjestelmä, uudet kalusto- ja välinehankinnat sekä kuntien erilaatuinen panostus ensihoitoon, osassa ensihoitoon ei aiemmin ollut panostettu ollenkaan ja osassa jonkin verran. Uudistuksen nähdään tasa-arvoistavan ensihoitoa ympäri maan.

 

Etelä-Suomen Sanomat kertovat, että Päijät-Hämeen ensihoitokeskus paikkaa miinusmerkkistä taloutta Kela-korvausten turvin. Kela maksaa korvauksia kuljetuksista, joissa potilas toimitetaan kotoa lääkäriin. Kelan korvausten saamiseksi ensihoitokeskus on ESS:n mukaan madaltanut kynnystä kuljettaa potilas lääkäriin, jotta Kelan korvausrahoja maksettaisiin enemmän. Toisaalla päivystyskäyntien kasvu lisää kuntien menoja. ESS:n haastatteleman ensihoidon ylilääkäri Timo Jaman kuljettaminen perustuu potilaan etuun ja vasta toissijaisesti taloudellisiin syihin.

 

Lue lisää alueellisista kokemuksista uusista ensihoitojärjestelmistä YLE Uutisten sivuilta 29.7.2013: http://yle.fi/uutiset/ensihoitouudistus_takaa_hoidon_laadun/6753690 ja Etelä-Suomen Sanomista 30.7.2013: http://www.ess.fi/?article=423206.

[Pöllö]

Päivän Kaleva 26.8.2013 otsikoi "Sairaankuljetuksen kustannukset nousevat rajusti". Kalevan mukaan ambulanssien lähtövalmiuksen ja vaatimusten korottaminen on nostamassa hintoja eniten Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin kunnille. Kalevan mukaan terveydenhuoltolain edellyttämä uudistus on pääkaupunkiseudulla taas lisännyt kuluja vain vähän ja parantaneen tuntuvasti potilasturvallisuutta. Harvaan asutuilla alueilla Kaleva toteaa kulujen jopa nelinkertaistuneen, mutta ensihoidon tason heikentyneen. Esimerkiksi Kuusamossa ensihoito maksoi viime vuonna 200 000 euroa, mutta tänä vuonna 800 000 euroa.

 

Lue lisää Kalevan verkkosivuilta: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/sairaankuljetusten-kustannukset-nousevat-rajusti/639848/.

[dino]

Harvaan asutuilla alueilla Kaleva toteaa kulujen jopa nelinkertaistuneen, mutta ensihoidon tason heikentyneen. Esimerkiksi Kuusamossa ensihoito maksoi viime vuonna 200 000 euroa, mutta tänä vuonna 800 000 euroa.

Ei ihme että osa kunnista ottaa pulttia kustannusten karkaamisesta. Varsinkin jos ensihoidon laatu ei ole oikeasti parantunut kustannusten nousun myötä.

[OldOne]

Mitenköhän sitä tason heikkenemistä on mitattu? Onko kyse poliitikon mutusta vai faktasta?

[Pöllö]

Niin jonkinmoista tarkoitushakuisuutta näissä uutisissa kyllä näen. Kuusamo ei ole ihan pieni kunta, siellä on Rukaa, matkailijoita, ja jokin aika juuri sieltä itkettiin, miten pienillä vahvuuksilla kaikki pitäisi yrittää tehdä. Jos ensihoito - joka on kansalaisille erittäin tärkeä palvelu - pyöritetään vuodessa 200 000 e kustannuksilla, on se järjestelty varsin marginaalisilla menoilla. Alaa tuntevat tietävät, mitä tuolla saa. Ihan hirveästi ei kehuja varallaolot, 15 minuutin lähtövalmiudet, kalustot, koulutukset ja alan ohjaamattomuus ole saaneet. Juuri olemme lukeneet yrityksestä, joka meni konkurssiin "ihan sen takia", että joutui maksamaan työntekijöilleen heille kuuluvia ansioita. Ja pisteenä i:n päälle jutussa on vielä aluepolitiikka. Niinkuin ensihoitouudistus olisi tehty pääkaupunkiseudun toiveesta, se olisi jotenkin mullistavan erilainen jossain Vantaalla, mutta Pohjois-Suomelle lähinnä belsebubin salajuoni, jälleen kerran. Enpä sinänsä sitten enää ihmettele, että sairaanhoitopiiri ei enää katsele entistä menoa, vaan ottaa toiminnan itsensä järjesteltäväksi, ja kustannukset nousevat. Sattumoisin eräs tuttuni on töissä ensihoitajana pienessä kunnassa, jossa henkilömäärä nousi 1,5-kertaiseksi uudistuksen myötä ja shp:n otettua toiminta haltuunsa. Kehui uudistusta paljon, työajoista on tullut inhimillisempiä, valmius on parantunut, tukiyksiköitä on olemassa, kenttäjohtaminen toimii. Vastaavaa viestiä on tullut lanssareilta toisesta maakunnasta. Järjestelmä on nyt hyvä.

