Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Vieras: Pölhö

Liikunta ja hoitoyö

Recommended Posts

Vieras: Pölhö

Suomen kansa paksuuntuu ja yleiskunto heikkenee (mm. varusmiesten juoksutestin keskiarvo laskee miltei lineaarisesti vuosi vuodelta). Vastoin yleisiä käsityksiä sama koskee myös terveydenhuollon ammattilaisia, jotka muodostavat aika ison siivun työikäisen väestön kakusta. Kyseessä tuntuu olevan myös hivenen yhteiskunnallinen ilmiö, josta pieni esimerkki: Kun keski-ikäisellä naisella on kolme-neljäkymmentä kiloa ylipainoa, hän ei suinkaan ole "läski" vaan hänellä on metabolinen oireyhtymä. Mokoman sairauden takiahan ei nyt ainakaan elintapoja kannata muuttaa..

Terveydenhuoltoalan ammattilaisen perustaitoihin kuuluu erilainen ennaltaehkäisevä neuvonta sekä potilaan ohjaus erilaisissa tilanteissa. Jälleen esimerkki elävästä elämästä: 150 cm pitkä hoitaja, joka painaa arviolta 100 kiloa saarnaa keski-ikäiselle hivenen omenalihavalle metsätyömiehelle siitä, miten elämäntapoja tulisi muuttaa; syödä terveellisemmin, liikkua enemmän, jottei vaan pääsis joskus sydän ja verisuonitaudit niskan päälle. Laittaa hivenen ajattelemaan, upposiko valistus maaliinsa..

Terveydenhuoltoalan koulutuksen vastaus pullaantuvaan nyky-yhteiskuntaan on selkeä. Liikunnan määrää vähennetään ammatillisessa opetuksessa, AMK:n ohjelmaanhan se ei yleensä mahdu. Kuitenkin jokainen pidempään hoitotyötä tehnyt tietää sen olevan myös fyysisesti kuormittavaa ja edellyttävän joskus jotain vapaa-ajan aktiviteettiakin. Lisäksi parempi fyysinen kunto auttaa jaksamaan paremmin arjessa ja sietämään myös psyykkistä kuormitusta.

Koulutuksessa tulisi antaa hoitoalan ammattilaisille myös peruseväät oman fyysisen kunnon huoltoon. Kaikkien ei tarvitse olla huippu-urheilijoita mutta kyllä yleisimmät liikuntamuodot olisi hyvä tuntea. Oikein toteutetulla "liikuntakasvatuksella" voitaisiin luoda mahdollisuuksia tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin (muihinkin kuin keilailu ja tikanheitto) ja auttaa näin jokaista opiskelijaa löytämään miellyttävä tapa liikkua, vaikka koululiikunta aikanaan olisikin ollut pakkopullaa. Keskustelu terveydenhuoltoalan opettajien kanssa on kuitenkin osoittanut, ettei tällainen mokoma hapatus mahdu opintosuunnitelmiin, kun on niin paljon tärkeämpiäkin aiheita.

Pahoittelen provosoivaa tyyliä jo etukäteen. Ihmisillä kun on tapana hermostua "paatoksistani". Lainattakoon vielä lopuksi erään alan ulkopuolisen opettajan sanoja: "Jos kondis on sitä luokkaa, ettei pääse edes kyykkyyn ilman ilmanpäästöjä, niin miten mahtaa tosipaikassa pystyä ihan oikeasti toimimaan?"

-Pölhö

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina

Tää oli niin tyhjentävä ettei tähän ole mitään lisättävää! Hyvä, että joku nostaa tänkin asian esiin - ja noin suoraan ja selvin sanoin.

Aikoinaan sairaanhoitajaopiston aikaan oli opetussuunnitelmassa liikuntaa 2 tuntia viikossa. Ja sieltä ei lintsattu kuin lääkärin todistuksella (kuten ei mistään muustakaan). Se olisi voinut olla vähän aikuismaisempaa eli sellaista mikä olisi innostanut ihmisiä liittämään liikunnan osaksi elämäntapaansa. Muistutti liikaa koululiikuntaa, vaikka ei juostukaan kehärummun tahtiin rinkiä eikä ollut telinevoimistelua (harmi!)

