Pitääkö CVK:n letkustoihin aina laittaa takaisiniskuventtiili?

[Möhkö]

Apuva! Osaisiko joku selventää mulle tätä asiaa? Olen saanut niin kirjavia vastauksia aiheesta, että olen ihan pihalla. Eli, ongelma on tämä: Oletetaan, että potilaalla on CVK, mihin tippuu aukiolona keittosuola. Potilaalle menee antibioottina Zinacef 1,5g i.v x3, mikä laitetaan CVK:n kautta. CVK:n letkuihin on yhdistetty kaksi kolmitiehanaa. Tarvitseeko siis johonkin väliin laittaa se takaisiniskuventtiili ja miksi? Ja pitääkö antibiootti laittaa aina potilasta kauimmaisesta kolmitiehanasta?

[holo]

Sillä, kumpaa kolmitiehanaa käytät ei ole mitään merkitystä ja yleensä, ellei ole selkeää perustetta pitää CVKssa enempää kuin yhtä kolmitiehanaa, kannattaa ylimääräiset hanat poistaa ihan turvallisuussyistä, ellet sitten tarkoita CVKta jossa on useampi lumen (eli useampi linja). Se, tarvitaanko takaiskuventtiili on aika pitkälti riippuvaista sairaanhoitopiirin/vastaavan ohjeistuksesta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei esimerkiksi vaadi takaiskuventtiiliä suoranaisesti, mutta joissakin useampilumenisissa malleissa sellaiset ovat valmiiksi mukana. Takaiskuventtiilit ovat lähinnä turvallisuuskysymys, jos CVKn linja jostakin syystä jäisi auki - ne estävät ilman pääsyn sisään ja veren vuotamisen ulos.

[ETI]

Taysissä on nykyään infektiolääkäreiden ohjeena laittaa kaksi kolmitiehanaa peräkkäin. Potilasta lähimpänä olevaa saa käyttää vain hepariinisoimiseen ja kauimmaista infuusioihin ym. Näin pyritään vähentämään kanyyli-infektioita.

[Möhkö]

Mihin väliin se takaiskuventtiili kannattaa laittaa? Onko kuinka yleistä, että potilaalla on CVK, mihin ei tipu aukiolona mitään? Kun mä en ole koskaan nähnyt ns. "korkattua" CVK:ta vaan aina siihen on aukiolona jotain tippunut esim. keittosuola. Vaihdatteko te CVK:n kaikki letkut ja kolmitiehanat jokaisen antibiootin annon jälkeen?

[Ketorin]

Taysissä on nykyään infektiolääkäreiden ohjeena laittaa kaksi kolmitiehanaa peräkkäin. Potilasta lähimpänä olevaa saa käyttää vain hepariinisoimiseen ja kauimmaista infuusioihin ym. Näin pyritään vähentämään kanyyli-infektioita.

Tunnustan tyhmyyteni, mutta miten 2 kolmitiehanaa vähentää kanyyli-infektioita?

[TLC]

Mihin väliin se takaiskuventtiili kannattaa laittaa? Onko kuinka yleistä, että potilaalla on CVK, mihin ei tipu aukiolona mitään? Kun mä en ole koskaan nähnyt ns. "korkattua" CVK:ta vaan aina siihen on aukiolona jotain tippunut esim. keittosuola. Vaihdatteko te CVK:n kaikki letkut ja kolmitiehanat jokaisen antibiootin annon jälkeen?

Sekotetaanpas soppaa lisää: meillä kotisairaalassa CVK:n kolmitiehanat kiskotaan yleensä irti, koska tarvetta niille ei ole eli jäljelle jää CVK + takaiskuventtiili + q-syte. Aukiolona ei mene mitään, vaan antibiootit tiputellaan ja sitten aina korkataan. Ei tarvi edes hepariinin kanssa pelata, vaan huuhdellaan Salinella tai isommalla määrällä NaCl:a, jos tujumpaa ainetta tiputeltu. Letkut vaihdetaan 1 x vrk:ssa.

[holo]

Mihin väliin se takaiskuventtiili kannattaa laittaa? Onko kuinka yleistä, että potilaalla on CVK, mihin ei tipu aukiolona mitään? Kun mä en ole koskaan nähnyt ns. "korkattua" CVK:ta vaan aina siihen on aukiolona jotain tippunut esim. keittosuola. Vaihdatteko te CVK:n kaikki letkut ja kolmitiehanat jokaisen antibiootin annon jälkeen?

Takaisku laitetaan yleensä CVK:n ja kolmitiehanan väliin. Ainakaan OYS:ssa CVK:n menee käytännössä aina jokin huuhtelu tai se heparinisoidaan. Itse ainakin yleensä vaihtanut antibiootin letkut, mutten kolmitiehanoja antibiootin annon jälkeen. Ainakaan minulle ei ole kukaan perustellut, miksi kolmitiehanat pitäisi vaihtaa joka kerta.

[ETI]

Taysissä on nykyään infektiolääkäreiden ohjeena laittaa kaksi kolmitiehanaa peräkkäin. Potilasta lähimpänä olevaa saa käyttää vain hepariinisoimiseen ja kauimmaista infuusioihin ym. Näin pyritään vähentämään kanyyli-infektioita.

Tunnustan tyhmyyteni, mutta miten 2 kolmitiehanaa vähentää kanyyli-infektioita?

Siis jos oikein muistan ajatuksena oli että sitä potilasta lähintä kanyyliä kun käsitellään mahdollisimman vähän, niin pienennetään sitä kontaminaation riskiä. Yleensä meidän osastolla ei mene mitään aukiolotippaa jos ei nesteytykselle ole tarvetta. Kaikki antibiootit ja muut lääkkeet laitetaan sitten aina erikseen tippumaan. Samalla tuli ohjeistusta myös kuinka usein kolmitiehanat pitää vaihtaa, miten kanyylin juuri puhdistetaan ja mikä sidos siihen laitetaan. En nyt pääse tarkistamaan osaston hygieniakansiosta tarkempia tietoja, mut näin mä muistelisin asian olleen. (Voin palata asiaan maaliskuussa kun osastolle palailen ;D )

[nosis]

Duodecimin sivuilla sanotaan, että letkut ja hanastot vaihdetaan neljän vuorokauden välein, paitsi jos tiputetaan antibiootteja. Meillä on kyllä toimittu samoin kuin holo eli kolmitiehanoja ei vaihdeta ab:n jälkeen. Täytyiski varmaan kysyä hygihoitajalta asiasta, sillä en tiedä talon ohjetta. Meillä on vaan aina toimittu niin. Meillä on kyllä tosi harvoin subiksia tmv., yleensä potilailla on perifeerinen tippa.

[Möhkö]

Jos nosis saat hygieniahoitajalta jonkun vastauksen, niin ilmotahan tännekin. Mä luin nimittäin kanssa aikaisemmin ohjeen, missä sanottiin noin. Ja tuli jotenkin hölmö olo, et pitäis kaikki kolmitiehanatkin joka ikisen antibiootin annon jälkeen vaihtaa. Kun eihän siinä sit muuta ehdikkään tehdä, kun koko ajan vaihdella letkuja ja hanoja.

[ETI]

Onko kuinka yleistä, että potilaalla on CVK, mihin ei tipu aukiolona mitään? Kun mä en ole koskaan nähnyt ns. "korkattua" CVK:ta vaan aina siihen on aukiolona jotain tippunut esim. keittosuola. Vaihdatteko te CVK:n kaikki letkut ja kolmitiehanat jokaisen antibiootin annon jälkeen?

Huomasin viestisi vasta nyt. Eli ensimmäinen kolmitiehana (lähinnä potilasta oleva) vaihdettiin muistaakseni joka kolmas päivä. Toinen kolmitiehana (kauempana oleva) vaihdettiin joka kerta kun letkut irroitettiin potilaasta. Samoin tippaletkut vaihdettiin joka kerta kun ne oli potilaasta irroitettu. Meidän osastolla CVK:t tosiaan on korkattuina jos lisänesteytykseen ei ole perusteita. Toisaalta taas meiltä löytyy potilaita joille menee i.v. antibioottia usempaa sorttia, i.v. ravitsemus ja mahdolliset elektrolyyttilisät sekä verituotteet. Jolloin potilaan irroittaminen esim. suihkun ajaksi voi olla lähes mahdotonta.

[holo]

PPSHP:ssä aika paljon käytetään etenkin pitkäaikaisemmissa keskuslaskimoyhteyksissä ihon alle kanavoitua Groshong-katetria, koska sen kanssa infektioita on huomattavasti vähemmän. Groshong kanavoidaan ihon alle ja kanava käytännössä kasvaa katetrin ympäriltä umpeen. Ei ole juurikaan hankalampi asennettava.

Ainakin allekirjoittaneen viimeisimmässä toimipaikassa CVK oli hyvin yleinen vähänkään korkeamman riskiryhmän potilailla tai pitkien leikkausten yhteydessä. Tosin allekirjoittanut ei yleensä niitä potilaita katsellut kovinkaan kauaa ennen siirtoa jatkohoitoon, mutta...