Jump to content
MAINOS

Koulutustason lasku ei ole ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulaan


Reportteri

Recommended Posts

Sosiaali- ja terveysalaa uhkaa työvoimapula lähivuosina mm. eläköitymisen johdosta. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi äskettäin, että alalle tarvitaan ainakin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn mukaan työvoimapulaa yritetään ratkaista kyseenalaisin keinoin madaltamalla alan koulutustasoa erilaisten pikakoulutusten avulla.

Tunnetuin esimerkki pikakoulutuksesta on ns. hoiva-avustajakoulutus, jossa suoritetaan vain pari osa-aluetta lähihoitajan tutkinnosta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa löytyy myös muita esimerkkejä siitä miten vaativia tehtäviä hoidetaan vähemmän koulutetuiden tai jopa kouluttamattomien henkilöiden suorittamana. Räikeimmissä tapauksissa näytteenottoa saattaa tehdä siivoja ja lääkkeiden jakoa hoidetaan kouluttamattomien avulla. Hoidon laatu ja potilasturvallisuus heikentyvät merkittävästi koulutustason madaltamisen myötä.

Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola pitää huolestuttavana sitä, että hoitajapulan torjumiseksi on valtiovallan taholta tehty aloitteita, joissa ollaan valmiita tinkimään alan koulutustasosta ja kelpoisuusvaatimuksista.

- Esimerkiksi hoiva-avustajat eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän toimenkuvansa ja asemansa työelämässä on määrittelemätön ja suojaton esimerkiksi potilasturvallisuuteen liittyvissä vastuukysymyksissä. Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriö näkee hoiva-avustajakoulutuksen työvoimapoliittisena ratkaisuna, jonka avulla alalle saadaan väkeä.

http://www.tehy.fi/t...x22250=23463051

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Joo aika hassulta kuulostaa, kun on kaikennäköisillä nimikkeillä yhtä sun toista avustajaa/hoitotyöntekijää. Useissa euroopan maissa koulutetaan vain sh ja lh tai jopa vain sh.

Viittaan seuraavaan tekstiisi

Esimerkiksi hoiva-avustajat eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän toimenkuvansa ja asemansa työelämässä on määrittelemätön ja suojaton esimerkiksi potilasturvallisuuteen liittyvissä vastuukysymyksissä. Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriö näkee hoiva-avustajakoulutuksen työvoimapoliittisena ratkaisuna, jonka avulla alalle saadaan väkeä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Suomessa on vauhkottu työvoimapulista vuosikymmeniä aina säännöllisin väliajoin ja milloin se on ihan oikeasti tullut? EI MILLOINKAAN. Työvoimapula on illuusio ja esimerkiksi Kataisen antamat luvut ovat ihan järjettömiä. Ns. suuret ikäluokat ovat suurimmaksi osaksi eläköityneet, joten missä se työvoimapula kuppaa? Eikä se ns. työvoimapula todellakaan koske kaikkia mahdollisia aloja, eikä se koske koko repurtuaaria yhtäaikaa.Työntekijät ja -hakijat aina innostuvat toki näistä tällaisista uutisista, koska ne antavat meille kuvan, että meillä olisi työmarkkinoilla jotenkin ylilyöntiasema; saisimme "kiristettyä" itsellemme parempia töitä paremmilla eduilla. Mutta karu matemaattinen totuus on, että meillä on työttömänä enemmän ihmisiä, kuin on näillä työvoimaluvuilla peloteltu! Toisin sanoen voisimme kattaa puuttuvan työvoiman omilla vapaamatkustajilla, mutta tämän päivän ongelmana on, että työttömyydestä on tehty kannattavampaa kuin sellaisen työn tekemisestä, joka ei oikein kiinnosta. Ennen kohtuu hyvässä asemassa ollutta IT-alan rivityöntekijää tuskin saadaan uudelleen kouluttautumaan vaikkapa hoitajaksi, jonka töitä varmasti olisi valita asti. Ainoa ala, josta näyttää jo tällä hetkellä olevan pula, on lääkärit.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Onneksi mä olin huonosti palkattu IT-alan rivityöntekijä :)

Hoiva-avustajat olisivat tosiaan hyviä jos he keskittyisivät esim vaikka käyttämään potilaita ulkona, pelaamalla pelejä tai muuta liian vähelle jäävää. Nyt hoiva-apuna on lähinnä opiskelijat.