Mutta kyllä jotenkin luokan yhteishenkeä nostatti yhteiset koris-, fudis- ja ringettematsit, puhumattakaan lasketteluhässäköistä. Ja oli myös yhteiset liikuntapäivät 2 x vuodessa, jolloin tosiaankin liikuttiin koko päivä, opettajat mukaanlukien.

Jos nyt olis liikuntaa, niin mä pahoin pelkään, että ne osallistuis, jotka muutenkin harrastavat. Koska arkiliikkuminen on niin paljon yleisellä tasolla vähentynyt, niin kouluissa pitäisi olla liikuntaa ja nimenomaan terveysalan koulutuksessa. Monestakin syystä kuten Pölhö esittää. Lisäisin vielä, että oppiminenkin voi tehostua liikunnan ansioista... Kouluissa voitaisiin kyllä myös paremmin mahdollistaa liikunnan harrastaminen esim. hankkimalla välineitä ja hyvä kuntosalikin varmasti tavallaan "maksaisi itsensä takaisin".

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Toimi

AMK-vastaisuuteni sai lisäpuhtia kun huomasin, että Helsingin Sairaanhoito-opiston vanhan liikuntasali oli muunnettu auditorioksi. Se kertookin jo paljon siitä kuinka kauas perusasioista on menty koulutusuudistuksen myötä.

(edit: kirjoitusvirheet korjasin)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
puh

Juu liikuntasali oli vielä olemassa kun valmistuin sieltä Tukholmankadulta lähihoitajaksi -97. Meillä oli silloin lh-koulutuksen aikana pakollisissa ja valinnaisissakin liikuntaa. Toteutettiin opiskelijalähtöisesti; teimme ensimmäisellä tunnilla kurssisuunnitelman yhdessä opettajan kanssa. Saimme itse vaikuttaa siihen, mitä tehdään ja pääsimme tutustumaan eri liikuntamuotoihin. Ihan alussa käytiin läpi myös esim. vanhustyössä käytettäviä tuolitansseja. Liikunnan kursseilla, pelattiin sählyä, korista, lenkkeiltiin, pelattiin sulkapalloa ja tennistä, käytiin melomassa, seinäkiipeilemässä, pelattiin lentopalloa kisiksessä jne. jne. Kaikki osallistuivat mielellään, myös ei niin langanlaihat ja ei niin aktiivisesti liikkuvat!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Asswiper

Hienoa että tuli tämäkin asia puheeksi. Aikanaan näin yhellä osastolla niin läskin hoitajan ettei sillä polvet kestänyt. Väkisin vaan piti silti raahautua töihin, kun elämä oli vissiin muuten niin tylsää. Se ei suunnilleen jaksanu edes kävellä osastoa päästä päähän, ja toiset sai ravata koko aika sen puolesta. Antoi tosi uskottavan kuvan koko osastosta.

Muutenkin hoitajissa näkee välillä todellisia "käveleviä aikapommeja". En tarkoita että kaikkien hoitajien tarvitsisi olla normaalipainoisia, tai elämäntavoiltaan esimerkillisiä. Välillä vaan näkee niin räikeitä tapauksia että toivoisi jonkun voivan niihin puuttua. Liikuntaa tarvittaisiin kouluihin kaikkien typerien kirjallisten töiden tilalle, mutta ainakin meillä KAUPUNKI SÄÄSTÄÄ!, ja kaikki lähiopetus on karsittu minimiin. Ihmetyttää vaan että mitä siinä lopulta säästetään.

Suomalaisten kunto heikkenee koko ajan, ja tähän voitaisi herätä myös meidän alan kouluissa, samoin kuin työpaikoillakin. Yksi ehdotus olisi antaa töissä bonuksia niille jotka harrastavat säännöllistä liikuntaa, ja koulussa saisi hyvitystä opintoviikkoina. Kaikkein räikeimpiin tapauksiin, kuten vaikeasti lihaviin henkilöihin (samoin kuin pahasti alko-ongelmaisiin) pitäisi esimiesten puuttua ja vaatia hakemaan apua. En tiedä olisiko siitä lopulta muuta apua kuin se että olisi asia ainakin nostettu pöydälle, mutta apu se on pienikin apu.

