Injektio vs. Infuusio?

[gettiz]

Esimerkkitapaus:

Potilaalle pitää antaa IV-muodossa 10mg Furesista (1ml). Potilaalla on subklaviakanyyli, johon annat lääkkeen boluksena ja huuhtelet tarpeeksi suurella määrällä NaCl-liuosta.

 

Kirjaatko lääkkeen annetuksi injektiona vai infuusiona?

 

Osa kollegoistani kirjaa tämän injektiona, koska määrä on niin pieni. Omasta mielestäni taas injektio tarkoittaa sitä kun pistetään piikillä esim. lihakseen, ja kirjaan nämä aina infuusiona. Kollegani mielestä infuusio tarkoittaa aina suurempaa nestemäärää.

 

Injektio:

Injektiolla tarkoitetaan lääketieteessä nestemäisen lääkevalmisteen antotapaa käyttäen ruiskua ja siihen kiinnitettyä onttoa injektioneulaa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Injektio_%28l%C3%A4%C3%A4ketiede%29)

 

Infuusio:

Infuusio eli tiputus tarkoittaa nesteen antamista verisuoneen (tavallisesti laskimoon). Tiputus on menetelmä, jolla toteutetaan suonensisäinen eli parenteraalinen (’suolen ohittava’) nestehoito. Lääkkeitä voidaan myös annostella pitkän ajan kuluessa sekoittamalla infuusioliuokseen.

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Infuusio)

 

Mitä mieltä sinä olet?

[hippis]

No infuusiohan se on mun mielestä, jos se menee iv:sti. Injektio on piikki lihaan.

[Aadelheid]

Injektio voidaan antaa useaa eri reittiä, myös laskimoon kuten aloittajankin lähteissä sanotaan. Injektio tarkoittaa ruisketta, kerta-annosta.

Infuusio taas on tiputus, eli pitkäkestoisempi nesteen anto.

 

Eli aloittajan mainitsemassa tapauksessa kyseessä on injektio, ei infuusio. Jos taas tapauksessa Furesis olisi sekoitettu esimerkiksi 100ml NaCl pulloon ja laitettu letkun kautta tippumaan, niin tällöin kyseessä olisi infuusio.
 

[hippis]

kiitos Aadelheid selkiytyksestä!! Omassa työssäni ei ole koskaan tullut tarpeen miettiä ko. käsitteiden eroa. On vaan kirjattu että i.v:sti.

[Aadelheid]

kiitos Aadelheid selkiytyksestä!! Omassa työssäni ei ole koskaan tullut tarpeen miettiä ko. käsitteiden eroa. On vaan kirjattu että i.v:sti.

Sitkeesti mullakin vaan tulee kyllä aina heti ekana mieleen johonkin lihakseen tms piikillä tuikkaaminen jos puhutaan pelkästä injektiosta :P

Aina pitää muistuttaa itselleen että se on vaan yksi reitti

[hippis]

kiitos Aadelheid selkiytyksestä!! Omassa työssäni ei ole koskaan tullut tarpeen miettiä ko. käsitteiden eroa. On vaan kirjattu että i.v:sti.

Sitkeesti mullakin vaan tulee kyllä aina heti ekana mieleen johonkin lihakseen tms piikillä tuikkaaminen jos puhutaan pelkästä injektiosta :P

Aina pitää muistuttaa itselleen että se on vaan yksi reitti

No näinpä sen oikean vastauksen voi esim. Oxynormin injektio-/infuusionesteen selosteestakin lukea:

 

"Antotapa: Laskimonsisäinen injektio tai infuusio

Ihonalainen injektio tai infuusio

Lihaksensisäinen injektio"

 

Että kannattaisi munkin varmaan googeloida ennen päällepäsmäröintiä  :D

Eipä oo tullut koskaan missään puheeksi aiemmin.

 

 

(PS. mikä on ihonalainen infuusio??)

[{BS}]

Bolus?

