Suomen koulutussysteemi ensihoito

[sointu]

Eri maissahan on isoja eroja, miten ensihoitotoiminta on järjestetty, enkä tunne kaikkien maiden systeemit. Ne jonka tiedän pitävät kuitenkin ensihoitajan ja sairaanhoitajan ammatteja täysin eri ammatteina, kun taas Suomessa niitä sekoitetaan yhteen. Joissakin maissa opiskellaan kolme vuotta ensihoitoa tasosta riippuen ja pätevät sairaanhoitajatkin saavat ainoastaan pienen osan opinnoista hyväksiluettua jos haluavat vaihtaa ammattia (esim. Englanti, Sveitsi).

 

Mitä mieltä olette, onko siinä järkeää, että "pitää/saa" samalla opiskella myöskin sairaanhoitajaksi kun haluaa olla ambulanssissa töissä. Painotushan on ensihoidon koulutusohjelmassa koko koulutuksen aikana, mutta ainakin paperilla kursseja vertailemalla, hyvin moni kurssi on ihan sama sekä sairaanhoitajille, että ensihoitajille. Sitten on vielä ensihoitajien "omat" kurssit jotka ovat kuitenkin ainoastaan n. puoli vuotta neljän vuoden koulutuksesta (häviävän pieni osa siis). Miten paljon koette, että opinnoista oli hyötyä? Onko Suomen koulutustaso hyvä? Toki kaikissa ammateissa pitää valmistumisen jälkeen oppia vielä paljon ja moni asia oppii työtä tekemällä. Pitkää kokemusta ei korvaa mitään, siitä ei ole kyse.

[Janne]

Ainakin siinä mielessä Suomen järjestelmä on hyvä, että saat koulutuksen sairaalan ulkopuoliseen ensihoitoon, mutta et ole ongelmissa silloinkaan, kun aika siirtyä sairaalan sisälle odottamaan eläkevuosia.

[SirLucas]

Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä joista joka järjestää tällä hetkellä ensihoidon erilailla. Lisäksi lähes jokaisen sairaanhoitopiirin sisällä on alueellisia eroja. Tähän kun vielä lisätään että ensihoitoa järjestää tällä hetkellä Suomessa sairaanhoitopiirit itse, pelastuslaitokset, kunnalliset terveystoimen alaiset tahot sekä yksityiset yrittäjät ja jokaisella toimintamalli on hieman erillainen niin yhden tutkinnon kehittämisellä ei isoja muutoksia saavuteta. Varsinkin kun edelleenkin ambulansseihin pääsee kaikenlaisia työntekijöitä bussikuskien ja lääkärien väliltä. Ensihoitoasetus yritti yhdenvertaistaa järjestelmää mutta valitettavasti jäi hieman keskeneräiseksi torsoksi joten siitäkään ei loppupeleissä isoa apua ollut. Vielä kun huomioon otetaan että ennen nykyistä ensihoitaja AMK tutkintoa Suomessa on yritetty turhankin monta kertaa saada aikaiseksi "se ainut oikea tutkinto ensihoitoon". Aikojen saatossa on ollut palomies-sairaankuljettajia joiden tutkintoa kehitettiin nykyiseksi pelastaja-tutkinnoksi. Aikoinaan oli myös sairaankuljettajan tutkinto joka käytännössä sisälsi pari tuntia teoriaa ja loput asiat opittiin käytännössä opisopimusmallilla. Oli myös lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia joiden tutkintoa haluttiin kehittää nykyiseen lähihoitajien ensihoidon koulutusohjelmaan. Tuohon kun vielä lisätään uusimmat ensihoitaja AMK sekä sairaanhoitajille tarkoitettu 30 op täydennyskoulutus niin lopputulos on se että tilanne tässä maassa on niin sekava että vaatii paljon muutakin kuin jälleen uuden tutkinnon kehittämistä.

[Mats]

Minusta henkilökohtaisesti se, että ensihoitaja rekisteröidään sairaanhoitajaksi on hyvä asia, koska se antaa paljon enemmän mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Myös ulkomaille lähteminen töihin on huomattavasti helpompaa, kun on käynyt EU-direktiivin täyttävän sairaanhoitajan koulutuksen. Ensihoitojärjestelmän kannalta se taas on huono asia, koska ei voida mitenkään kontrolloida amk-ensihoitajien pysymistä ensihoidossa. Oma laillistettu ammattinimike olisi käytännössä tarkoittanut 3-3,5 vuoden opintoja. Ministeriö ei sitä tuolloin halunnut, eikä liene kanta muuttunut tähän mennessä.