Tulipa pitkä kirjoitus, mutta täytyy vielä loppuun mainita kun syksyllä eräs tyyppi meidän koulussa kysyi että lähdenkö kaljalle, kun kieltäydyin ja  sanoin meneväni uimaan, ko. tyyppi katsoi hyvin pitkään ja kummaksuen.

Jos tällaiseen suuntaan ollaan menossa niin mikähänlaista hoitaja-ainesta meillä on esim. 20 vuoden päästä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Pölhö

Korjaan näkemyksiäni vielä hieman:

Nostan liikunnan arvoon arvaamattomaan, kun puhutaan esimerkiksi (hoito)työssä jaksamisesta. Kuitenkaan en tarkoita tällä terveyspuritanismia ja treenifanaattisuutta. Eli saa sen treenikerran joskus skipata ja käydä kaljottelemassakin  :D

Eräs liikuntamuoto, jonka näkisin aiheelliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa on ihan käytännön itsepuolustusharjoittelu, joka jatkuu omalla painollaan koulutuksen ajan. Tosiasiassahan ne muutaman tunnin kurssit kun ovat enemmän ajatusmaailmaa muokkaavia, kuin käytännön kamppailutaitoon tähtääviä. Tarkennettakoon nyt vielä tämäkin - tarkoitan käytännön kamppailutaidolla myös kykyä reagoida asioihin ajoissa, eli eräänlaista pelisilmää ja ennakointitaitoa. Monipuolisen liikunnan lisäksi kunnon harjoittelu mahdollistaa matkan itseen ja pohtimaan omia rajoja ja pelkoja. Mainittakoon vielä, ettei kuitenkaan ole itsepuolustuskoulutus saisi olla liikuntakoulutuksen itseisarvo, vaan sen liikuntatuntien tulisi olla monipuolisia ja sisältää kolumnissani mainitsemia asioita..

-Pölhö

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-teme-

Eräs liikuntamuoto, jonka näkisin aiheelliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa on ihan käytännön itsepuolustusharjoittelu, joka jatkuu omalla painollaan koulutuksen ajan. Tosiasiassahan ne muutaman tunnin kurssit kun ovat enemmän ajatusmaailmaa muokkaavia, kuin käytännön kamppailutaitoon tähtääviä. Tarkennettakoon nyt vielä tämäkin - tarkoitan käytännön kamppailutaidolla myös kykyä reagoida asioihin ajoissa, eli eräänlaista pelisilmää ja ennakointitaitoa.

-Pölhö

Ai onkos muualla itsepuolustus liitetty muutenkin kun vapaastivalittaviin? Meillä ei kyllä taida olla edes vapaastivalittavissa :D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Yksi ehdotus olisi antaa töissä bonuksia niille jotka harrastavat säännöllistä liikuntaa, ja koulussa saisi hyvitystä opintoviikkoina. Kaikkein räikeimpiin tapauksiin, kuten vaikeasti lihaviin henkilöihin (samoin kuin pahasti alko-ongelmaisiin) pitäisi esimiesten puuttua ja vaatia hakemaan apua.

Lasken ylipaino- ja liikkumisasiat  samaan kategoriaan tupakanpolton, alkoholin käytön, valehtelun, juoruilun, kiroilun, tukan värin, tatuoinnin yms. kanssa. Eli niin kauan kuin nämä edellä mainitut asiat eivät vaikuta työntekijän työpanokseen, niin kauan ne kuuluvat tähän perustuslaissa turvattuun yksilönvapauden ja itsemääräämisoikeuden piiriin. Jos ihminen on valinnut elämäntavakseen jonkun omastani poikkeavan elämäntyylin, niin ainakaan minulla ei ole kanttia sanoa hänen valintaansa vääräksi. Varsinkin ylipaino on niin henkilökohtainen juttu että siihen puuttuminen on erittäin arveluttavaa ja mahdollisesti jopa yksilön kannalta tuhoisaa.

