Hyppäsi ambulanssista - kuoli poliisiauton alle

[Esa]

Mietin vain että on ollut nopea käänteissään tuo poka, nousut lavetilta ja ponkasut samalla ovelle avaten sen eikä koppihoitaja ole edes kerinyt sano kissa loppuun..kun poka oli poliisiauton alla makaamassa. Muuten kyllä harmillinen tapaus..

[Janne]

Mietin vain että on ollut nopea käänteissään tuo poka, nousut lavetilta ja ponkasut samalla ovelle avaten sen eikä koppihoitaja ole edes kerinyt sano kissa loppuun..kun poka oli poliisiauton alla makaamassa. Muuten kyllä harmillinen tapaus..

Potilas on voinut suunnitella tekoaan sairaalasta asti ja antanut hoitajille kuvan, että mömmöt toimii ja kuuppa käy hitaalla. Sitten vaan odotellaan oikeaa hetkeä ja toteutetaan suunnitelma. En ole koskaan ollut sellaisella pitkällä keikalla, että hoitaja ei olisi nostanut persaustaan penkistä, ja käynyt sanomalla kuskille jotakin ja poistunut jakkaralta vaikkakin sitten 10sek ajaksi. Sekin riittää.

Jaksamista asianosaisille, tuo olisi voinut käydä kenelle tahansa.

[Believer20]

Jos ambulanssi ajaa tiellä, jolla nopeusrajoitus on 100km/h, niin eikös se potilas kuole jo siihen kun hyppää tollasessa vauhdissa autosta ulos? Ja tosiaan kun nopeusrajoitus on noin suuri, auto liikkuu montakymmentä metriä sekunnissa, ei se poliisi olisi mitenkään voinut ehtiä jarruttaa ajoissa. Jos jotain tuossa pitäisi liikenteen vaarantamisesta syyttää, niin sitä potilasta. Ei ainakaan poliisia tai muita.

[-VF-]

Jos ambulanssi ajaa tiellä, jolla nopeusrajoitus on 100km/h, niin eikös se potilas kuole jo siihen kun hyppää tollasessa vauhdissa autosta ulos? Ja tosiaan kun nopeusrajoitus on noin suuri, auto liikkuu montakymmentä metriä sekunnissa, ei se poliisi olisi mitenkään voinut ehtiä jarruttaa ajoissa. Jos jotain tuossa pitäisi liikenteen vaarantamisesta syyttää, niin sitä potilasta. Ei ainakaan poliisia tai muita.

Ei siihen välttämättä kuole tai edes vakavasti vammaudu jos hyppää liikkuvan pakettiauton takaovesta ulos. Henkilöauton kyydistä hyppäävät selviytyvät tempustaan usein ruhjeilla. 100 km/h:n vauhdissa auto etenee 27,8 m/s. Liikenneturvan mukaan maantienopeuksissa turvavälin tulisi olla neljä sekuntia, eli tässä tapauksessa n. 100 metriä. Tällaisella turvavälillä kyllä ehtii väistää tai pysäyttää vaikka eteen tipahtaisi edellä ajavasta autosta mitä tahansa.

Saattaa hyvinkin olla, että päälle ajanut poliisi saa tästä jonkinlaisen tuomion.

[Pöllö]

Saattaa hyvinkin olla, että päälle ajanut poliisi saa tästä jonkinlaisen tuomion.

Totta kai edelläajavaan ajoneuvoon tulee olla riittävä etäisyys. Tosin jos edestä ajavasta ajoneuvosta putoaa nopeasti tielle jotain, mikä pysähtyy hyvin nopeasti, jarrutusmatka vähenee reippaasti ja reagointiaikaa jää vähemmän. No, tuomioistuin päättää, onko tilanne ns. ennalta-arvaamaton vai olisiko tilanteessa pitänyt kyetä väistämään. Itselläni ei oikein ole tarvetta lähteä syyllistämään, uhreja lienee tuossa jo aivan tarpeeksi muutenkin. Kuitenkin se tahallisuus tai tuottamuksellisuus pitäisi löytyä tuomitsemisen perustaksi. Believer sen sanoi, kyllähän se pääsyypää löytyy sieltä ajoneuvosta hypänneestä.

[otto]

Mutta MT-laissa määritelmä potilaasta on hieman eri kuin arkijäressä.Nuo rajoitusoikeudet MT-lain perusteella alkavat vasta tarkkailuun otetulla potilaalla.

22 a §

Potilaan määritelmä ja perusoikeuksien rajoitusten yleiset edellytykset

Potilaalla tarkoitetaan tässä luvussa edellä 2–4 luvuissa säädetyllä tavalla tarkkailuun otettua taikka tutkimukseen tai hoitoon määrättyä henkilöä.

