THL: Karppauskeskustelu johtanut harhaan

[Reportteri]

Sydäntautikuolleisuus uhkaa lisääntyä. THL kummastelee, miksi tutkimusnäyttöön perustuvia ravitsemussuosituksia on haluttu kumota, ja karppaus on saanut epäterveellisen suomalaisen muunnelman, jossa hiilihydraatteja korvataan kovilla rasvoilla.

Lue koko juttu - yle.fi

[Telaketju]

pyh!!!

[kpl]

:rolleyes:

öö. eli siis 0,3 desimaalin muutos kokonaiskolesterolissa tappaa? :huh:

[Pöllö]

:rolleyes:

öö. eli siis 0,3 desimaalin muutos kokonaiskolesterolissa tappaa? :huh:

Sepelvaltimotautia sairastaa 300 000 suomalaista, ja siihen sairastuu noin 50 000 suomalaista vuosittain (sydäninfarktiin sairastuu 25 000 suomalaista vuosittain).

Keskimääräinen kolesteroliarvo on noussut THL:n sukupuoliluvuista keskiarvon laskien siis jotain 2,4 %. N. 385 potilasta (THL:n vaihteluvälin keskiarvo) tarkoittaisi 1,3 promillen nousua sepelvaltimotautia sairastavien määrässä ja n. 0,8 %:n nousua sepelvaltimotautiin vuosittain sairastuvien määrässä. Jos kolesteroliarvon nousu selittää noin kolmanneksen sepelvaltimotaudista, niin noinhan se menisi isossa populaatiossa. Jos muutos rasvan laadussa on suurempi, niin LDL- ja triglyseridiarvot tietysti voivat elää kokonaiskolesterolia voimakkaammin? En myöskään tiedä, onko ruokavalio yksipuolistunut ts. kuidut, kasvikset ja monipuolisen ruokavalion erilaiset terveelliset osaset jääneet vähemmälle? Mm. kuiduillahan lienee suolistossa mielenkiintoisia tekijöitä, jotka saattaisivat vaikkapa liittyä eräiden rasva-aineiden kiertoon kehossa ja joidenkin ehkä keholla haitallisten aineiden sitoutumiseen suolistossa ja poistumiseen sitä kautta (eräs joskus ilmaan heitetty väite, jota en ole katsonut, onko tieteellisesti myös todennettu)?

Biokemiallisella tasolla muuten diabeettiseen ketoasidoosiin liittyy esim. lapsilla ilmeisesti elimistön inflammaatiotila (mikä on liitetty myös diabetekseen ja verisuonisairauksiin) ja mahdolliset häiriöt hyytymistekijöissä, muutokset verihiutaleissa, verenkierrossa, verenkierron säätelyssä sekä esim. aivoissa osmoottisten voimien kautta turvotuksina. Näin esim. tässä artikkelissa selitetään ketoasidoosiin liittyviä aivoinfarkteja lapsilla ja nuorilla: http://www.ncbi.nlm....pubmed/21423557 (1). En sitten tiedä, miten samankaltainen diabeettinen ketoasidoosi on hiilihydraattien puutteesta johtuvan ketoasidoosin kanssa vaikutuksiltaan, ts. tuleeko samanlaista inflammaatio- yms. reaktiota kehossa, mutta nämä samankaltaisuudet toteutuessaan olisivat teoreettinen/hypoteettinen lisäriski. Tuosta aiheesta olisi mielenkiintoista saada lisätietoa - ja varmastikin ajan mittaan sitä saadaan. Tässä eläinkokeessa on havaittu vähähiilihydraattisen dieetin johtavan muutoksiin insuliinisäätelyssä, ja vastaavankaltaiset insuliinisäätelyn häiriöthän ovat verisuonisairauksien riskitekijöitä myös ihmisellä http://www.ncbi.nlm....pubmed/18951908 (2), vai mitenkäs se diabeteksessa taas menikään?

No, katsotaan, mitä viisaammat ovat mieltä, jos mulle sanotaan, että hiirillä tehtyjen eläinkokeiden mukaan ihminen on utelias, karvainen, nelijalkainen ja pitää juustosta, niin mähän vaikka uskon sen. :huh:

Linkeissä olevat lähteet:

(1) Foster JR, Morrison G, Fraser DD: Diabetic ketoacidosis-associated stroke in children and youth. Stroke Res Treat, 2011, Feb 22.

(2) Wanq P, Tate JM, Lloyd SG: Low carbohydrate diet decreases myocardial insulin signaling and increases susceptibility to myocardial ischemia. Life Sci, 2008, Dec 19, 83(25-26): 836-44.

[hippis]

Siis valtava ja aina lisääntyvä ylipaino-ongelma ja II-tyypin diabeteshän ei sitä sydäntautikuolleisuutta lisää, vaan karppaus.

(Itsehän en enää karppaa, en sano että se terveellisintä olisi, mutta luulisi olevan parempi laihduttaa karppaamalla kuin olla kovin obeesi)

[Pöllö]

Siis valtava ja aina lisääntyvä ylipaino-ongelma ja II-tyypin diabeteshän ei sitä sydäntautikuolleisuutta lisää, vaan karppaus.