Tässä asiassa toimii sama kuin tupakanpoltossa; positiivinen kannustus ja liikuntaharrastusten avustaminen esim. liikuntarahan muodossa tuo varmemmin tuloksia kuin syyllistäminen - ei tällaisia asioita voi pakottamalla hoitaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: 100 vuoden työkoke

Tosi on. Sisar hento valkoisen aika on ohi. Hoitajilla on oikeus olla addicteja, lihavia, rumia, tyhmiä, tai vaikka olla raskaana lain sallimissa rajoissa. Vieläkö ruvetaan pyytämään työstä palkkaaa niin tämähän on ammatti muiden joukoissa...

Keskustelun aloittajan logiikan mukaan sukupuolitautien klinikalla työskentelevä hoitaja ei saa harrastaa seksiä, psyk. puolella työskentelevä ei saa olla hullu, vieroitus klinikan hoitsu ei saa ottaa keskiolutta jne...

Jos jollain potilaalla on tämän asian kanssa ongelmia voi aina todeta "mutta minä en makaa siinä, vaan olen täällä töissä.... :)...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Pölhö

Keskustelun aloittajan logiikan mukaan sukupuolitautien klinikalla työskentelevä hoitaja ei saa harrastaa seksiä, psyk. puolella työskentelevä ei saa olla hullu, vieroitus klinikan hoitsu ei saa ottaa keskiolutta jne...

Ohhoh. Ottiatuota. Vaikka vielä korjasin tätä asiaa toisessa viestissä, niin ilmeisesti ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitus oli kuitenkin korostaa liikunnan ja fyysisen kunnon merkitystä hoitotyössä sekä siinä jaksamisessa. Päämäärähän olisi saada jonkunasteinen liikunta osaksi terveydenhuollon henkilöstön normaalia elämänrytmiä, riippumatta pituudesta, painosta, mielenterveydestä tai seksuaalisesta mieltymyksestä. Tässä ammatillisessa koulutuksella on oma paikkansa tehdä pohjatyötä.

-Pölhö

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Asswiper

Täytyy ottaa vähän takasin, kun tuli kirjotettua aika kovin sanoin. (Johtu osittain siitä kun maanantai oli muutenkin v-mäinen päivä.) Tosiaan aika hyvä rajanveto on se että henk. koht ongelmat eivät saa vaikuttaa ratkaisevasti työpanokseen. Jos osastolla on vakiohenkilökunnassa useampia sellaisia, jotka ovat omien elämäntapojensa vuoksi jatkuvasti sairaslomalla tai "puolikuntoisina" töissä, niin se vaikuttaa kuitenkin koko työyhteisöön jne. En itse kannata syyllistämistä, mutta asioista vaikeneminenkaan ei ole mielestäni oikea ratkaisu. (en ole itsekään mikään pyhimys angel.png )

Kuitenkin terveyden edistämisestä puhutaan nykyisin paljon, ja mielestäni hoitajien tulisi pitää suht. hyvää huolta itsestään, ollakseen uskottavia. Tässä onkin haastetta työyhteisöjen johtoportaalle ja koulujen opetusohjelmien suunnittelijoille. Liikunnan tulisi olla osa jokaisen elämää, tavalla tai toisella. Monelle ohjattu liikunta voi olla hyvä ratkaisu, jos aloittamisen kynnys on noussut liian korkeaksi.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina

Kuitenkin terveyden edistämisestä puhutaan nykyisin paljon, ja mielestäni hoitajien tulisi pitää suht. hyvää huolta itsestään, ollakseen uskottavia. Tässä onkin haastetta työyhteisöjen johtoportaalle ja koulujen opetusohjelmien suunnittelijoille. Liikunnan tulisi olla osa jokaisen elämää, tavalla tai toisella. Monelle ohjattu liikunta voi olla hyvä ratkaisu, jos aloittamisen kynnys on noussut liian korkeaksi.

Hyvä, että välillä "uskottavuuspallo" siirtyy toisiinkin ammattiryhmiin... Yleisestikin ammatissa kuin ammatissa mallioppiminen on tosi vahvaa eikä aina edes tiedostettua, ikivanha vitsihän on se, että "älä tee kuten minä, vaan ..."

Mutta jos sanomisen ja tekemisen välillä on iso ristiriita, niin ei se kovin uskottavalta vaikuta.