"...tarkkailuun otettua taikka tutkimukseen tai hoitoon määrättyä henkilöä."

Tarkoittaa oikeuden mielentilatutkimukseen määräämää. 2-4 luku

[-VF-]

Believer sen sanoi, kyllähän se pääsyypää löytyy sieltä ajoneuvosta hypänneestä.

Näinhän se tietysti on. Asiaa tietysti monimutkaistaa se, että kyseessä on ollut psyykenpotilas jota on M1-lähetteen turvin viety sairaalaan. Kun ihmisen itsemääräämisoikeuteen puututaan viranomaisten toimesta, niin kyllä silloin jonkinlainen vastuu henkilön hyvinvoinnista kuuluu myös niille jotka ovat tässä itsemääräämisoikeuden rajoittamisessa mukana.

Mutta oikeus suuressa viisaudessa päättää löytyykö potilaan kuolemaan muitakin syyllisiä kuin potilas itse.

[Telaketju]

mä oon aina vaatinut kytät saattamaan ja toisen jussin otan konttiin ja käsirautojen tarve mietitään yhdessä.Eipä oo kukaan pudonnut.Kohteessa yks likka riuhto ikkunoita auki 5.krs ja jussit oli vasta tulossa.Eukko kauluksesta lattialle ja 120kiloo poikittain päälle,taas selvis kaikki hengissä.

[JasmineB22]

Itse en tiiä ambulanssitoiminnasta mitään, mutta tuossa mietittiin, että miksei ollut lepareissa? tai vastaavissa. Onks sellanen käytäntönä?

Lepareita ei. Käytännössä potilaita on vedetty paareihin kiinni käsiraudoilla ja muistanpa kerran et on sidottu ideaalisiteilläkin.

Käsittääkseni tuossa tulee lain kirjain vastaan, jos potilas vedetään paareihin kiinni vaikkapa käsiraudoilla.

Mitäs jos lanssi ajaa kolarin, molemmat lanssarit kuolee tai menee tajuttomiksi, lanssi syttyy palamaan ja poka vaikka selviäis vahingoittumattomana - mutta on kiinni paareissa eikä pääse sen vuoksi ulos palavasta autosta vaan menehtyy sinne?

Muokkaus: siistitty

[Julma]

Itse en tiiä ambulanssitoiminnasta mitään, mutta tuossa mietittiin, että miksei ollut lepareissa? tai vastaavissa. Onks sellanen käytäntönä?

Lepareita ei. Käytännössä potilaita on vedetty paareihin kiinni käsiraudoilla ja muistanpa kerran et on sidottu ideaalisiteilläkin.

Käsittääkseni tuossa tulee lain kirjain vastaan, jos potilas vedetään paareihin kiinni vaikkapa käsiraudoilla.

Mitäs jos lanssi ajaa kolarin, molemmat lanssarit kuolee tai menee tajuttomiksi, lanssi syttyy palamaan ja poka vaikka selviäis vahingoittumattomana - mutta on kiinni paareissa eikä pääse sen vuoksi ulos palavasta autosta vaan menehtyy sinne?

Muokkaus: siistitty

Ihan yhtälailla se siellä poliisiautossa palaa sitten jos on palaakseen. Tai psykan osastolla jos hoitajat palaa ensin.

 

Hoidollinen rajoittaminen on tarpeen, jos se hoito ei muutoin onnistu ja lääkäri on siitä määrännyt julkista valtaansa käyttäen.

[JasmineB22]

Itse en tiiä ambulanssitoiminnasta mitään, mutta tuossa mietittiin, että miksei ollut lepareissa? tai vastaavissa. Onks sellanen käytäntönä?

Lepareita ei. Käytännössä potilaita on vedetty paareihin kiinni käsiraudoilla ja muistanpa kerran et on sidottu ideaalisiteilläkin.

Käsittääkseni tuossa tulee lain kirjain vastaan, jos potilas vedetään paareihin kiinni vaikkapa käsiraudoilla.

Mitäs jos lanssi ajaa kolarin, molemmat lanssarit kuolee tai menee tajuttomiksi, lanssi syttyy palamaan ja poka vaikka selviäis vahingoittumattomana - mutta on kiinni paareissa eikä pääse sen vuoksi ulos palavasta autosta vaan menehtyy sinne?

Muokkaus: siistitty

Ihan yhtälailla se siellä poliisiautossa palaa sitten jos on palaakseen. Tai psykan osastolla jos hoitajat palaa ensin.

 

Hoidollinen rajoittaminen on tarpeen, jos se hoito ei muutoin onnistu ja lääkäri on siitä määrännyt julkista valtaansa käyttäen.