 

En siis osta tuota uutisointia, enkä käsitä tuota maakuntien vastakkainasettelua. No, jos noin syvällä elää usko, että kaikki asiat ovat eteläisten maakuntien kiusantekoa eikä itse mitään voida, niin asiat tuppaavat sitten olemaan heikosti. Ensihoidon kohdalta lähinnä mietin, että jos ensihoitoon vihdoin satsataan edes tyydyttävästi, mutta sekin tarkoittaa "moninkertaisia" kustannuksia, mitenkähän hyvin se systeemi on aiemmin järjestetty? Ja toisekseen, onkohan noissa järjestelmissä ollut kuitenkin yksityiskohtia ja asioita, jotka yksinkertaisesti ovat myös tulleet tiensä päähän? Toki sairaanhoitopiiri voi järjestää ensihoitopalvelut myös huonosti ja tehottomasti, mutta kyllähän silloinkin sitä syyllistä kannattaa etsiä sieltä omasta maakunnasta ja sairaanhoitopiirin sisältä. Oman tontin kuntainliitothan ne sairaanhoitopiirejä pyörittelevät, ei se valta missään muualla tässä aiheessa ole, toki ympäri valtakunnan koottu eduskunta on säätänyt lain, jossa mm. vaaditaan ihan kouluja käyneitä ihmisiä ambulanssiinkin, jo 2010-luvulla...

[TexWiller]

Autojen vähentäminen ja/tai päivystysaikojen supistaminen tietyiltä alueilta riittää siihen näkökulmaan. Pitkien taipaleiden alueella jossa muutoinkin terveyspalvelut ovat kaukana tuo on kyllä merkittävä heikennys.

[OldOne]

Taitaa olla saku yrittäjien lobbausta noi otsikot.

[dino]

 

En siis osta tuota uutisointia, enkä käsitä tuota maakuntien vastakkainasettelua. No, jos noin syvällä elää usko, että kaikki asiat ovat eteläisten maakuntien kiusantekoa eikä itse mitään voida, niin asiat tuppaavat sitten olemaan heikosti. 

Eiköhän tuo nyt ole innokkaan toimittajan tai tarkoitushakuisen poliitikon tekstiä.

Kyllä maakunnan poliitikot ja kansalaisetkin tietää että turha tällaisista asioista syyllistä on etsiä maakunnan ulkopuolelta. Tietysti monessa asiassa resurssit maakuntien kesken vaihtelee paljon ja näihin voisi jotkut yhteismitalliset raamit valtio laatia ettei nämä maakunnan omat yli-innokkaat saneerajat pilaa säästämisvimmassaan hyviä systeemejä.

[TexWiller]

Kova on klaani jos eri toimittajat ja lehdetkin kuuluu siihen. Ihmetellä täytyy.

[Vieras: K34]

Huomioikaa näitä lukiessanne todellisuus; Kuusamon kustannukset 200 000€? Sillä ei saa edes kotivarallaoloon yksikköä oikeassa elämässä. 800 000€ kahdesta(?)

yksiköstä on juuri se mitä se maksaakin, ilman piilokuluja kunnille, hoitolaitoksille etc...

[Julma]

Mitä itse on kahdessa läänissä seurannut toimintaa niin perustason yksiköitä on mukavasti nostettu hoitotasolle ja lähtöaikoja lyhennetty vartista välittömään, satakunnassa vähemmän, pirkanmaalla enemmän. Kenttäjohto seuraa yksiköiden sijainteja ja tiputtelee valmiussiirtoja tarpeen vaatiessa sinne missä on tyhjiöitä. En keksi miten toiminnan laatu olisi laskenut.

 

Kustannuksiahan tästä on tullut.