Ruotsissa työskentelevät kollegani ovat kertoneet, että heillä on järjestetty kuntosaliliikuntaa 2 kertaa viikossa 45 kerta työajalla sairaalan kuntosalissa. Kun miettii paljonko yksistään esim. selkävaivoista joudutaan maksamaan sairauslomien, hoidon, kuntoutuksen ja sijaisjärjestelyjen yms. muodossa, niin ehkä Ruotsin malli tulis taloudellisestikin halvemmaksi. Puhumattakaan muista vaikutuksista, joista on jo aimminkin mainittu.

Olin yhdessä paikassa sijaistamassa talvilomia ja osastohoitaja kysyi, että kait minäkin osallistun heidän laskettupäiväänsä, ja ei haittaa vaikka olen lyhytaikainen sijainen "pitäähän sitä pitää huolta sijaisistakin". Ne olivat sitten töissä, jotka eivät laskettelusta piitanneet... pääsivät sitten johonkin toiseen tapahtumaan kesällä.

Ja koulutuksessa voitaisiin tehdä paljon juuri tuon aloituskynnyksen madaltamiseksi!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Heksa
Mutta kyllä jotenkin luokan yhteishenkeä nostatti yhteiset koris-, fudis- ja ringettematsit, puhumattakaan lasketteluhässäköistä. Ja oli myös yhteiset liikuntapäivät 2 x vuodessa, jolloin tosiaankin liikuttiin koko päivä, opettajat mukaanlukien.

AMK:ssa on jo muutenkin kaikenlaisia naurettavia tapahtumia, joilla pyritään ns. nostamaan yhteishenkeä. Toki liikunta on varsin mielekäs tapa sellaiseen, mutta monet opiskelijat ovat jo muutenkin niin stressaantuneita, ettei mikään ns. ylimääräinen kiinnosta. Tämä on tietenkin varsinainen noidankehä, koska liikunta auttaisi stressiinkin.

Oma mielipiteeni on, että AMK:n opetussuunnitelmassa on muutenkin niin paljon vialla, että liikunnan lisääminen olisi luultavasti täysin mahdotonta. Ajatus on kuitenkin kaunis. Lisäksi tilanne voisi ajautua yläastemaiseen osallistumisen kyttäämiseen. Korkeakoulussa ketään ei saa enää pakottaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Ruotsissa työskentelevät kollegani ovat kertoneet, että heillä on järjestetty kuntosaliliikuntaa 2 kertaa viikossa 45 kerta työajalla sairaalan kuntosalissa.

Tämä on jo pikkaisen oikean suuntaista kannustamista mistä olen puhunut. Vielä kun muistetaan että ei ole olemassa yhtä lajia joka sopii kaikille, mutta kaikille löytyy varmasti jokin sopiva kuntoilumuoto - silloin työnantaja on oikeilla jäljillä.

Minkälaista kannustamista liikunnan suhteen työpaikoilta löytyy? Meillä on keväisin kolmen tunnin "liikuntailtapäivä" johon voi osallistua jos ei ole vapaalla tai yövuorossa. Alkuvuonna voi yrittää ostaa liikuntarahaseteleitä; yleensä olen saanut ostettua niitä viisi kappaletta ennen niiden loppumista ja niillä sitten urheillut parin viikon ajan.

Vertailun vuoksi eräässä yksityisessä firmassa saa vuoden aikana 48 kpl 4 euron arvoista liikuntarahaseteliä ilmaiseksi sekä lisäksi on mahdollisuus ostaa samaisia lippuja lisää puoleen hintaan. Tällaisista eduista olen hieman kateellinen.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Tuntuu että itselle tuo osaston pitkää käytävää pitkin hortoilu on parasta liikuntaa. Joululomilla putosi kuukaudessa viisi kiloa kun vaihtoi koulunpenkin osastoon.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: biMb0

Ruotsissa työskentelevät kollegani ovat kertoneet, että heillä on järjestetty kuntosaliliikuntaa 2 kertaa viikossa 45 kerta työajalla sairaalan kuntosalissa. Kun miettii paljonko yksistään esim. selkävaivoista joudutaan maksamaan sairauslomien, hoidon, kuntoutuksen ja sijaisjärjestelyjen yms. muodossa, niin ehkä Ruotsin malli tulis taloudellisestikin halvemmaksi. Puhumattakaan muista vaikutuksista, joista on jo aimminkin mainittu.