 

Juu, totta. Mutta määrääkö se lääkäri, kun hullua lähdetään kuljettamaan, että laittakaa se kiinni paareihin millä parhaaksi näette? Siis huom. mie en tiijä ambulanssityöstä juuri mittään, mutta sen vähän minkä tiijän ja oon hullua kuletellu, niin en oo koskaan semmosta määräystä saanu.

 

Poliisiautossa voi tietty palaa kanssa, mutta poliisiautossahan poka ei oo missään kiinni käsittääkseni vaan käpälät on vaan raudoilla kiinni toisissaan. Siitä voi vielä lähtee litomaan jos jalat toimii. Ja pollareillahan on vissiin vähän enempi oikeuksia, mitä ihmisten liikkumisen rajoittamiseen tulee, kuin meikäläisillä.

 

Ja sen ainakin väitän tietäväni (kerran osastolla jolla työskentelin, kävi palotarkastaja, ja se kertoili) että osastoilla ei saa laittaa potilashuoneiden ovia lukkoon juuri sen takia, että jos tulee se tulipalo, niin hulluillakin pitää olla mahdollisuus päästä omin jaloin evakuoitumaan, vaikka ois miten suljettu osasto. 

[Julma]

Itse en tiiä ambulanssitoiminnasta mitään, mutta tuossa mietittiin, että miksei ollut lepareissa? tai vastaavissa. Onks sellanen käytäntönä?

Lepareita ei. Käytännössä potilaita on vedetty paareihin kiinni käsiraudoilla ja muistanpa kerran et on sidottu ideaalisiteilläkin.

Käsittääkseni tuossa tulee lain kirjain vastaan, jos potilas vedetään paareihin kiinni vaikkapa käsiraudoilla.

Mitäs jos lanssi ajaa kolarin, molemmat lanssarit kuolee tai menee tajuttomiksi, lanssi syttyy palamaan ja poka vaikka selviäis vahingoittumattomana - mutta on kiinni paareissa eikä pääse sen vuoksi ulos palavasta autosta vaan menehtyy sinne?

Muokkaus: siistitty

Ihan yhtälailla se siellä poliisiautossa palaa sitten jos on palaakseen. Tai psykan osastolla jos hoitajat palaa ensin.

 

Hoidollinen rajoittaminen on tarpeen, jos se hoito ei muutoin onnistu ja lääkäri on siitä määrännyt julkista valtaansa käyttäen.

 

Juu, totta. Mutta määrääkö se lääkäri, kun hullua lähdetään kuljettamaan, että laittakaa se kiinni paareihin millä parhaaksi näette? Siis huom. mie en tiijä ambulanssityöstä juuri mittään, mutta sen vähän minkä tiijän ja oon hullua kuletellu, niin en oo koskaan semmosta määräystä saanu.

 

Poliisiautossa voi tietty palaa kanssa, mutta poliisiautossahan poka ei oo missään kiinni käsittääkseni vaan käpälät on vaan raudoilla kiinni toisissaan. Siitä voi vielä lähtee litomaan jos jalat toimii. Ja pollareillahan on vissiin vähän enempi oikeuksia, mitä ihmisten liikkumisen rajoittamiseen tulee, kuin meikäläisillä.

 

Ja sen ainakin väitän tietäväni (kerran osastolla jolla työskentelin, kävi palotarkastaja, ja se kertoili) että osastoilla ei saa laittaa potilashuoneiden ovia lukkoon juuri sen takia, että jos tulee se tulipalo, niin hulluillakin pitää olla mahdollisuus päästä omin jaloin evakuoitumaan, vaikka ois miten suljettu osasto. 

Käytännössähän se ei ihan noin mene. Poliisiautossa ne ei oo kyllä raudotettuna sinne autoon, mutta ovat lukitussa tilassa mistä ei pääse omin neuvoin pois ja sairaalassa potilaita pidetään ihan oikeasti lukituissa turvahuoneissa ja lepositeissä.

[JasmineB22]

Itse en tiiä ambulanssitoiminnasta mitään, mutta tuossa mietittiin, että miksei ollut lepareissa? tai vastaavissa. Onks sellanen käytäntönä?

Lepareita ei. Käytännössä potilaita on vedetty paareihin kiinni käsiraudoilla ja muistanpa kerran et on sidottu ideaalisiteilläkin.

Käsittääkseni tuossa tulee lain kirjain vastaan, jos potilas vedetään paareihin kiinni vaikkapa käsiraudoilla.

Mitäs jos lanssi ajaa kolarin, molemmat lanssarit kuolee tai menee tajuttomiksi, lanssi syttyy palamaan ja poka vaikka selviäis vahingoittumattomana - mutta on kiinni paareissa eikä pääse sen vuoksi ulos palavasta autosta vaan menehtyy sinne?