[Aadelheid]

Ihonalainen infuusio voi olla esimerkiksi insuliinipumppu tai  kipupumppu jonka kautta menee insuliinia/muuta lääkettä.

[hippis]

Ihonalainen infuusio voi olla esimerkiksi insuliinipumppu tai  kipupumppu jonka kautta menee insuliinia/muuta lääkettä.

Aa. Ihan totta. Löi kyllä pää tyhjää.

[Aadelheid]

Silloin kun opiskeluaikana tein sairaanhoitajan sijaisuutta kesätyönä, niin me opiskelijat ei saatu antaa lainkaan noita injektioita suoneen. Mutta sama lääke saatiin antaa sekoitettuna 100ml keittikseen ja tippaletkun kautta.

[gettiz]

Silloin kun opiskeluaikana tein sairaanhoitajan sijaisuutta kesätyönä, niin me opiskelijat ei saatu antaa lainkaan noita injektioita suoneen. Mutta sama lääke saatiin antaa sekoitettuna 100ml keittikseen ja tippaletkun kautta.

 

Sama systeemi ainakin tyksissä edelleen. Jos ei ole iv-lupia, ei saa antaa boluksia vaan kaikki pitää laimentaa.

[nosis]

Silloin kun opiskeluaikana tein sairaanhoitajan sijaisuutta kesätyönä, niin me opiskelijat ei saatu antaa lainkaan noita injektioita suoneen. Mutta sama lääke saatiin antaa sekoitettuna 100ml keittikseen ja tippaletkun kautta.

 

Sama systeemi ainakin tyksissä edelleen. Jos ei ole iv-lupia, ei saa antaa boluksia vaan kaikki pitää laimentaa.

 

Aika jännä linjaus, kun joka tapauksessa lääke todennäköisesti päätyy potilaaseen (toki joku voisi virheen huomata ja keskeyttää infuusion). Meillä (yksi osasto SatKs:ssa) vain iv-luvan saaneet antaa i.v.-lääkkeitä. Itse asiassa edes insuliiniin ei saa koskea ilman iv-lupaa.

[Pöllö]

Aika jännä linjaus, kun joka tapauksessa lääke todennäköisesti päätyy potilaaseen (toki joku voisi virheen huomata ja keskeyttää infuusion). Meillä (yksi osasto SatKs:ssa) vain iv-luvan saaneet antaa i.v.-lääkkeitä. Itse asiassa edes insuliiniin ei saa koskea ilman iv-lupaa.

 

Tuossa laimentamisessa lienee kaksi keskeisempää turvallisuusperustetta. Ensinnäkin jos sattuu ruiskusta spruuttamaan lääkettä viisi millilitraa nakkelipulloon kahden millilitran sijasta, ei ole ihan vielä tapahtunut potilasvahinkoa. Toisekseen, on joitain lääkkeitä, jotka voidaan antaa suonensisäisesti, mutta ne pitää antaa hitaasti. Joko kudosärsytystä minimoiden, tai sitten yksinkertaisesti siksi, että töräyttämällä lääkeannos kerralla voidaan saada hetkellinen, liian voimakas haitallinen vaikutus. Tietysti käytäntö on huono silloin, jos potilaalla on nesterajoitus, jota on haastava noudattaa, ja laimennettuja lääkkeitä menee sitten vuorokauden mittaan melkoinen määrä. Mutta käänteisesti - eräässä harjoittelupaikassani eräs betasalpaaja oli - jostain syystä - tiukassa kontrollissa, sen antoi hitaasti suoneen vain lääkäri, ei vakkari-sh iv-lupineen... 