 

Olen SirLucasin kanssa siinä eri mieltä, että uusi terveydenhuoltolaki ja -asetus selkiyttivät ensihoidon pelikenttää huomattavasti entisestä. Nyt pitäisi vain alkaa noudattaa lakia. Toki laki tuli voimaan vasta pari vuotta sitten ja siirtymäaikoineen menee varmasti aikaa ennen kuin kaikki muuttavat ohjeistuksiaan. Uskoisin ja toivoisin, että esim. viiden vuoden päästä asiat ovat paljon paremmin järjestyksessä tämän lain ansioista.

[vertebra]

Ihannetilanne ensihoidon koulutuksen suhteen olisi omasta mielestäni sama malli, mikä käsittääkseni on käytössä useammassa paikassa ulkomailla: ensin käydään perustason opinnot, jotka oikeuttavat työskentelyyn perustasolla. Ei siis lähihoitajaopintoja + ensihoidon suuntaavia opintoja, vaan ihan perustason ensihoitajaopinnot jotka keskittyvät nimenomaan perustason ensihoitoon. Tutkinto oikeuttaisi työskentelyyn perustason ensihoidossa ja kun on muutaman vuoden ollut perustasolla töissä, voi hakea hoitotason kouluun jossa taas opiskellaan yksinomaan hoitotason ensihoitoa ja siihen liittyviä aiheita ja luonnollisesti kun sieltä valmistuu, on koulutuksen puolesta oikeutettu työskentelemään hoitotasolla. Lisäksi tutkinnot voisivat oikeuttaa työskentelyyn päivystyksessä, mutta jos haluaisi esimerkiksi osastolle tai leikkaussaliin töihin, olisi käytävä lisää kouluja.

 

Tässä mallissa nään etuna sen, että opiskelu on mahdollisesti motivoivampaa kun keskitytään pääasiassa siihen aiheeseen, mitä on haettu opiskelemaan ja uskon, että valmistuvien opiskelijoiden osaaminen muuttuu myös paremmaksi kun koulussa voidaan täysin keskittyä siihen alaan mille todennäköisimmin tullaan työllistymään. Lisäksi tuo systeemi poistaisi tilanteen, jossa hoitotason autoon voidaan palkata työnhakija, jolla on ensihoitaja-amk -tutkinto, muttei parhaassa tapauksessa lainkaan kokemusta perustason ensihoitotyöstä tai edes mistään etäisesti siihen liittyvästä. Etenkin hoitotason koulutuksesta valmistuneiden taso luultavasti siis paranisi nykyiseen verrattuna, kun kaikilla olisi edeltävästi kokemusta perustason ensihoitotyöstä, nykyisellään näin ei kaikkialla valitettavasti ole. Ehkä tuollainen koulutussysteemi vähentäisi myös sitä iänikuista vertailua ja nokittelua ensihoidossa työskentelevien eri ammattiryhmien välillä...

 

Nykyinen malli toki mahdollistaa sen, että valmiin ensihoitaja-amk:n tai lähihoitaja-ensihoitajan on halutessaan helppo vaihtaa työpaikkaa pois pakettiautosta tai päivystyksestä, mutta näillä hakija/aloituspaikka -suhteilla uskoisin, että suurin osa esimerkiksi AMK:n ensihoidon koulutusohjelmaan valituista on halukas ja motivoitunut työskentelemään nimenomaan akuuttihoitotyön parissa.

 

Loppuun täytyy todeta, ettei minulla ole mitään realistista käsitystä siitä, olisiko tuollainen systeemi Suomen tapauksessa mahdollinen siten, että kaikkiin työpaikkoihin saataisiin tekijät enkä tiedä, pitäisikö tuollaisen koulutusuudistuksen myötä myös palveluntuottajia yhdistää siten, että sama taho (valtio/shp/joku muu) hoitaisi ensihoidon koko maassa. Oman näkemyksen ja kokemuksen perusteella tuollainen koulutussysteemi olisi kuitenkin kaikkein järkevin ja kannattavin, mutta voin toki olla myös täysin hakoteillä.