Muokkaus: siistitty

Ihan yhtälailla se siellä poliisiautossa palaa sitten jos on palaakseen. Tai psykan osastolla jos hoitajat palaa ensin.

 

Hoidollinen rajoittaminen on tarpeen, jos se hoito ei muutoin onnistu ja lääkäri on siitä määrännyt julkista valtaansa käyttäen.

 

Juu, totta. Mutta määrääkö se lääkäri, kun hullua lähdetään kuljettamaan, että laittakaa se kiinni paareihin millä parhaaksi näette? Siis huom. mie en tiijä ambulanssityöstä juuri mittään, mutta sen vähän minkä tiijän ja oon hullua kuletellu, niin en oo koskaan semmosta määräystä saanu.

 

Poliisiautossa voi tietty palaa kanssa, mutta poliisiautossahan poka ei oo missään kiinni käsittääkseni vaan käpälät on vaan raudoilla kiinni toisissaan. Siitä voi vielä lähtee litomaan jos jalat toimii. Ja pollareillahan on vissiin vähän enempi oikeuksia, mitä ihmisten liikkumisen rajoittamiseen tulee, kuin meikäläisillä.

 

Ja sen ainakin väitän tietäväni (kerran osastolla jolla työskentelin, kävi palotarkastaja, ja se kertoili) että osastoilla ei saa laittaa potilashuoneiden ovia lukkoon juuri sen takia, että jos tulee se tulipalo, niin hulluillakin pitää olla mahdollisuus päästä omin jaloin evakuoitumaan, vaikka ois miten suljettu osasto. 

Käytännössähän se ei ihan noin mene. Poliisiautossa ne ei oo kyllä raudotettuna sinne autoon, mutta ovat lukitussa tilassa mistä ei pääse omin neuvoin pois ja sairaalassa potilaita pidetään ihan oikeasti lukituissa turvahuoneissa ja lepositeissä.

Niin, lähinnä tarkoitin semmosta henkilöautomallista poliisiautoa. Ja maijamallisessakin toisen kytän ainakin pitäisi olla sen pokan kanssa siellä takaboksissa. Muunmuassa juuri näistä syistä, ettei poka loukkaa siellä itseään kuljetuksen aikana. On siihen tietysti tusina muitakin syitä.

Semmosiin turvahuoneisiin en oo kyllä missään törmänny. Tarkottaako samaa, kuin erkka? Kellokosken sairaalassa vietin muutaman vuoden ihan avainten kera ja ainoa ulkoapäin lukittu huone jopa vaikeahoitoisten osastolla oli eristyshuone.

[dino]

Ja maijamallisessakin toisen kytän ainakin pitäisi olla sen pokan kanssa siellä takaboksissa. Muunmuassa juuri näistä syistä, ettei poka loukkaa siellä itseään kuljetuksen aikana. On siihen tietysti tusina muitakin syitä.

Onks tämä laki, ohje vai mutua..?

[Pöllö]

Juu, totta. Mutta määrääkö se lääkäri, kun hullua lähdetään kuljettamaan, että laittakaa se kiinni paareihin millä parhaaksi näette? Siis huom. mie en tiijä ambulanssityöstä juuri mittään, mutta sen vähän minkä tiijän ja oon hullua kuletellu, niin en oo koskaan semmosta määräystä saanu.

 

Poliisiautossa voi tietty palaa kanssa, mutta poliisiautossahan poka ei oo missään kiinni käsittääkseni vaan käpälät on vaan raudoilla kiinni toisissaan. Siitä voi vielä lähtee litomaan jos jalat toimii. Ja pollareillahan on vissiin vähän enempi oikeuksia, mitä ihmisten liikkumisen rajoittamiseen tulee, kuin meikäläisillä.

 

Ja sen ainakin väitän tietäväni (kerran osastolla jolla työskentelin, kävi palotarkastaja, ja se kertoili) että osastoilla ei saa laittaa potilashuoneiden ovia lukkoon juuri sen takia, että jos tulee se tulipalo, niin hulluillakin pitää olla mahdollisuus päästä omin jaloin evakuoitumaan, vaikka ois miten suljettu osasto. 

