Päihtynyt vastaanotolla?

[gettiz]

Miten te toimitte, jos vastaanotolle tulee päihtynyt? Puhallutatteko aina? Kirjaatteko? Otatteko puheeksi asiakkaan kanssa päihtyneisyyden syyn ja päihdeasiat?

[Julma]

Miten te toimitte, jos vastaanotolle tulee päihtynyt? Puhallutatteko aina? Kirjaatteko? Otatteko puheeksi asiakkaan kanssa päihtyneisyyden syyn ja päihdeasiat?

Päivystysvastaanotolla puhallutan potilaan jos sillä promillemäärällä on jotain hoidollista merkitystä (lääkehoito, tajunnantason määrittäminen, mt-ongelmat, motoriset probleemat, puheentuotto, jne.).

 

Meillä on ohjeena, että kaikille yli 13-vuotiaille asiakkaille pitäisi tehdä audit-kysely, oli ne selvinpäin tai ei, ja pitää päihdekeskustelua jos tulee pisteitä yli 4 vai 5. Harvempi noita käännytyskeskusteluja pitää..ne ketkä niitä oikeesti tarttis niin eivät ole kiinnostuneita.

[AloeVera]

Päihtyneelle voi tietenkin aina sanoa asiallisen rauhallisesti, että taidat nyt olla hiprakassa. Riittävästi alkoholia ottanutta ihmistä ei aina voi hoitaa, esim kirjottaa reseptiä jos on oletettavissa että henkilö nyt sitten vaikka heti nappaa jonkun pillerin jota ei alkoholin kanssa pitäis ottaa.

Jos henkilö on selvästi kännissä, niin ei välttämättä edes muista mitä on keskusteltu, eli siinä mielessä voi ihan pyytää että tulee huomenna tai toiste uudestaan - ja ehdottomasti selvänä.

 

Noista audit-testeistä: Niissä kysytään yleensä että kuinka usein henkilö käyttää alkoholia ja vaihtoehdot ovat mielestäni kömpelösit hahmotettuja. - Joka päivä, joka viikonloppu, pari kertaa viikossa, kerran kuussa, satunnaisesti. Eli oletetaan että kaikilla käyttäjillä on tällanen kaavamainen rytmi.

 

Suomessa on paljon ihmisiä jotka pitää viikkojen, jopa kuukausien raittiita kausia - ja juo sitten 5 päivää - 2 viikkoa putkeen.

 

Eräs hoitoalan henkilö sano mulle, että sellasessa tapauksessa ne juomapäivät täytyy jakaa esim kuukauden osalle jolloin voi olettaa että se ois sama kuin jos henkilö jois kerran viikossa  etc.

 

Mutta se ei ole sama !!! Pitkä juomaputki jättää elimistöön ja aivoihin ihan erilaista vauriota kuitenkin ku säännöllinen kerran viikossa perjantai-iltana.

[Pöllö]

Ks. yst. myös eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu, jonkan mukaan (11.12.2013, Dnro 3586/4/12, Terveyskeskuksella ei ollut oikeutta puhalluttaa kaavamaisesti tapaturmapotilaita, http://tinyurl.com/o76oaun) potilaita ei saisi puhalluttaa kaavamaisesti. Kannanotto perustuu Espoon terveyskeskuksesta tehtyyn kanteluun. TK:n johtava ylilääkäri on perustellut tapaturmapotilaiden puhalluttamisen suosittelemista (ei pakottamista) siten, että päihtymyksen toteaminen voi vaikuttaa hoitoon (kipulääkkeiden antaminen, jatkohoito-ohjeiden muistaminen, jatkotoimenpiteet) ja puhalluttaminen on verrattavissa yleistilan arviointiin. Puhalluttaminen selkiyttää toimintaa verrattuna yksittäisten potilaiden päihtymyksen arvailuun ja voi auttaa selvittämään esim. toistuvan kaatuilun syitä. Puhalluttaminen ei vaikuta potilaan myöhempään hoitoon tai hoidon saatavuuteen. Ylilääkäri selvityksessään korosti, että käytännössä osa potilaista vaikuttaa selviltä, mutta puhallutuksessa paljastuu reilu humalatila. Ylilääkäri perusteli myös mm. tutkimustiedolla mini-interventioiden hyödyllisyyttä. 

 

Oikeusasiamies perustelee ratkaisuaan yksilön oikeudella henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, yksityiselämän turvaamiseen, lähtökohtaiseen viranomaisten ja muiden ulkopuolisten tahojen mielivaltaisen tai aiheettoman puuttumisen poissaoloon ja oikeuteen määrätä itsestään ja ruumiistaan. Potilaita ei myöskään saa syrjiä, eikä ihmisarvoa loukata. Vakaumusta ja yksityisyyttä täytyy kunnioittaa, ja hoidon tarpeen arvioinnin tulee perustua lääketieteellisesti hyväksyttyihin kriteereihin. Potilaalla on myös oikeus kieltäytyä hoidosta ja hoitotoimenpiteestä, ja häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava tällöin yhteisymmärryksessä muulla hyväksyttävällä tavalla. Viranomaisen on lisäksi kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa. Valviran kannanoton mukaan TK:n selvityksessä mainitut seikat ovat tärkeitä, mutta eivät riitä perusteeksi tietyn potilasryhmän kategoriselle puhalluttamiselle. Valviran mukaan mini-interventio ei välttämättä edellytä potilaan puhalluttamista. Potilaalle tehtävien tutkimusten on oltava lääketieteellisesti perusteltuja ja suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Tutkimuksella ja hoidolla ei voi puuttua potilaan koskemattomuuteen välttämätöntä enempää. Päihdeanamneesin selvittäminen on usein perusteltua, koska sillä voi olla suuri merkitys diagnoosin, hoidon ja jatkohoidon kannalta. Puhalluttaminen kliinisen tilan selvittämiseksi on useissa tilanteissa lääketieteellisesti perusteltua, ja sitä tulee käyttää myös tilanteissa, joissa päihtymyksen poissulku on hoidon kannalta tarpeen. Puhalluttaminen tapahtuu potilaan suostumuksella ja yhteisymmärryksessä. Selvityksessä esilletuotuja seikkoja ei voi pitää perusteina tapaturmapotilaiden automaattiselle puhalluttamiselle. Oikeusasiamies ratkaisussaan perustelee näkemyksensä Valviran tavoin.

 

Edit: Linkki oikeusasiamiehen ratkaisuun (pdf) tinyurlina, kun 137-merkkinen nettiosoite ei oikein toimi suoraan kopioituna.