Tuo kuullostaa reilulta. Jos työnantaja edellyttää että kansa liikkuu, sen pitää kuulua työtehtäviin 8) Olen tuota kysymystä pohtinut viime aikoina, ja minusta on kummallista että kaikista ihmisistä pyritään väkipakolla tekemään terveitä ja onnellisia. Kyllä lääketiede ja terveystieteet yleensä ovat ihmistä varten eikä päinvastoin! Meidän medikalisoituneessa tehoyhteiskunnassamme ollaan unohtamassa ihmisen itseisarvo ja itsemääräämisoikeus.

Mitä tulee liikuntaan opetussuunnitelmassa niin minusta liikuntatunnit eivät kuulu aikuisten opiskeluun. Sen sijaan liikunnan teoriaa, esim. harjoitteluohjelmien laatimista eri kuntoisille/sairaille ihmisille, liikunnan energiataloutta (mm. MET-kerroin) ja sykeseurannan ja erityyppisen harjoittelun teoriaa pitäisi olla opetussuunnitelmassa enemmän. Tai siis pitäisi ylipäätään olla, meillä ei ainakaan ollut yhtään opintoviikkoa liikunnasta, vaikka olen erikoistunut terveyden edistämiseen! Ravitsemusopista oli useita. Mutta siis, omasta mielestäni ei opiskelijoiden liikkuminen kuulu opiskeluun, kuten ei painonhallinta, tupakasta vierottaminen tai sairauksien hoitokaan. Sinänsä kannatan liikuntaa lämpimästi. Annettakoon niiden kuitenkin olla liikkumatta jotka eivät halua. Jokainen on hyvä ihminen jollain tavalla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sini

Sinänsä liikunta oppiaineena puoltaa paikkaansa, jos tunteja hyödynnettäisiin eri lajeihin tutustumisena. Eli jokaiselle jotakin ja sitäkautta voisi myös suositella niitä potilaille...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Pulu

Mitä tulee liikuntaan opetussuunnitelmassa niin minusta liikuntatunnit eivät kuulu aikuisten opiskeluun. Sen sijaan liikunnan teoriaa, esim. harjoitteluohjelmien laatimista eri kuntoisille/sairaille ihmisille, liikunnan energiataloutta (mm. MET-kerroin) ja sykeseurannan ja erityyppisen harjoittelun teoriaa pitäisi olla opetussuunnitelmassa enemmän. Tai siis pitäisi ylipäätään olla, meillä ei ainakaan ollut yhtään opintoviikkoa liikunnasta, vaikka olen erikoistunut terveyden edistämiseen! Ravitsemusopista oli useita.

Niin, no, valinnaiskursseina kannatan erilaisia liikunnallisiakin vaihtoehtoja, joilla on kuitenkin mahdollista parantaa opinnoissa edistymistä kokonaisuudessaan. Lisäks on hyvä olla sellaisiakin kursseja, joista saa opintoviikot -eiku anteeks: opintopisteet- vähän iisimmällä. Just erikoisryhmien liikunta tms. tai joku ohjaukseen valmiuksia antavat kurssit. Itse kävin juuri kurssin jolla omakohtaisen kokemuksen kautta tutkailtiin liikkeen terapeuttista vaikutusta: minusta ainakin tuli uskovainen!!!  :P

Minun opinnoissani on pakollinen terveyden edistämisen opintojakso johon sisältyy ravitsemusoppia (ihan vaan perusteet) ja liikuntaa, liikunnan kurssilla pääpaino oli siinä, että opiskelija saa valmiuksia ymmärtää liikunnan merkitys ja osata ohjata terveyttä edistävään liikkumiseen (perusteet) sekä omasta kunnosta huolehtimiseen. Puhuttiin mm. liikuntareseptistä ja erilaisista asioista jotka pitää muistaa ohjatessa asiakasta kohti liikunnallisempaa elämää.. Ja pitihän niitä juttuja tietysti itsekin kokeilla!