 

Poliisihenkilön ei tarvitse olla kiinniotetun kanssa samassa tilassa autossa tai putkassa, vaan riittävä valvonta pyritään turvaamaan muilla keinoin. Kyllähän noita tarinoita on, miten kiinniotettu on maijassa viiltänyt itseään, putkassa saanut tappavan rytmihäiriön tai onnistunut hirttämään itseään vaatteenosalla tai vuodevaatteella, mutta vastuuta käräjillä ottaa sitten joku muu. Henkilö tietoisesti piilottaa useita teräaseita mahdollisimman vaikeasti vaatteisiinsa ja viiltää itseään mahdollisimman huomaamattomasti maijan takapoksissa - niin, oliko yhteiskunta tai sen edustaja syyllinen tähän tekoon ja pitäisikö joku tuomita asiasta? Kyllähän poliisi tekee tarkastuksen kiinniotetulle, eikä jonkin esineen tai asian pääsy tarkastuksesta läpi välttämättä tarkoita, etteikö tarkastus olisi tehty huolellisesti ja hyvin. Henkilöautomallisessakin poliisiautossa kiinniotettu (huom. KIINNI + OTETTU) on todennäköisesti ns. lapsilukkojen takana eikä pääse siis kovinkaan helposti autosta ulos. Tuolloin poliisi on hyvin usein istunut takapenkillä mm. siksi, että siitä on helpompi toimia kiinniotetun pyrkiessä esim. haittaamaan kuljettajan toimintaa, mikä voisi johtaa siihen liikenneonnettomuuteen... Poliisin oleminen maijan takakontissa tai putkatiloissa turvallisuus ei automaattisesti lisäänny, kun putkassa yksi mies on sitten sidottu, läsnäolo voi provosoida ja jos poliisin terveys on uhattuna henkilön ollessa putkassa muuten vapaana, tulisi kiinniotettu taas raudoittaa, mikä on taas ylimääräinen pakkotoimi haittoineen. Siinä voi miettiä vaihtoehtoina vaikka trombeja tai sitä, että kiinniotettu yrittää omin käsin vahingoittaa itseään...

 

Ambulanssissa tai poliisiautossa voi olla mitä erilaisimmista syistä - myös omasta tahdostaan - liikuntakyvyttömiä kiinniotettuja/potilaita, ja aivan samalla tavallahan kolarissa auto ja kiinniotettu/potilas voi palaa sinne autoon - tai vapaaehtoisesti mukana oleva mennä tajuttomaksi tai jäädä jumiin autoon ja palaa sinne... Turvallisinta olisi sitten kantaa se potilas sairaalaan paareilla ilman autoa...? Kyllä kiinniottamisen ja sitomisen henkiset, fyysiset ja oikeudelliset vaikutukset ja riskit on mietitty, ja siksi pakkokeinoja käytetään vain erityisin perustein - tällöin potilaan/kiinniotetun/sivullisten turvallisuus vaatii pakkokeinoja, ja pakkokeinojen hyöty katsotaan haittoja suuremmaksi. Ainahan kuljettamiselle pitää olla peruste, samoin kuljettamatta jättämiselle, ja vastuita kuljetettavan hyvinvoinnista löytyy poliisilain, terveydenhuoltolakien tai vaikkapa liikennelainsäädännön mukaan. Liikenneonnettomuus on tilanne, joka mm. poliisin kuljetustilojen rakenteessa on huomioitu rakenteellisesti. Samoin potilaan saa ambulanssista paareilla ulos, liikenneonnettomuustilanteessa on myös muiden velvollisuus auttaa, ja edelleen mm. pelastuslaitoksella on keinonsa irrottaa potilas mistä vain, poliisilla lisäksi löytyy käsirautojen avain jne. Onneksi melko harvoin kiinniotettu/potilas menehtyy onnettomuuden vuoksi, ja siitäkin kyllä pääsee kuljettaja tutkintaprosessiin. 

 

Lähtökohtaisesti mielenterveyspotilas kuljetetaan psykiatrian päivystykseen vapaaehtoisesti, omasta tahdostaan ja pakkokeinoja käyttämättä. Tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan määrätä vain, jos potilas on mielisairas,  jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäväksi tai ovat riittämättömiä. Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrääminen on moniportainen, usean tahon tekemä, ajallisesti ja pakkokeinoiltaan mahdollisimman rajoitettu, säännöllisesti uudelleen arvioitava prosessi, josta on valitusmahdollisuutensa.