 

Toki jos sitten hoksaa, että nyt meni kenties jotain pieleen, niin tosiaan silloin voi keskeyttää infuusion, jolloin haitallinen vaikutus voi vähentyä. Kauempaa haettu syy on, että jos kanyyli ei olekaan suonessa, niin helpommin myös huomaa, jos lääke menee kudokseen, missä osa lääkkehistä voi toki aiheuttaa vauriota, eikä lääke aina paljoa kudoksesta systeemisesti vaikuta. Yksi turvatekijä voi laimennoksessa myös olla, jos laimennoksen joutuu näyttämään ohjaajalle, ja kertomaan, mitä laittoi ja miten paljon - ehkä näyttämään ampullankin. Veikkaisin, että laimentamisella vähennetään erityisesti liian nopeaa lääkkeenantoa eräillä lääkkeillä ja ehkä sitten sitä, että tuuttaa jäykästä ruiskusta koko satsin, kun piti laittaa menemään vain osa.

 

Toivottavasti tuolla laimentamisella ei sitten ole kierretty vain jossain paikoissa esim. sääntöä, että opiskelija ei esim. saa antaa iv-boluksia, mutta laimennettuja lääkkeitä (tarkoittaen lähinnä antibiootteja yms.) saa antaa.... Lääkkehien anto kun on kuitenkin muutakin kuin vain mekaanista oikean annoksen antamista oikealla hetkellä oikealle potilaalle oikealla tavalla - jos sitten tulee yhteis- tai haittavaikutuksia, niin niitäkin pitäisi osata havainnoida. Noo opiskelijan kohdalla sitä vastuuta on kyllä jossain muuallakin kuin vain opiskelijalla, mikä on myös joskus hyvä pitää mielessä.

[trikki]

Seloken iv annetaan monitorivalvonnassa aina, ainakin näin on meillä ohje eikä sitä saa talon ohjeen mukaan antaa sh, vaan aina lääkäri. Olen siis tk sairaalan "akuutti" vuodeosastolla.

[-VF-]

Seloken iv annetaan monitorivalvonnassa aina, ainakin näin on meillä ohje eikä sitä saa talon ohjeen mukaan antaa sh, vaan aina lääkäri. Olen siis tk sairaalan "akuutti" vuodeosastolla.

 

Ei lääkkeen vaikutukseen vaikuta millään tavalla kuka sen antaa. :)

 

Seloken on kieltämättä sellainen ihmelääke, että monessa paikassa sitä saa antaa vain ja ainoastaan lääkäri. En kyllä oikein tiedä miksi, sillä itse ainakaan en ole kokenut sen antamista mitenkään ihmeellisenä asiana.

[Pöllö]

Ei lääkkeen vaikutukseen vaikuta millään tavalla kuka sen antaa. :)

 

Seloken on kieltämättä sellainen ihmelääke, että monessa paikassa sitä saa antaa vain ja ainoastaan lääkäri. En kyllä oikein tiedä miksi, sillä itse ainakaan en ole kokenut sen antamista mitenkään ihmeellisenä asiana.

 

Off-topic (far, far away...)

 

Seloken eli metoprololi on yksi tällainen, jonka monessa paikassa antaa lääkäri. En tiedä, miksi. Ja tosiaan lääkkeen vaikutus ei muutu. En tiedä, haetaanko joskus sitä hidasta infuusiota, vai onko lääkäri sitten sitä varten, että jos tulee jotain vaikeita seurauksia, niin hän osaa tunnistaa hoitajaa paremmin tilanteen ja/tai hoitaa sitten sitä. Tai sitten varmistetaan, ettei lääkettä käytetä väärissä tilanteissa, tai lääkkeen annostus titrataan hyvin hienolla säädöllä - tai eräissä tilanteissa mahdollisesti tavallista suuremmalla annoksella - ja vaikutusta monitoroiden...? Selokeniahan voidaan käyttää myös, kun rytmiä yritetään kääntää, ja silloin tietysti rytmin kääntymistä/kääntymättömyyttä tuleekin seurailla monitorilta. Seloken on aika yleisesti käytetty lääke, joten tietysti kun lääkkeisiin liittyy kaikkiin haittoja, niin onko sitten enemmän myös niitä koettu...? Joku voi tietysti siellä, missä Selokenin saa antaa vain lääkäri, kysäistä, miksi näin.