Kurssi ei tosin ollut kuin 0,5 ov eli 20h, joten kovin kummoiseen ymmärrykseen sillä ei päässyt. Itse on tullut haettua lisää ymmärrystä.

Jotenkin tuntuu, että nää ammattialajaot määrittää sen, kenelle katsotaan aiheelliseksi opettaa mitäkin. Että kun fysioterapeutit opiskelee tuossa viereisessä siivessä, niin nehän on liikkumisen ammattilaisia, eipäs astuta niiden varpaille - tms.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Jay-T

Mulla on ratkausu tohon lihavuusongelmaan: alan koulutus (aina lähihoitajista sairaanhoitajiin) sisältäisi todella tehokasta liikuntaa ainakin kolme kertaa viikossa, sellaista kunnon meinikiä niinkuin intissä!  :P Tulispahan vähän solakampia hoitajia jotka sitten voisivat valistaa tuntematta huonoa omaatuntoa. Mä ainakin haluisin mahollisimman paljon liikuntaa kehiin!  :-X

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Mulla on ratkausu tohon lihavuusongelmaan: alan koulutus (aina lähihoitajista sairaanhoitajiin) sisältäisi todella tehokasta liikuntaa ainakin kolme kertaa viikossa, sellaista kunnon meinikiä niinkuin intissä!  :P Tulispahan vähän solakampia hoitajia jotka sitten voisivat valistaa tuntematta huonoa omaatuntoa.

Auttaako tuo eläkeikään saakka...?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Mulla on ratkausu tohon lihavuusongelmaan: alan koulutus (aina lähihoitajista sairaanhoitajiin) sisältäisi todella tehokasta liikuntaa ainakin kolme kertaa viikossa, sellaista kunnon meinikiä niinkuin intissä! :P Tulispahan vähän solakampia hoitajia jotka sitten voisivat valistaa tuntematta huonoa omaatuntoa.

Auttaako tuo eläkeikään saakka...?

Niimpä, ei ne intinkään marssit jääny päälle...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Jay-T
Niimpä, ei ne intinkään marssit jääny päälle...

Totta, mutta on vähentyny toi liikunta kouluissa.. Se kun jätetään opiskelijoiden omaan päätökseen liikkuvatko vapaa-ajalla vai ei.. Laitettas vaan reilusti vuosi lisää pituutta opintoihin ja tämä ylimääräinen vuosi olis sitä liikuntaa.. Siis jaettuna opintovuosiin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina

Olikohan toi sittenkin vitsi, Jay-T?  :o

Mä en kyllä usko pakottamisen tuovan missään asiassa mitään hyvää. Ei tule heti mieleen, että missä se toimisi? Enemmän mietin sitä, miten sais ihmiset innostumaan... ja just ne, jotka eivät liikuntaa harrasta.

...tietenkin vois pääsykokeissa karsia kaikki liikuntaaharrastamattomat...

Opintojen pidentyminen on iso kustannuskysymys sekä yhteiskunnalle että yksittäiselle opiskelijalle itselleen. .. vaikka olis paljon muutakin mitä pitäis lisätä liikunnan lisäksi (esim. ammattiaineiden laajuus ja etiikka..)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Pakottaminen auttaa aina! © Hilter

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Jay-T
Olikohan toi sittenkin vitsi, Jay-T?

Vähän sekä että...  ;)

Mutta kun miettii totakin meininkiä että kolmivuotinen perustutkinto (120 ov) sisältää 20 ov yhteisiä opintoja, joista vain 1 ov on liikuntaa!! Eli tätä ns. "pakkoliikuntaa". Tähän saat tietysti lisättyä vapaasti valittavilla kursseilla vielä korkeintaan 1 ov:n, mutta eihän se ole lähellekkään tarpeeksi! Sitten opinnoissa on jotakin niinkin turhaa kuin "taide ja kulttuuri", jonka voisi ihan perustellusti vaihtaa liikuntaan.

Pakottaminen auttaa aina! © Hilter

:) Kyllä, varsinkin itsensä pakottaminen! Mutta must se rima pitää vetää johonkin missä asioissa pakkottaminen on hyväksi, en mäkään osais varmaan edes lukea jos peruskoulu olis ollu vapaaehtoista  :D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×