[-VF-]

Laatu maksaa aina. Jos tähän asti on veivattu vartin valmiudella ja tarjottu palvelu epärealistisen halpaan hintaan, niin kyllähän kustannukset väkisinkin nousee kun sille määritellään kunnollinen taso ja maksetaan duunareille se palkka mikä heille kuuluu.

[Pöllö]

Laatu maksaa aina. Jos tähän asti on veivattu vartin valmiudella ja tarjottu palvelu epärealistisen halpaan hintaan, niin kyllähän kustannukset väkisinkin nousee kun sille määritellään kunnollinen taso ja maksetaan duunareille se palkka mikä heille kuuluu.

 

Ilmeisesti myös tilojen ja kaluston päivittämisellä voi olla paikoin merkitystä. Aiempaa kalustoa ja asemaa ei välttämättä ole paljoa ostettu käytettynä sairaanhoitopiireille. Investoinneista saa toki suuret kertakustannukset.

 

Mietin myös joidenkin esimerkkien kohdalla, onko siellä henkilömäärä myös vihdoin paikoin jopa kasvanut. Aiemmin on toimittu esim. hyvin pienin vahvuuksin lusikka-haarukka-veitsi -yhdistelmillä, jolloin on ollut tekijöistä joko pulaa tai ovat tulleet viiveellä, ja nyt sitten on vihdoin lusikka, haarukka ja veitsi. Kulujen jakaminen eri toimijoiden välillä voi myös vanhoissa luvuissa aiheuttaa pientä piilobudjetointia, samoin kustannuksia voi laskeskella sitten vaikka uusien toimijoiden sijoituspaikkakuntien mukaan miten haluaa. No, luvuilla voi väittää asioita suuntaan ja toiseen.

[OldOne]

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/57619-ensihoito-tehokasta-pohjois-karjalassa?utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter

 

Ensihoidon keskittäminen kokonaan pelastuslaitoksen tehtäväksi Pohjois-Karjalassa näyttää numeroiden valossa erittäin onnistuneelta ratkaisulta.

Kuntaliiton kokoaman selvityksen mukaan Pohjois-Karjalan ensihoidon kustannukset olivat viime vuonna koko maan toiseksi alhaisimmat, 19,54 euroa asukasta kohti.

 

[jupet]

Hinta asukasta kohden ei kerro oikein mitään eikä ole vertailukelpoinen. Mikä on hinta per suoritettu tehtävä tai hinta per tuotettu aktiivivalmiustunti...

[Mats]

Mikä olisi mielestänne hyvä mittari ensihoidon kustannuksia vertailtaessa? Tuota euroa per asukas on nyt viime vuosina käytetty ja minä ymmärtäisin sen suhteellisen hyväksi mittariksi juuri alueellisia eroja tarkasteltaessa. Hinta per suoritettu tehtävä lienee vertailukelpoinen saman suuruisissa kaupungeissa, mutta mittari hajoaa mielenstäni liikaa molemmissa ääripäissä. Se ei kerro sinänsä mitään valmiudesta. Tarkoitatko hinta per aktiivivalmiustunnilla ihan työvuorolistan mukaisia työntekijöiden työtunteja? Se kertoisi toki valmiudesta, mutta tarvitsee kyllä edellisenkin tapaan jonkin selitteen toimintaympäristöstä.

[jupet]

Hinta per asukas ontuu pahasti siinä ettei mikään kamalasti säätele piirien luomia palvelutasopäätöksiä. Laitetaan keskimääräiseksi tavoittamisajaksi aarneen tunti, berttaan kaksi ja loppuihin päivä niin kolme-neljä 24/7 autoa hoitaa koko piirin ja per capita on ensihoidon osuus tooooooosi halpa. Samaan aikaan naapuripiiri lupaa ja toteuttaa paljon suurempaa valmiutta ja saa haukut kun on kallis...

Maantieteellisistä ja väestötiheyseroista johtuen ei ole yhtään idioottivarmaa uhden luvun mittaria olemassakaan eikä tule.

Jos halutaan nimenomaan vertailla eri tuottajia niin aika hyvää osviittaa saataisi kehittämällä mittari vaikka juuri sille pohjalle mitä maksaa yksi 24/7 auto kaikkine työvoima-, kalusto- ja hallintokuluineen. Ja toisaalta sitten piirien välillä kuinka monta tuollaista ambulanssin valmiudessaolominuuttia per asukas on vuodessa käytössä.