 

Edit: Ja vielä vastauksen tuohon topicin aiheeseen edellisen semi-offtopicin jälkeen, mielestäni Suomen koulutustaso ensihoidossa on keskimäärin ihan hyvä, vaikka ilmeisesti suurtakin vaihtelua esiintyy eri koulujen välillä. Siis koulujen, joista valmistuu ihmisiä samaan tutkintoon. Suurimpana ongelmana nään nykytilanteessa nimenomaan tuon, että uuden lainsäädännön myötä vastavalmistuneita amk-ensihoitajia voidaan palkata ja joissakin paikoissa joudutaan palkkaamaan suoraan hoitotasolle ilman mitään aiempaa työkokemusta ensihoitotyöstä kun taas esimerkiksi 10v lähihoitaja- tai sairaanhoitajatutkinnolla perustasolla työskennellyttä ei ole mahdollista palkata ennen kuin lisäopinnot on käytynä.

[Telaketju]

en tiedä onko tätä käsitelty,mutta sieltä EMS puolelta pitäisi myös päästä lyhyellä koulutuksella sisätöihin,sitten kun voimat loppuu ja raihnaus iskee 40-45 veenä.

[Kuura]

Hyvä asia nykyinen systeemi. Olisiko suomessa mahdollista tällainen runsas x-kulttuuri jos työntekijät olisivat koulutukseltaan pelkästään ensihoitoon suuntautuneita? Hyvä vaan että on laajempaa näkökulmaa kentällä.

[Entinen Esko]

Mielestäni systeemi on ihan hyvä. Itse olen lukenut ensin lähihoitajaksi ja suunnannut ensihoitoon. Tehnyt töitä perustasolla ja lukenut siinä sivussa ensihoitajan tutkinnon ammattikorkeassa. Tämä reitti oli hyvä koska amkissa tulevia uusia asioita sai soveltaa ja toteuttaa omassa työssä opintojen ohella. Monimuotokoulutusta tulisi olla enemmän ja koulujen tulisi joustaa enemmän kun kyseessä on aikuisia. Itse en todellakaan kannata mitään perutason ensihoitajan opintoja. Lähihoitajan tutkinnon alkuvaihe on sellaista hevonhuttua, että se kyllä karsii jo osan huonommin motivoituneista opiskelijoista pois. Tämä on hyvä. Voisi tuota lh/eh tutkintoa jotenkin kehittää, ainakin meillä nyt tänä vuonna olleiden lähäri opiskelijoiden taso on ollut aika heikko. Itse en aio esittää mitään ehdotuksia, koska asia ei ole minulle mitenkään sydämenasia.

[jnnu]

Hiukan aiheen vierestä, mutta aloittajan viestistä nousi silmiini " --Painotushan on ensihoidon koulutusohjelmassa koko koulutuksen aikana, mutta ainakin paperilla kursseja vertailemalla, hyvin moni kurssi on ihan sama sekä sairaanhoitajille, että ensihoitajille. Sitten on vielä ensihoitajien "omat" kurssit jotka ovat kuitenkin ainoastaan n. puoli vuotta neljän vuoden koulutuksesta (häviävän pieni osa siis)"

 

En tiedä minkä oppilaitoksen opetussuunnitelmia olet vertaillut, mutta annan esimerkkejä nyt oman oppilaitokseni sh- ja eh opiskelijoiden opetussuunnitelmista: Ensihoitajilla lääketieteellisiä opintoja 24 op, sairaanhoitajilla 14op. Ensihoitajilla akuuttihoitotyötä 9op, sairaanhoitajilla 0op (mahdollisuus valita syventäviksi 3op). Lisäksi ensihoitajilla pelkkää ensihoito-opetusta 33op, sairaanhoitajilla 0op. Lisäksi harjoitteluympäristöt eroavat, ainakin meidän amk:ssa esim kirurgian jakso suoritetaan leikkaussalissa, kun sairaanhoitajat eivät paikalliseen sairaalaan pääse leikkuriin kun vasta syventäviin. Meidän alueella sh ei pääse missään vaiheessa opintoja ambulanssiin harjotteluun, toki mahdollisuus on muille paikkakunnille lähteä jos kiinnostusta on. Mikäli halua on sh puolelta alkaa opiskella meidän amk:ssa ensihoitajaksi, tarkoittaa se noin 80-100op jatko-opintoja vaikka sh amk tutkinto olisi jo alla. 

