Jump to content
MAINOS

Olemmeko potilaita varten?


Vieras: Mikko M.

Recommended Posts

Olen seurannut pidemmän aikaa täällä olevia keskusteluja ja olen tullut siihen tulokseen että aika monella on sanottavaa hoitotasosta, pelastajista, perustasosta. Itse toimin perus- ja hoitotasolla ( olen hus-kurssilla).  Eikö asia ole näin että jos on hätätilapotilas niin sinne on saatava lähinnä oleva apu aloittamaan se hoito? Potilas on meille kaikille etusijalla työssämme ja hänen parastamme aina ajattelemme.

Kun kaikki toimimme jollakin tavalla ensihoidon parissa niin emmekö voisi jättää nämä ns. hoitotason ja perustason toistemme haukkumiset vähemmälle? onko huono ajatus? Jokainen yksikkö mikä liikkuu kumipyörillä tai on sairaalassa (ppkl:lla ) töissä niin yrittää auttaa sitä potilasta? palatakseni vielä tähän koulutus juttuun niin toiset saavat mahdollisuuden toimia hoitotasolla ( jos rahkeet riittävät), mutta toisten on hyväksyttävä se, että jos osaa hyvin perustason asiat niin ei välttämättä ymmärrä hoitotasoa riittävällä tasolla siellä työskennelläkseen hyvin.

Ja hoitotason kavereille älkää olko niin "ammatti ylpeitä" jos toimitte hoitotasolla, ei hoitotaso toimi ilman perustasoa. Mehän teemme työssämme TIIMITYÖTÄ ( se sisältää perustason, hoitotason ja ensihoitolääkärit) hus - kurssilla yksi lääkäri kertoi tämän. Potilaat eivät selviä ilman näitä kolmea tasoa pitkälle. Eli jokaiselle tasolle tulee varmasti olemaan töitä niin paljon kuin jaksaa painaa tapiksella ympäri aluettaa tai naapuri kuntaa jos siellä on tarvetta.

HYVÄT JOULUT KAIKILLE!!!!!!! 8) jos vielä löytyy kirjoitus virheitä ilmoitelkaa....

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Nyt voisi sanoa, että osui ja upposi 8)

Olen jättänyt tämän hoitotaso-asian vähemmälle pohtiessani "ääneen" koulutustausta-asioita. Myös yksi syy, miksi olen ruoskinut tätä keskustelua on ikuisuuskysysmys siitä, kuka saa oikeasti tehdä mitäkin. Ihmiset, jotka haluavat tuomita toiset koulutustaustan perusteella omaavat oman kokemustaustani mukaan joko yksityisen sairaankuljetusyrityksen osakkuuden tai hyvin lyhyen työkokemuksen ensihoidosta, jolloin oma ammatti-identiteetti ei ole kunnolla rakentunut. Nykyisin tuntuu siltä, että ensihoidossa jaetaan ihmiset intialaisen kastijaon mukaan eri tasoille ja hoitotasolle on päästävä, koska se on vasta sitä oikeaa työtä? Mitä hoitotaso itseasiassa onkaan? Nippu lääkkeitä ja ehkä muutama toimenpide (sairaanhoitopiiristä riippuen) lisää. Silti perusasiat on hallittava. Henkilökohtaisesti arvostan perustasolla ja jopa ensivasteyksiköissä toimivia kavereita, koska heillä perusasioiden osaaminen on yleensä hyvää.

Koska en aio toistaa itseäni, mutta haluan silti tapani mukaan kärjistää, väitän seuraavaa: Tässä maassa oikeasti kiireellisiä hoitotason tehtäviä on harvassa. Myös eri kaupunkien ja kyläpahasten väestöpohja on sellainen, ettei esimerkiksi mitä tahansa vuorojärjestelmää tekevälle hoitotasoiselle kaverille kerry hoitoelvytyksiä kovinkaan montaa vuodessa (Tässä vaiheessa joku haluaa yleensä välttämättä tuoda esiin, että kyllä meillä Vääksyssä on ainakin 40 hoitoelvytystä vuodessa).

Nyky-yhteiskunnassa on sellainen ilmiö, että kaikista asioista on tehtävä hienoja vaikka väkisin. Siispä hoitotasolle mars. Luulisi hoitotason Gurujen kunnioittavan perustasoa. Jos kaikki olisivat hoitotasolla, niin kuka hoitaisi sen oikean perustyön? Jos kaikki sähköasentajat haluaisivat välttämättä olla insinöörejä, kuka tekisi perustyön? Hoitotasolla toimiminen tuo hyvin vähän valtaa operatiiviseen toimintaan, mutta tulisi muistaa leijumisen ohessa, että valta tuo mukanaan aina myös vastuuta. Tosiasiassa hoitotasoisia yksiköitä tulisi sijoitella sairaanhoitopiireittäin tarkoituksenmukaisesti, suurimman osan ollessa perustasoisia.