[Julma]

Mikä olisi mielestänne hyvä mittari ensihoidon kustannuksia vertailtaessa? Tuota euroa per asukas on nyt viime vuosina käytetty ja minä ymmärtäisin sen suhteellisen hyväksi mittariksi juuri alueellisia eroja tarkasteltaessa. Hinta per suoritettu tehtävä lienee vertailukelpoinen saman suuruisissa kaupungeissa, mutta mittari hajoaa mielenstäni liikaa molemmissa ääripäissä. Se ei kerro sinänsä mitään valmiudesta. Tarkoitatko hinta per aktiivivalmiustunnilla ihan työvuorolistan mukaisia työntekijöiden työtunteja? Se kertoisi toki valmiudesta, mutta tarvitsee kyllä edellisenkin tapaan jonkin selitteen toimintaympäristöstä.

Hinta asukasta kohden jaettuna jollain tavoittavuusmittarilla? Esim. Riskialueluokkien 1-4 hoitotason yksikön 30 minuutin tavoittavuusprosenttien mediaanilla. Tämä tekee hinnoista vertailukelpoisia valmiuden suhteen. Ennen kuin joku huutaa että harvaanasutut seudut eivät voi tällä laskukaavalla päästä yhtä pieniin hintoihin kuin suuret asutuskeskukset, niin sehän tässä onkin pointtina, eivät voikaan. 

 

Esim.

 

Pohjois-Karjala: 19,54 € per asukas / 0,25 = 78,16 € per asukas.

 

Tässä on tietysti huonoa se, että se kertoo tosiasiallisista kustannuksista hyvin huonosti.. Jonkinlaisena kustannustehokkuuden mittarina sitä kaiketi pystyy käyttämään, poistaa vaikka yksikön perästä ja ilmoittaa esityksen yhteydessä että vertailtaessa pienempi luku on parempi.

[Vieras: anonyymi pakettiautoilija]

Tällä kertaa nimettömänä vaikka vanhastaan nimimerkkikin löytyy. Liian pienet piirit kysellä edes omalla pseudonyymillä saati nimellä. Ylläpito voisi harkita tämän postauksen siirtämistä Edunvalvonta ja työsuojelu -alueelle -- sinne ei pysty kirjoittamaan anonyyminä.

Mistä löytyisi joku ajantasalla oleva faktaperustainen infopläjäys työnantajan pakollisista työterveyshuollollisista velvollisuuksista? Googlella löytyy toki kaikenlaista mutta enimmäkseen vuosia vanhaa ja spekulatiivista.

Varmasti yötyötä akuuttiambulanssissa tekeville vakituisille kuuluisi ainakin infota kirjallisena työterveyshuollon järjestämisestä ja jos en ihan väärin tulkitse lakitekstejä niin jonkun aikavälin tarkastuksetkin tarttis järjestää koska yötyöstä, nostelusta ja kantamisesta aiheutuu erityisiä riskejä ja kuormitusta. Varmaan on joku käytäntö/ennakkotapaus olemassa mikä on lain ja asetusten mukainen minimi? Meillä ei siis tällä hetkellä ole mitään infoa tai kontaktia työterveyteen eikä työnantaja kysyttäessä kommentoi asiaa mitenkään.

Jännästi yksityinen on halvempi kun säästetään työoloissa ja suojavarusteissa (osta itse kengät tai kulje paljain jaloin), välineiden toimivuudessa... Ja surkeeta on että tämä on silti yksi alueen vähiten huonoista työnantajista.

[Julma]

Mä oon myös tuollaisessa paikassa ollut duunissa. Pyytämisellä ja vaatimisella ei asiat parantuneet. Sitten kun vaihto toiseen työpaikkaan niin parani.

[OldOne]

Ylläpito voisi harkita tämän postauksen siirtämistä Edunvalvonta ja työsuojelu -alueelle -- sinne ei pysty kirjoittamaan anonyyminä.

Koko foorumi on anonyyminimimerkkeihin perustuva. Aika harva täällä postailee omalla nimellä.

[jupet]

Useammalle nimimerkille olen itse löytänyt tosielämästä varman tai epäillyn naaman

Mahtaiskohan tämä vastata ainakin osittain tuohon kysymykseen minimivaatimuksista.

http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1068393

Vaikuttaisi laki itsessään olevan samaa vuosimallia kuin opas.