Tietysti vastaavastikin eh opiskelijat opiskelevat muita kursseja suppeammin, koska 210 op ja 240op ero on kuitenkin vain 30op. Esimerkiksi sisätautien hoitotyötä eh puolella on 4 op, kun sh puolella on 9op. Ensihoidon puolella tosiaan lähes kaikissa opinnoissa näkökulma on suppeampi (ensihoidon näkökulma) mitä sh puolella. 

[sointu]

Hiukan aiheen vierestä, mutta aloittajan viestistä nousi silmiini " --Painotushan on ensihoidon koulutusohjelmassa koko koulutuksen aikana, mutta ainakin paperilla kursseja vertailemalla, hyvin moni kurssi on ihan sama sekä sairaanhoitajille, että ensihoitajille. Sitten on vielä ensihoitajien "omat" kurssit jotka ovat kuitenkin ainoastaan n. puoli vuotta neljän vuoden koulutuksesta (häviävän pieni osa siis)"

 

En tiedä minkä oppilaitoksen opetussuunnitelmia olet vertaillut, mutta annan esimerkkejä nyt oman oppilaitokseni sh- ja eh opiskelijoiden opetussuunnitelmista: Ensihoitajilla lääketieteellisiä opintoja 24 op, sairaanhoitajilla 14op. Ensihoitajilla akuuttihoitotyötä 9op, sairaanhoitajilla 0op (mahdollisuus valita syventäviksi 3op). Lisäksi ensihoitajilla pelkkää ensihoito-opetusta 33op, sairaanhoitajilla 0op. Lisäksi harjoitteluympäristöt eroavat, ainakin meidän amk:ssa esim kirurgian jakso suoritetaan leikkaussalissa, kun sairaanhoitajat eivät paikalliseen sairaalaan pääse leikkuriin kun vasta syventäviin. Meidän alueella sh ei pääse missään vaiheessa opintoja ambulanssiin harjotteluun, toki mahdollisuus on muille paikkakunnille lähteä jos kiinnostusta on. Mikäli halua on sh puolelta alkaa opiskella meidän amk:ssa ensihoitajaksi, tarkoittaa se noin 80-100op jatko-opintoja vaikka sh amk tutkinto olisi jo alla. 

Tietysti vastaavastikin eh opiskelijat opiskelevat muita kursseja suppeammin, koska 210 op ja 240op ero on kuitenkin vain 30op. Esimerkiksi sisätautien hoitotyötä eh puolella on 4 op, kun sh puolella on 9op. Ensihoidon puolella tosiaan lähes kaikissa opinnoissa näkökulma on suppeampi (ensihoidon näkökulma) mitä sh puolella. 

Tämä on nyt nopea suurpiirteinen pääkaupunkiseudulla olevan oppilaitoksen opinto-ohjelman vertailu. Jako siinä ei tehdä lääketieteellisiin opintoihin ja hoitotieteellisiin opintoihin.

 

Ensihoitajalinjalla on seuraavat kurssit, mitkä sairaanhoitalinjalla ei ole: päivystys ja tehopotilaan hoitotyö harjoitteluineen 23op, perus- ja hoitotason ensihoito harjoitteluineen 43op ja johtaminen ensihoidossa 3op, ensiapu, ensihoidon turvallisuus ja riskien hallinta 4op, perioperatiivisen potilaan hoitotyö on 3op laajempi ja lisäksi "hoitotyötä tukevassa osaaminen"- osiosta voi  tietysti painottaa valintansa juuri ensihoitoon liittyviin kursseihin  (esim. lasten ensihoito, kardiologia, traumatologia, anestesiologia ja tehohoito, synnytysoppi, jne).

 

Ensihoitajalinjalla taas gerontologinen hoitotyön harjoittelu, kliinisen hoitotyön harjoittelu, kirurgisen potilaan harjoittelu ja syventävä harjoittelu, mielenterveys- tai päihdepotilaan hoitotyö ja sisätautipotilaan hoitotyö ovat joko suppeammin kuin sairaanhoitajalinjalla tai ei ollenkaan.

 

Kun laskee opintopisteitä huomaa kyllä eron tässäkin, nuo ovat niin isoja kokonaisuuksia. Eroista huolimatta ensihoitajan koulutus on Suomessa kytketty sairaanhoitajakoulutukseen, mikä ei ole itsestäänselvyys muissa maissa.