Ja vielä. Mikäli on välttämättä pönkitettävä omaa etuaan toisten koulutuspohjan mollaamisella tai sillä, että toiset toimivat ns. alemmalla tasolla, kannattaa varmaan miettiä vakavasti mitä omasta työstään tai opiskelustaan on hakemassa. Emmeköhän kaikki ole oikeasti potilaita varten.

-Hoitotason Pölhö

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olen pitkälti kanssanne samaa mieltä. Pääasia on se että potilas saa sen avun minkä tarvitsee. Tällöin tärkeintä ei ole "titteli", vaan se että auttajilla on ammattitaito hallinnassa ja asenne kohdallaan sekä se että he kykenevät tunnistamaan omat rajansa. Kaikissa ammatiryhmissä on todella ammattitaitoisia kavereita ja heidän vastakohtiaan. Mikään koulutus tälle alalle ei ole autuaaksi tekevä. Jos jokin kanta koulutuspohjaan pitäisi ottaa niin itse kannatan sitä että hankkii kaksointutkinnon alalta. Eli nykyisen tutkinnon lisäksi menee jossakin vaiheessa takaisin koulunpenkille. Olevan työkokemuspohjan avulla löytää tutusta asiasta uusia ulottuvuuksia.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Hoitotasolla ollaan "olosuhteiden pakosta" eli työyhteisössämme on kaikki tuon koulutuksen saaneet ja tentit läpäisseet. omalle kohdalleni on vuoden aikana osunut neljä elvytystä, joita hoidetaan jo sieltä ydinjatkeen paikkeilta tulevalla tiedolla.

On totta että hoitotason yksikössä ei yleisesti tule riittäväst suoritteita vuositasolla, kuin ehkä? suurimmissa kaupungeissa, mutta pitäisikö tästä "syyttää" perusterveyden huoltoa jossa saadaan kiinni suuri osa hoidon tarvitsijoista?

Asiaan hoitotasolla retostelu voidaan puolestani jättää sikseen ja jokainen jatkakoon "ylmpää hoitotiedettä", mutta sairaanhoitopiireissä pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että kaikki perustasoisetkin yksiköt olisivat saman tasoisia ja osaisivat sen perustyön kentällä tasapuolisesti ja jokainen tarvitsija saisi tasa-arvoisen hoidon asuin paikastaan riippumatta.

"

joulun odotusta T:bi 

Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

sairaanhoitopiireissä pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että kaikki perustasoisetkin yksiköt olisivat saman tasoisia ja osaisivat sen perustyön kentällä tasapuolisesti ja jokainen tarvitsija saisi tasa-arvoisen hoidon asuin paikastaan riippumatta.

Täydelliseen tasa-arvoisuuteen ei tietysti koskaan päästä kuntien kesken mutta ei oikein reilulta tunnu seuraava joka toteutuu eräässä sairaanhoitopiirissä:

Kunta A: n. 5000 asukasta, ambulanssi päivystää ympäri vuorokauden, minuutin lähtövalmiudessa, hoitotaso

Kunta B: n. 4000 asukasta, ambulanssi käytössä virka-aikana, muulloin tulee naapurikunnasta 30 min. viiveellä, hoitotaso

Kunta C: n.4000 asukasta, ambulanssi päivystää virka-aikana, muulloin lähtee jos saa kyliltä jonkun apumieheksi, ns. perustaso, ei defibrillaattoria.

Kunta D: n. 4000 asukasta, ei omaa ambulanssia, lähin n. 40 minuutin päässä.

Eli oma pointtini tässä on se että ennen kuin lähdetään vertailemaan eri kuntien henkilöstöä niin eiköhän sairaanhoitopiirien ykköstehtävä olisi saattaa kunnat ja sairaankuljetuspalveluiden tuottajat samalla viivalle hoitovälineiden sekä sopimusten osalta ennen muita osa-alueita. Ihmetyttää että minkäänlaisia yhteishankintoja ja koordinointia hoitovälineiden/laitteiden osalta ei ylemmältä taholta ole näkynyt. Pahimmillaanhan tämä näkyy sairaalamailmassa jossa jokainen terveyskeskus ja keskussairaala rakentaa omaa ei-yhteensopivaa ATK-järjestelmää.

Sairaanhoitopiireistä ei ole toistaiseksi ollut kuin haittaa kenttätyötä tekevälle hoitajalle!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

jokainen tarvitsija saisi tasa-arvoisen hoidon asuin paikastaan riippumatta. 

yo dino!! juuri tämänlaista myös tarkoitin  ;)

Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 viikkoa myöhemmin...
Vieras: jorvalainen

Voi hyvä jyssäys! Vaikka meillä olisi viisi hoitotason yksikköä ja lähtövalmius välittömästi,niin ambulanssilla on matkaa pitäjän toiseen päähän n. 80 km.Menee soratietä pikkasen aikaa 0-0A keikalle eli tuloksen voi jo aavistaa, vaikka kuinka olemme potilaita varten...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

mutta pitääkö asemapaikka olla kaikilla sama?? hajauttamalla saisi välimatkat lyhyemmiksi, mutta taso pitäisi olla joika yksikössä sama. ja kuka kaiken maksaa onkin eri kysymys.

Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Voi hyvä jyssäys! Vaikka meillä olisi viisi hoitotason yksikköä ja lähtövalmius välittömästi,niin ambulanssilla on matkaa pitäjän toiseen päähän n. 80 km.

mutta pitääkö asemapaikka olla kaikilla sama?? hajauttamalla saisi välimatkat lyhyemmiksi, mutta taso pitäisi olla joika yksikössä sama. ja kuka kaiken maksaa onkin eri kysymys.

Aina tulee olemaan pohjoisen kuntia sekä saaristokuntia joissa ei päästä pelastusviiveissä samalle tasolle kuin isoissa eteläsuomen kaupungeissa. Oma pointtini olikin että olisi kohtuullista jos edes saman sairaanhoitopiirin alueella samankokoiset kunnat olisivat suurin piirtein samalla lähtöviivalla resurssien osalta. Tähän yhdenmukaistamiseen ja standardoimiseen tarvittaisiin sairaanhoitopiiriä sekä alueellisia pelastusorganisaatioita, sekä tietysti rahaa kunnallisilta päättäjiltä.
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Nyt voisi sanoa, että osui ja upposi ;D

Nyky-yhteiskunnassa on sellainen ilmiö, että kaikista asioista on tehtävä hienoja vaikka väkisin. Siispä hoitotasolle mars. Luulisi hoitotason Gurujen kunnioittavan perustasoa. Jos kaikki olisivat hoitotasolla, niin kuka hoitaisi sen oikean perustyön? Jos kaikki sähköasentajat haluaisivat välttämättä olla insinöörejä, kuka tekisi perustyön?

Voi pojat, näkyyhän tää kastijako koko alan rakenteessa. Kun erikoissairaanhoidossa ei ammatillisella perustutkinnolla ole enää paljonkaan arvoa, lh ja ph ei kelpaa enää koulutuksensa mukaisiin tehtäviin, pitää aina olla sh. Ja joka hommassa pitää olla sh, vaikka potilaan perustarpeet on ihan samat oltiinpa perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Hoitajapula uhkaa - olisko syy siinä että kaikki tehtävät on nyt yhden ammattiryhmän varassa? Jos perushoitoon saataisiin lisää työvoimaa riittäisi siihen "korkeampaan hoitotasoon" perehtyneiden aika ja energia paremmin niihin erikoisongelmiin. Vastaan keskustelun aloittajalle: minun mielestäni olemme potilaita varten ja kaikilla tulisi olla sama tavoite: potilaan hyvinvoinnin turvaaminen.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olen seurannut pidemmän aikaa täällä olevia keskusteluja ja olen tullut siihen tulokseen että aika monella on sanottavaa hoitotasosta, pelastajista, perustasosta. Itse toimin perus- ja hoitotasolla ( olen hus-kurssilla).  Eikö asia ole näin että jos on hätätilapotilas niin sinne on saatava lähinnä oleva apu aloittamaan se hoito? Potilas on meille kaikille etusijalla työssämme ja hänen parastamme aina ajattelemme.

Kun kaikki toimimme jollakin tavalla ensihoidon parissa niin emmekö voisi jättää nämä ns. hoitotason ja perustason toistemme haukkumiset vähemmälle? onko huono ajatus? Jokainen yksikkö mikä liikkuu kumipyörillä tai on sairaalassa (ppkl:lla ) töissä niin yrittää auttaa sitä potilasta? palatakseni vielä tähän koulutus juttuun niin toiset saavat mahdollisuuden toimia hoitotasolla ( jos rahkeet riittävät), mutta toisten on hyväksyttävä se, että jos osaa hyvin perustason asiat niin ei välttämättä ymmärrä hoitotasoa riittävällä tasolla siellä työskennelläkseen hyvin.

Ja hoitotason kavereille älkää olko niin "ammatti ylpeitä" jos toimitte hoitotasolla, ei hoitotaso toimi ilman perustasoa. Mehän teemme työssämme TIIMITYÖTÄ ( se sisältää perustason, hoitotason ja ensihoitolääkärit) hus - kurssilla yksi lääkäri kertoi tämän. Potilaat eivät selviä ilman näitä kolmea tasoa pitkälle. Eli jokaiselle tasolle tulee varmasti olemaan töitä niin paljon kuin jaksaa painaa tapiksella ympäri aluettaa tai naapuri kuntaa jos siellä on tarvetta.

HYVÄT JOULUT KAIKILLE!!!!!!! ;D jos vielä löytyy kirjoitus virheitä ilmoitelkaa....

Täyttä, rautaista asiaa!  ;D

OIKEIN HYVÄÄ (JA RAUHALLISTA  ;D) UUTTA VUOTTA 2005!

- Sinähän olet väsynyt, kun on oikein pussitkin silmien alla!

- Ei ne oo pussit, ne on tissit!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...