 

Mielenterveyslaki määrää tarkkailuun asetetun tai mielentilatutkimukseen määrätyn potilaan rajoittamisesta, jolloin voidaan käyttää mahdollisimman rajatusti sitomista ja eristämistä esim. potilaan voidessa vahingoittaa itseään tai muita, eivätkä muut toimenpiteet ole riittäviä. Julkista valtaa käyttää tässä lääkäri, tai kiireellisessä tilanteessa hoitohenkilökunta, jonka tulee välittömästi ilmoittaa asiasta lääkärille. M1-lähetteellä kuljetettaessa mukana voi olla vartija/järjestyksenvalvoja, joka voi muun lainsäädännön perusteella pitää kiinni potilaasta turvallisuuteen kohdistuvan uhan estämiseksi (mm. laki järjestyksenvalvojista). Poliisilla on lainsäädännön nojalla oikeus käyttää mm. raudoittamista, ja poliisi antaa virka-apua lääkärille lainsäädännön mukaisesti mm. väkivaltaisen potilaan kuljettamiseksi hoitoon (poliisilaki, mielenterveyslaki). Tietysti kenellä tahansa on oikeus suojella myös omaa terveyttään ja henkeään kohtuullisin ja perusteltavin voimakeinoin rikoslain pakkotila- ja hätävarjelulain säännösten mukaan, mutta nämä toimet eivät käytännössä anna oikeutta ottaa potilas kiinni ja kuljettaa hänet muualle. Ja kyllä, joskus on lääkäri myös antanut leposidemääräyksen kuljetuksen ajaksi, ja tuolloin ei myöskään ollut vain hoitohenkilökuntaa kuljettamassa. Tässä surullisessa tapauksessa, jossa potilas hyppäsi ambulanssista ja vieläpä poliisiauton alle, lääkäri pyrki käyttämään ilmeisestikin pakkokeinoja mahdollisimman vähän. Kukaan ei ehkä pysty kertomaan, mikä sitten meni pieleen: näyttelikö potilas tietoisesti tai tiedostamatta tilansa paremmaksi, oliko teko täysin impulsiivinen ja odottamaton, paheniko potilaan tila yllättäen matkan aikana - vai tekikö lääkäri virhearvion. Kenties hyvin järkevän ratkaisun - tahtomattaan nopeassa tilanteessa tai tietoisesti - teki ambulanssin hoitaja, joka ei napannut oven avautuessa potilaasta kiinni tai vielä tempoili turvavyötään auki, uhreja olisi voinut olla nopeasti kaksi. Noo, eiköhän hänkin ole kuitenkin syytteessä tekemisistään...

 

Suomessahan on kohtuullisen hyvin turvattu potilaan oikeus omasta hoidostaan päättämiseen, koskemattomuuteen - ja toisaalla myös huolenpidon saamiseen. Vapautta ja koskemattomuutta ei saa rikkoa ilman lainmukaista syytä. Mielenterveyspotilaan pakkohoitoon on kohtuullisen kovat kriteerit. Toisaalla potilaalle voidaan antaa mm. henkeä pelastava hoito, vaikka potilas ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi pystyisi mielipidettään ilmaisemaan (potilaslaki), terveyttä tai henkeä uhkaavan vaaran voi torjua somaattista sairautta pakkohoitamalla, jos potilas ei itse pysty päättämään hoidostaan; vaikkapa sekavuus, tajuttomuus lienevät näitä syitä, potilaan tahdosta ei saada selvyyttä. Somaattista sairautta ei kuitenkaan voi hoitaa, jos potilas on selkeästi ilmaissut tahtonsa hoidon kieltämiseksi (potilaslaki). Toisaalla terveydenhuollon ammattihenkilöillä - ja itse asiassa tavallisella kansalaisellakin - on eräitä velvollisuuksia auttaa hädänalaista ihmistä. Myös somaattisesti sairaan potilaan hoidossa voidaan käyttää sitomista, lääkäri käyttää tässä julkista valtaa, mutta nämäkin on tietysti perusteltava ja kirjattaa. Lisäksi on päihteitä, kehitysvammaisia ja tartuntatauteja koskevaa lainsäädäntöä, jotka oikeuttavat pakkotoimiin. Potilaslaki vaatii potilaan hoitamista yhteisymmärryksessä, jos potilas ei voi selkeästi ja vakaasti ilmaista tahtoaan, sitten potilasta hoidetaan hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisesti.  

 