 

Voisin kuvitella että suomalaisella ensihoitaja amk tutkinnolla ei pääsee ambulannssiin töihin esim. Englannissa. Sairaanhoitajana voi toki työllistyä (kunkin maan sairaanhoitajien työllisyystilanteesta sitten riippuu miten helppo on työllistyä jos on pitkä kokemus ambulanssityöstä mutta sairaalatyöstä kokemusta ainoastaan opiskelun aikaisista harjoitteluista monta vuotta sitten). Jos joku tietää faktoja, olisi kiinnostavaa tietää.

[Mats]

Voisin kuvitella että suomalaisella ensihoitaja amk tutkinnolla ei pääsee ambulannssiin töihin esim. Englannissa. Sairaanhoitajana voi toki työllistyä (kunkin maan sairaanhoitajien työllisyystilanteesta sitten riippuu miten helppo on työllistyä jos on pitkä kokemus ambulanssityöstä mutta sairaalatyöstä kokemusta ainoastaan opiskelun aikaisista harjoitteluista monta vuotta sitten). Jos joku tietää faktoja, olisi kiinnostavaa tietää.

Minä olen tätä asiaa miettinyt nykyisiin opintoihin liittyen. Sikäläinen College of Paramedics vaatii Paramedic opinnoilta 750 tuntia harjoitelua vuodessa eli 1500 tuntia kahden vuoden Diploman aikana. Tästä ajasta 1200 tuntia vietetään nimen omaan ambulanssissa. Rekisteröinnistä ja valvonnasta huolehtiva Health and Care Professions Council ei kulje ihan käsi kädessä College of Paramedicin kanssa, mutta uskoisin, että he vaatisivat koulutukselta tätä 1200 tunnin harjoittelua.

 

Suomalaisessa eh-opinnoissa ei päästä lähellekään tätä. Opetussuunnitelmissa on vähän vaihdellen 30-35 op ensihoidon harjoittelua, mikä tarkoittaa noin 800-900 tuntia. Englantilaiset ovat yleensä kovin kiinnostuneita juurikin tunneista. Mutta en tietä, mitä tuo HCPC olisi mieltä, jos sinne hakemuksen laittaisi. Jännä sinänsä, että neljä vuotta kestävä koulutus ei todennäköisesti annakaan samoja valmiuksia kuin kaksivuotinen. Onkohan kukaan koskaan yrittänyt? Emergency care assistantiksi, eli paramedicin kaveriksi luulisi pääsevän :)

[Sh AMK]

Olen kyllä sitä mieltä, että samanlainen koulutusidea kun jenkkeissä. Vähintään 2 vuotta töissä sh:na ambulanssissa tai yliopistosairaalan ensiavussa, jonka jälkeen olisi vasta mahdollisuus hakea ensihoitaja koulutukseen (eli emt koulutukseen) eli olisi verrattavissa ns. Teknikkoa vastaava koulutus. Tai olisiko suomessa sittenYAMK tutkinto

[Pöllö]

Laskeskelin, että omassa eh-koulussa jos lanssiharjoittelua tuli n. 300 h, päivystys-, teho- ja leikkaussaliharjoittelua n. 560 tuntia. Noh... Hollannissa täytyy takana olla nelivuotinen koulutus, vuosi töissä sairaalassa ja 1 - 2 vuotinen lisäkoulutus (työn ohessa) päivystys-, teho-, anestesia- tai CCU-alueilla, erikoistuneena vuoden työskennellyt sairaanhoitaja, sekä edelleen neljän kuukauden lisäkoulutus. Suomeen tuo malli ei ehkä aivan sopisi. Moniportaisella ensihoidolla on puolensa. Toisaalla työnantaja (tai hoitotasolle vaikka (e)shp) voi määritellä koulutus- ja kokemustasoja. Voisi vaatia jonkinmoisen siirtymäajan, ennenkuin Englannin vaatimustasolla löytyisi populaa kentälle. Toki nohevia jamppoja pelastaja- ja lähihoitajataustalla eh (AMK) -tutkinnon suorittaneista tulee, mutta seitsemän vuotta koulua, paljon päällekkäisyyksiä ja AMK ei ihan aina hirveästi anna. Suomessa työmarkkinat eivät oikein tuota monivaiheista koulutusta suosi - jos terveydenhuollossa toki on hyvä esimerkki erikoislääkärikoulutus, eli valmistumisen jälkeen tehdään töitä ja kouluttaudutaan samalla.