 

Betasalpaajallahan on tietysti sydämen sykettä vähentävä vaikutus, jolloin sitä ei tulisi käyttää tai tulee käyttää varoen, jos potilaalla on: matala RR, bradykardia, sick sinus syndrome, II tai III asteen eteis-kammiokatkos, sydämen kompensoimaton vajaatoiminta, käytössä verpamiili tai diltiatseemi, silmätipoissa betasalpaaja, digitalis, kinidiini, amiodaroni... Mutta näiden nyt tulisi olla aika hyvin tiedossa. Samoin SVT-tilanteissa, jos taustalla on ylimääräinen johtorata, voi salpaus tietysti vaikuttaa reittiin, jota sähköinen signaali kiertää, "oikea" reitti hidastuu eri tavalla kuin "väärä", ja kiertohäiriö ilmeisesti voi muuttaa suuntaa, jos mitään mistään enää oikein muistan. Selokenin valmisteyhteenveto toki mainitsee melko harvinaisena haittavaikutuksena sydänperäisen shokin akuutissa sydäninfarktissa, bronkospasmin ja harvinaisina haittavaikutuksina sydämen toiminta- ja rytmihäiriöt. Mutta betasalpaajien farmakodynamiikan vähänkään tuntien ei noissa ole mitään yllättävää - kaikki metoprololin vaikutukset vain joko pahentavat olemassa olevaa oiretta tai sitten voi tulla  yhteisvaikutuksia rytmihäiriölääkkeiden tai sydämen sykettä muulla mekanismilla hidastavien lääkkeiden kanssa. Mutta jos niitä kokemukseen perustuvia perusteluita löytyy jostain, olisi kieltämättä mielenkiintoista kuulla.

 

Onhan näitä monta muita, joissain paikoissa iv-tulehduskipulääkkeet tulee konsultoida, ilmeisestikin munuaisverenkierron vuoksi, joka voi olla muista syistä tai raskaista lääkkeistä johtuen heikentynyt. Samoin iv parasetamoli on jossain konsultoitava, koska voi joskus romahduttaa reippaasti kriittisesti sairaan verenpaineita...

[Julma]

 

Silloin kun opiskeluaikana tein sairaanhoitajan sijaisuutta kesätyönä, niin me opiskelijat ei saatu antaa lainkaan noita injektioita suoneen. Mutta sama lääke saatiin antaa sekoitettuna 100ml keittikseen ja tippaletkun kautta.

 

Sama systeemi ainakin tyksissä edelleen. Jos ei ole iv-lupia, ei saa antaa boluksia vaan kaikki pitää laimentaa.

 

Aika jännä linjaus, kun joka tapauksessa lääke todennäköisesti päätyy potilaaseen (toki joku voisi virheen huomata ja keskeyttää infuusion). Meillä (yksi osasto SatKs:ssa) vain iv-luvan saaneet antaa i.v.-lääkkeitä. Itse asiassa edes insuliiniin ei saa koskea ilman iv-lupaa.

Sama meillä siellä K0:ssa. Panadoliin ei pääse käsiksi ilman amk-tutkintoa ja love-tenttiä :)

 

Seloken iv annetaan monitorivalvonnassa aina, ainakin näin on meillä ohje eikä sitä saa talon ohjeen mukaan antaa sh, vaan aina lääkäri. Olen siis tk sairaalan "akuutti" vuodeosastolla.

Häh :D

[Vieras: Sairaanhoitaja]

Se on STOOSSIna annettu eli esim.Zinacef ruiskulla stoossina suoraan suoneen kanyylin kautta.

[jupet]

Niin. Stoosi on yksi nimitys laskimoon annettavalle bolusinjektiolle. Tyypillisesti käytetään kun injetoitava tilavuus on suurehko ja etenkin antibiottien yhteydessä tälläpäin.