Pelastusalan säädökset ja periaatteet lähtökohtaisesti vaativat, että ihmiset ovat tiloissa, joista on vapaa pääsy ulos varauloskäynteineen (varauloskäynti voi olla myös asuinhuoneistossa esim. ikkuna, josta palokunta pelastaa) juurikin mm. tulipalon vuoksi - ellei sitten ole erityistä perustetta toimia toisin. Jos ihmisen liikkumista rajoitetaan lain mukaisesti, niin kyllähän kansalainen voidaan silloin sijoittaa psykiatrisen sairaalan eristyshuoneeseen, laittaa lepositeisiin, sijoittaa vankilaan, poliisiauton lukittuun takatilaan, kiinniotto-, pidätys- tai juoppoputkaan, pitää eristys- tai vankilahuonetta lukittuna, pitää suljetulla osastolla jne. Käytännössä näissä tilanteissa sitten paloturvallisuuteen, evakuointiin, sammuttamiseen ja valvontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Väistämättähän se ei tarkoita sitä, että potilas/kiinniotettu on 24/7 vierihoidossa (toki mm. psykiatrisessa hoidossa on tilanteita, joissa valvonta on hyvin henkilökohtaista ja jatkuvaa), vaan valvonta voi tapahtua myös välillisesti tai ajoittain, ja potilaalla/kiinniotetulla on myös esimerkiksi kutsulaitteen avulla saada ulkopuolinen käymään luonaan. Ihmiset eivät sairaaloissa tavallisilla osastoilla ole todellakaan ympärivuorokautisesti jonkun ammattilaisen vieressä, ja paikoin henkilökohtaiseen ja tiiviiseen valvontaan ei todellakaan ole resursseja. Ikävä kyllä, vaikka pelastusalan käytänteet eivät kyllä sairaalahoidossa toteudu - evakuointiin on henkilökuntaa liian vähän, toisaalla pelastuslaitosten vuorovahvuudet ovat paikoin mitä ovat, eikä laitoksissa ole esimerkiksi automaattista palonsammutusjärjestelmää (sprinkler tms). Myös tartuntitautilain nojalla ihminen voidaan ääritilanteessa eristää, ja onpa tällaisessa lukittavassa tilassa tullut käytyäkin. Tietysti hoito pyritään järjestämään potilaan kanssa yhteisymmärryksessä, mutta kyllähän yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämisessä lopulta yleisön etu voi mennä yksilön edun edelle, samoin vaikkapa HIV-viruksen tahallinen tai tuottamuksellinen tartuttaminen toiseen on rangaistava teko, voi heilahtaa edelleen ehdotonta vankeuttakin.

 

Ristiriitojahan aiheutuu, kun ihmisellä on erittäin paljon oikeuksia, mutta henkilökunnalla ei resursseja eikä välttämättä myöskään oikeuksia, ja jotain tapahtuu. Tällöinhän kovasti sitä syyllisyyttä kaadetaan henkilökunnan päälle, semminkin tilanteissa, joissa lainsäädäntö on hyvin harmaata. Etukäteen jos teet jotain, napsahtaa syyte potilaan oikeuksien rikkomisesta, ja jälkikäteen sitten voidaan taas syyttää, ettei tehnyt jotain ja sattuikin jotain hyvin ikävää. Potilaiden oikeuksia valvovat mm. lääninhallitus, valvira, eduskunnan oikeusasiamies yms., jotka joskus esittävät itsekin keskenään ristiriitaisia kannanottoja. Näitä on näitä "hupaisia" tilanteita, joissa joku yrittää tappaa itsensä, mutta jälkikäteen selittää, ettei kyseessä ollut "aito" itsemurhayritys, jolloin potilaaseen sovelletut pakkotoimet olivat ylimitoitettuja. Toisaalla jos potilas on vaikka somaattisessa sairaalassa tai poliisin putkassa ja tappaa itsensä, niin siinä sitten henkilökuntaa arvioidaan tiukalla luupilla, vaikka potilas olisi toteuttanut samaa täysin itsenäistä ja vapaata tahtoaan. Viime kädessä esim. poikkeuksellisen pakkokeinotilanteen lainmukaisuutta tai eri sektorisäädösten intressiristiriitoja arvioi moniportainen tuomioistuin, joka määrittää ko. tilanteessa potilaan keskeisen edun tai hoitohenkilökunnan keskeisen velvoitteen. Joskus erilaisissa tutkinta- ja oikeuspöytäkirjoissa on tosin hyvin hankalaa arvioida juristerian logiikkaa, kun aihetta on voitu rauhassa pähkäillä kuukausikaupalla ja rauhallisessa paikassa. Tosielämässä tilanteet voivat edetä sekunneissa, ja reagointi- ja miettimisaikaa on hyvin vähän. Näitähän oikeuskukkasia on, onnettomuustutkinnassa löytyy taas raportteja, joissa selvästi nousee esiin, ettei nopeassa tilanteessa ole mahdollisuuksia käyttää kaikkia keinoja, tai joissain oloissa keinojen käyttäminen on hyvin rajoitettua.