 

Suurimman ongelman näen kuitenkin AMK-tutkinnon sisältöjen määrittelyssä, haastavuustasossa ja koulutuksen laadussa. Toki akuuttihoidon harjoitteluiden laajuus on myös yksi haaste. Valitettavasti YAMK-tutkintoja ei paljoa ole rakenneltu systemaattisiksi ensihoidon koulutuskokonaisuuksiksi, eikä täydennyskoulutusten laajuus, systemaattisuus tai laatukaan ole paljoa aina kehuja saanut. Koulutuksen laatu on paikoin Euroopassa erittäin keskeisessä asemassa - joissain maissa on jopa kohtuullisen systemaattiset ranking -arviot, jotka todellakin ohjaavat opiskelija-aineksen hakeutumista, mainetta ja jopa rahoitusta. Suomessa AMK-opetuksen laatu ei paljoa ketään kiinnosta, ja AMK:t ovat tällä hetkellä melkoisessa säästökierteessä. Se on sääli, sillä joissain maissa hoitajat julkisuudessa ja palkkaneuvotteluissa vetoavat koulutukseensa sekä työnsä vaativuuteen. Hyvä koulutus ja hyvät valmiudet käytännön töihin lisäävät tehokkuutta, potilasturvallisuutta, vähentävät virheitä sekä tuovat välillisiä säästöjä. Joskus laskeskelimme, miten sijoittamalla koulutukseen voidaan saada laadulla ja osaamisella säästöjä, toisaalla säästämällä vääristä paikoista satasia tuoda tonnien toistuvat kulut. Ikävä kyllä koulutuksen ja käytännön kokemuksen hankkimiseen systemaattisesti ja pitkäjänteisesti ei Suomessa osata kiinnittää huomiota, vaan tuhansien eurojen säästöillä aiheutetaan vuosien varrella kymmenien tuhansien eurojen kustannukset.

 

Pelastajille, lähihoitajille ja ensihoitajille itse kyllä löydän käyttöä erilaisina pariyhdistelminä. Miten peruskoulutuksesta saadaan turha pois, olennaista lisää, akuuttihoitoa lisää, harjoitteluiden määrää ja laatua paremmaksi, laadunvalvontaa ja monitahoista palautetta, toistuvat asiat vähäisemmiksi... Miten järjestetään käytännön työelämässä laadukasta ja riittävän pitkäaikaista täydennys- ja jatkokoulutusta työn ohessa (vrt. lääkärien laillistaminen vaatii kaksi vuotta valvottua työtä; erikoislääkäriksi kouluttaudutaan mm. monipuolisella työkierrolla) - ja miten työkierrolla tai täydennyskoulutuksilla ylläpidetään ammattitaitoa... Siinä ne suomalaisen koulutusjärjestelmän suurimmat puutteet. Jotenkin itse olen yhden tutkinnon mallin kannalla, jos sitten neljä vuotta ei riitä eh (AMK) -koulutukseen, tehdään siitä 4,5 -vuotinen. Kestääpä tuo kätilönkin koulutus 4,5 vuotta.

[Lance]

Olen kyllä sitä mieltä, että samanlainen koulutusidea kun jenkkeissä. Vähintään 2 vuotta töissä sh:na ambulanssissa tai yliopistosairaalan ensiavussa, jonka jälkeen olisi vasta mahdollisuus hakea ensihoitaja koulutukseen (eli emt koulutukseen) eli olisi verrattavissa ns. Teknikkoa vastaava koulutus. Tai olisiko suomessa sittenYAMK tutkinto

 

Sen verran tuohon korjausta, että jenkkien emt = Emergency medical techician vastaa suurin piirtein meikäläistä perustasoa (lh / pelastaja). Paramedic = Ensihoitaja on hoitotaso, johon koulutukseen pitää olla aiempi työkokemus emt:na, näin ainakin mennään New yorkin osavaltiossa

[Julma]

Onko kukaan foorumilaisista käynyt tuota ensihoitopalveluiden johtamisen yamkia?