Itsekin laskin että sis. parit koulutukset olin varmaan yhteensä 6 vuotta ansiosidonnaisella. Joo, kyllä nuo kannustinloukot pitää purkaa. Työttömyysturva sellaisena kansalaisapupalkkana olisi hyvä; voisi tehdä keikkaa ja lyhyitä pätkiä ts. pysyä työvireessä.

Itse muistan hyvin kuinka nopeasti jähmettyi työinto ja syrjäytyminen pyörähti päälle nuorena. Sitten oli vaan koetettava kärsiä ja tehdä niitä pätkiä vaikka pimeästi. Onneksi jossain vaiheessa pystyi vaan lähettää palkkakuitit rahanmaksupaikkaan jotka sitten vähensivät omansa eikä nipotettu. Ehkä kamalinta oli juuri rahan arvon vääristyminen päässä ja pienpalkkatyöt tuntuivat oikeasti paskaduuneilta joihin ei kannattanut mennä rasittumaan. Asennevamma on onneksi jo helpottanut :).

No onneksi kaikilla ei ollut tällain ja harmi että toisilla oli ja on pahemmin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Työntekijät ja -hakijat aina innostuvat toki näistä tällaisista uutisista, koska ne antavat meille kuvan, että meillä olisi työmarkkinoilla jotenkin ylilyöntiasema; saisimme "kiristettyä" itsellemme parempia töitä paremmilla eduilla.
Tokihan hyvä työntekijä saa jonkin verran neuvoteltua parempia etuja, mikäli työnantajia sattuu kiinnostamaan miten se työ hoidetaan. Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto vaan pyörii niin, että rahaa tulee yhtä paljon laatuun katsomatta, varsinkin jos yritys on valittu tuottamaan julkisen sektorin palveluita, jolloin sen ei tarvitse kilpailla asiakkaista. En minä sitä meinaa, etteikö yksityinen voisi olla hyväkin työnantaja ja palveluntuottaja, mutta kun laatu maksaa ja ihmiset on ahneita. Kuntasektorilla taas henkilökohtaisten etujen neuvotteleminen on vähintäänkin vaikeaa ja loppuen lopuksi jos jonkun henkilökohtaisen lisän saat kk-palkkaan niin tuskin sillä auton tankkia saa täyteen verojen jälkeen.

Työvoimapula sinällään on tosiaan illuusio. Ainoastaan niissä paikoissa on pulaa, mihin kukaan ei halua mennä. Ongelmat varmaan ratkeaisivat tuon työvoimapulan suhteen jos työnjohto, resurssit ja palkkaus saataisiin kohdalleen. Ne työnantajat, jotka hoitavat hommansa edes puoliksi, saavat aina avoimeen paikkaansa niin paljon hakemuksia että sen kun kuorii kerman päältä. Ne alalta kadonneet ties-kuinka-monta-tuhatta hoitajaakin saattaisivat liikuskella hiljalleen takaisin tekemään hoitohommia, jos ei tarvitsisi puoli-ilmaiseksi tehdä viiden ihmisen töitä samalla kun esimiehet irtaantuu realiteeteista ja järjestää laidasta laitaan ylimääräisiä työprosesseja sen perustyön päälle, mitä ei itsessään tahdo ehtiä tekemään edes vasemmalla kädellä.

Hoiva-avustajat olisivat tosiaan hyviä jos he keskittyisivät esim vaikka käyttämään potilaita ulkona, pelaamalla pelejä tai muuta liian vähelle jäävää.

Ja koska hoiva-avustajiksi hakeutuisi vain korkealla ammatillisella itsetunnolla ja osaamisella varustettuja ihmisiä, voisimme olla varmoja, että työnantajat eivät käyttäisi heitä hyväksi teettämällä hoitajien töitä.

Minunkin mielestä hoiva-avustajien tulo olisi hyvä asia, kunhan ovat käyneet vähintään lähihoitajakoulutuksen ja saavat sen mukaista palkkaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...