 

Liikkumisrajoitteista voisi eräiltä sairaalahoidon alueilta löytää tilanteita, jotka eivät suoraan ole laissa säädeltyjä, mutta toimintatapa perustuu kuitenkin potilaan oikeuksiin, potilaan mahdollisuuteen siirtyä eräin edellytyksin sekä vaikkapa rikoslain mainitseman heitteillepanon estämiseen. Rikoslakihan toteaa heitteillepanosta, että siitä voidaan tuomita, jos jättää mm. avuttoman henkilön, josta toinen on velvoitettu huolehtimaan [lain nojalla]. Lakihan ei säätele yksityiskohtaisesti, mutta paljonhan sairaanhoitopiirien lakimiehet ovat penkoneet asioita, mitä hoitoyksikössä oikeasti voi tehdä, ettei olla tilanteessa, jossa somaattisen osaston mummu päätyy yöllä harhailemaan lumihankeen tilanteessa, jossa liikkumista et saisi rajoittaa, pakkotoimia ei saisi käyttää (pl. poliisi), mutta hankeenkaan ei mummu saa päätyä, eikä poliisiakaan voi soitella montaa kymmentä kertaa yössä hakemaan mummoa kadulta.

[lupo]

http://m.iltalehti.fi/articles/s/uutiset_2012121916470455_320.html .. aihetta sivuten.. :o

[Lanssari]

Huomioidaan myös se, että poliisikin syö samaa näkkileipää kuin mekin ja aika usein meillä tippuu valmiustaso nollaan, kun poliisi hyppää ambulanssin kyytiin. Kannattaa muistaa, että poliisilla on ampuma-ase, joka pahimmassa tapauksessa on sen potilaan hallussa. Tässä eräs syistä, jolla olen perustellut itselleni "koppikyydin" etuja ja itse istunut sitten maijan välitilassa.

[dino]

Kannattaa muistaa, että poliisilla on ampuma-ase, joka pahimmassa tapauksessa on sen potilaan hallussa. Tässä eräs syistä, jolla olen perustellut itselleni "koppikyydin" etuja ja itse istunut sitten maijan välitilassa.

Ei huono pointti lainkaan..

[Pöllö]

Kannattaa muistaa, että poliisilla on ampuma-ase, joka pahimmassa tapauksessa on sen potilaan hallussa. Tässä eräs syistä, jolla olen perustellut itselleni "koppikyydin" etuja ja itse istunut sitten maijan välitilassa.

Ei huono pointti lainkaan..

 

Enkä nyt oikein aina tiedä muutenkaan... Kun joku aggressiivinen, provosoituva ja sinitakkista mielellään potkusäkkinä pitävä henkilö saatu putkaan tai maijan takakoppiin, onko järkevää sitten mennä sinne samaan suljettuun tilaan, missä toinen voi yrittää potkia, sylkeä, purra tms, oli raudoissa tai ei (no toki kun kaikki tassut on raudoissa, voi enää yrittää vartalolla nytkiä). Kiinniotetut/pidätetyt ovat potkineet autoja pajalle, parhaat jopa putkan ovia ihmeteltäväksi, jos siinä sijalla on ihmisvartalo, niin ei hyvä. Tietysti kuljetettavan turvallisuudesta on huolehdittava, ja mt-potilaan kohdalla kuvio on myös hieman eri, eli erityisesti sitten traumaattista kokemusta voi vähentää. Aina ei tietenkään pidä ottaa turhia riskejä tai voi välttää sitä, että poliisi käyttää voimakeinoja. Aina se ihmisen voimakas sitominen paikalleen ei myöskään ole terveydellisesti optimaalinen ratkaisu sekään.

[bifaasinen]

Kerran joskus vuosia sitten hyökkäsi erään psykiatrisen hoitolaitoksen hoitaja sanansäilällä aikas raskaasti sairaankuljettajan kimppuun ja syytti aiheettomasta potilaan sitomisesta. Hetken siinä kolleegan kanssa toisiamme katseltua ja asian tajuttuamme aloimme nauramaan, sillä potilas oli paareilla ja normaalit "turvayöt" oli tietenkin millä kaikki potilaat kiinnitetään, eli kädet ja jalat olivat vapaana. Taisi hieman vastaanottajaakin nolottaa hieman asiaton pelinavauksensa, kun asian kerroimme naurumme lomassa.

[Raivo]

Onko jossain sanottu, ettei toinen sen poliisipartion poliisimiehistä olisi ollut ambulanssin kyydissä? Eihän sekään ole välttämättä pystynyt estämään potilasta poistumasta autosta ja putoamaan takana ajaneen poliisiauton alle.

 

Joku pelkäsi, että poliisimiehen ampuma-ase voisi päättyä potilaan haltuun. Tuskin nyt sentään.

[dino]

Joku pelkäsi, että poliisimiehen ampuma-ase voisi päättyä potilaan haltuun. Tuskin nyt sentään.

Ei tuo täysin mahdotonta ole, maailmalla ainakin on näin käynyt.

[kepa]

Tai sitten poliiseilla oli tarkoituskin ajaa riittävän lähellä. Jos takaovi aukeaa, niin ne on helppo torpata kiinni transportterin keulalla... :w00t: