Jump to content
MAINOS

Terveysalasta haetaan kansainvälistä bisnesmahdollisuutta


Pöllö

Recommended Posts

Suomeen tulisi houkutella terveysalan ulkomaisia sijoituksia ja kansainvälistä tutkimustoimintaa, kerrotaan ministeriöiden ja terveysalan toimijoiden yhteisessä tiedotteessa. Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista terveydenhuollossa, mittavia tietovarantoja, terveydenhuollon rekistereitä ja tulossa olevia biopankkeja, jota tulisi hyödyntää kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suomessa terveysalan koulutus- ja tutkimustoiminta tehdään lähellä palveluiden käyttäjiä, jolloin tulokset hyödyttävät nopeasti myös potilaita.

 

Suomessa panostetaan vuosittain 300 - 400 miljoonaa euroa julkisia varoja terveysalan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Biotieteiden tutkimusta on pitkäjänteisesti vahvistettu, ja alan yritystoimintaan panostettu. Terveysteknologia- ja lääketutkimusalojen yksityistä tutkimustoimintaakin voisi kasvattaa vuoteen 2020 mennessä 2,5 -kertaiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tekes ja Suomen Akatemia ovatkin aloittaneet terveysalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian valmisteluryhmän, joka pyrkii osaltaan vahvistamaan terveysaloja Suomen talouskasvun tukijalkana.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) aiemmassa selvityksessä on havaittu, että suomalaiset tutkijat ja terveyssektorin henkilökunta ovat erittäin arvostettuja ja potilaat tutkimusmyönteisiä. Suomessa ei kuitenkaan ole onnistuttu laajemmin alan osaamispohjan kaupallistamisessa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on voimakkaasti investoitu terveystutkimukseen ja siihen liittyvän tutkimus- ja sairaalastruktuurin kehittämiseen. Suomessa ei ole ollut kokonaisvaltaista tutkimus- ja innovaatiostrategiaa, ja myös rahoitus on ollut erittäin pirstaleista. Myös sairaalainfrastruktuuriin tehdyt investoinnit ovat vaatimattomampia, kertoo TEM ja jatkaa, että Ruotsi on onnistunut houkuttelemaan ulkomaisia teollisuusinvestointeja yli 2,5-kertaisesti Suomeen verrattuna ja suhteutettuna BKT:hen. Suomi on nykyisin terveyssektorilla nettotuoja eikä nettoviejä - esimerkiksi lääketeollisuudessa kauppataseemme on noin 800 - 900 miljoonaa euroa alijäämäinen, lisää TEM. Terveysalalla pyritäänkin nyt kokonaisvaltaiseen strategiaan ja mm. osaamisen yhdistämiseen eri sektoreiden sisällä ja sektoreiden välillä.

 

Lue lisää terveysalasta strategisena innovaatio- ja kasvualana Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2013/06/Terveysalan_kasvustrategia.html?lang=fi sekä tutustu Työ- ja elinkeinoelämän raporttiin terveysalasta Suomen kasvun tukijalkana: http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem_raportteja/tem_raportteja_vuosi_2012/terveysteknologia-_ja_laaketutkimus_suomen_kasvun_tukijalkana.109364.xhtml.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...