Lähinnä mietin työnantajien suhtautumista tuohon tutkintoon, koska hoitotason papereilla ilmeisesti on saavutettu lain silmissä pätevyys toimia ainakin kenttäjohdon tehtävissä, niin antaako tuo oikeastaan juurikaan lisäarvoa työnhaussa? Voiko tuolla paperilla hakea oh:n paikkoja sairaalan sisältä samalla menestyksellä kuin sosiaali- ja terveysalan johtamisen yamk-tutkinnolla?

E: Linkki http://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta-aikuiset-sosiaali-ja-terveysala/sosiaali-ja-terveysalan-johtaminen-yamk/

[Lämäri]

14.5.2016 klo 14.23, Julma kirjoitti:

Onko kukaan foorumilaisista käynyt tuota ensihoitopalveluiden johtamisen yamkia?

Lähinnä mietin työnantajien suhtautumista tuohon tutkintoon, koska hoitotason papereilla ilmeisesti on saavutettu lain silmissä pätevyys toimia ainakin kenttäjohdon tehtävissä, niin antaako tuo oikeastaan juurikaan lisäarvoa työnhaussa? Voiko tuolla paperilla hakea oh:n paikkoja sairaalan sisältä samalla menestyksellä kuin sosiaali- ja terveysalan johtamisen yamk-tutkinnolla?

E: Linkki http://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta-aikuiset-sosiaali-ja-terveysala/sosiaali-ja-terveysalan-johtaminen-yamk/

Muistelisin, että ainakin joissakin sairaanhoitopiireissä kenttäjohtajalta edellytetään muutakin kuin hoitotason luvat ja kokemusta. Näin ainakin sanoi ohjaajani, kun olin harjoittelussa pelastuslaitoksella hoitotason autossa opiskeluaikoinani. Kyllä se varmasti lisäarvoa antaa, jos on sen lisäksi kokemusta käytännön työstä. Pelkillä papereilla, ilman kunnon kokemusta on varmaan aika turha hakea mihinkään johtotehtäviin. 

[jupet]

Työnantajahan saa vaatia rekrytessään vaikka pianonsoittotaitoa ja arkkitehdin papereita. Laeista ja asetuksista kuitenkin tulee ne todelliset vaatimukset jotka tulee täyttyä ja siihen näyttäisi mikä tahansa HT-paperit takaava koulutus kelpaavan, myös siirtymäsäännösten mukaiset.

[Maaria]

14.5.2016 klo 14.23, Julma kirjoitti:

Onko kukaan foorumilaisista käynyt tuota ensihoitopalveluiden johtamisen yamkia?

Lähinnä mietin työnantajien suhtautumista tuohon tutkintoon, koska hoitotason papereilla ilmeisesti on saavutettu lain silmissä pätevyys toimia ainakin kenttäjohdon tehtävissä, niin antaako tuo oikeastaan juurikaan lisäarvoa työnhaussa? Voiko tuolla paperilla hakea oh:n paikkoja sairaalan sisältä samalla menestyksellä kuin sosiaali- ja terveysalan johtamisen yamk-tutkinnolla?

E: Linkki http://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta-aikuiset-sosiaali-ja-terveysala/sosiaali-ja-terveysalan-johtaminen-yamk/

Työn alla, vuoden verran tahkottu. Tosi vaikea sanoa, miten tulee vaikuttamaan mihinkään työllistymiseen, tuntuu että asenne vaihtelee ihan riippuen siitä, keneltä kysyy. Itsensä kouluttamista arvostetaan, toisinaan, yleisempää valitettavasti on kuitenkin se, että saa vastata kysymyksiin siitä, mitä järkeä tuollaista koulutusta on suorittaa. Eihän sillä tee mitään. Ota noista nyt selvää. 

Mulle itselle on tärkeää pitää itseni liikkeessä, päivittää omaa osaamista. Ei mulla ole mitään aikeita kenttäjohtajaksi ainakaan vielä vuosikausiin, ja johan tässä tulee eläkeikäkin vastaan ennen kuin ne "vuosikaudet".  Mutta onpahan taas yhtä tutkintoa viisaampi.

Muok: Niin ja tuo tutkintohan on sosiaali- ja terveysalan johtamisen yamk -tutkinto, eli vastaus kysymykseen: Kyllä periaatteessa antaa oh:n pätevyyden myös sairaalan sisälle.