(Itsehän en enää karppaa, en sano että se terveellisintä olisi, mutta luulisi olevan parempi laihduttaa karppaamalla kuin olla kovin obeesi)

Ylipainosta ja DMII:sta keskusteleminen on todellakin jäänyt viime aikoina vähemmälle, vaikka lienee ongelmien aiheuttajana kertaluokkaa/luokkia suurempi! Tällä hetkellä ei taida löytyä suoraa tietoa, lisääkö mahdollisesti ketoasidoositason karppaus & kovat rasvat riskejä enemmän kuin painon pudotus itsessään niitä vähentää; liikkuvia tekijöitä on monia. Toki em. viitteet nyt saattavat vihjata sellaiseen suuntaan, että tunnetuista riskitekijöistä mm. kolesterolitasot ja insuliini- tai inflammaatiosäätelyn häiriöt nimenomaan pahenevat raskaan ja vääränlaisen vähähiilihydraattisen dieetin myötä. Painon vähentämisellehän löytyy muitakin keinoja, joilla noita säätelyhäiriöitä ei ilmeisestikään todellakaan seuraa.

Katsotaas, saadaanko sitten ajan myötä tietoa noista riskisuhteista ts. tulisiko sitten jollekin ihmisryhmälle näyttöä siitä, että ainoana heillä tepsivänä laihdutuskeinona karppaus vähentäisi riskejä enemmän kuin lisäisi niitä. Noita mahdollisia häiriöitä insuliini- ja inflammaatiosäätelyssä en itse pidä aivan vähäisinä, kun tuntuvat kovasti liittyvän noihin sydän- ja verisuonisairauksien syntymekanismeihin?

Edit: Myös obesiteetissa ts. lihavuudessa yksi sydän- ja verisuonisairauksien patofysiologinen mekanismi lienee juurikin mm. insuliinijärjestelmän säätelyhäiriö sekä rasvakudokseen liittyvä inflammaatiotila...

[-raksu-]

Myös kolesterolilääkkeiden haittavaikutukset ja "turha" syöminen on ollut tapetilla. Tämä on aiheuttanut itseohjautuvia kokeiluja jättää määrätyt kolesterolilääkkeet ottamatta. Tälläkin keinolla kolesteroliarvo voi nousta, mutta syy ei olekaan karppaus :)

[dino]

Täytyy lisätä punkun juontia... http://en.wikipedia.org/wiki/French_paradox

[Pöllö]

Myös kolesterolilääkkeiden haittavaikutukset ja "turha" syöminen on ollut tapetilla. Tämä on aiheuttanut itseohjautuvia kokeiluja jättää määrätyt kolesterolilääkkeet ottamatta. Tälläkin keinolla kolesteroliarvo voi nousta, mutta syy ei olekaan karppaus :)

Yksi mahdollinen selittävä tekijä, saattaisi lääketilastoista löytyä tietoa tuosta vaihtoehdosta, jos joku alkaisi KELA:n tietokantoja perkaamaan... Ja selvittäisi käyttäjien/myytyjen lääkkeiden määrää eikä hintoja. Eilen tv-uutisissa taidettiin mainita, että suomalaisilla ja ruotsalaisilla karppaukseen liittyy kovien eläinrasvojen käytön nousu.

Täytyy lisätä punkun juontia... http://en.wikipedia..../French_paradox

Polyfenolit, resvetralolit sun muut ovat esiintyneet teorioissa. Lisäksi tulisi huomioida kasvisten ja kalan osuus ranskalaisessa ruokavaliossa, samoin vähäisempi raffinoidun ruoan ja sokerin kulutus ja edelleen elämisen kulttuuri - ja mahdollinen ero ihmisten ylipainossa. Toki Ranskassa sitten on hitu sitä alkoholin aiheuttamaa sairastumistakin, mutta alkoholin käyttö ei ole aivan niin humalahakuista kuin Suomessa. Jotkut teoriat selittävät myös ruokailutavoilla. Viime vuosina on nostettu esiin myös mikrobien ja suoliston yhteisvaikutusta, ja ranskalaisessa ruuassa on joitain tuoteryhmiä, joilla saattaisi ehkä olla vaikutusta tätä kautta? Alkoholittomia vaihtoehtoja prosyanidiinien saannille mös on...

[dino]

Täytyy lisätä punkun juontia... http://en.wikipedia..../French_paradox

Polyfenolit, resvetralolit sun muut ovat esiintyneet teorioissa. Lisäksi tulisi huomioida kasvisten ja kalan osuus ranskalaisessa ruokavaliossa, samoin vähäisempi raffinoidun ruoan ja sokerin kulutus ja edelleen elämisen kulttuuri - ja mahdollinen ero ihmisten ylipainossa. Toki Ranskassa sitten on hitu sitä alkoholin aiheuttamaa sairastumistakin, mutta alkoholin käyttö ei ole aivan niin humalahakuista kuin Suomessa. Jotkut teoriat selittävät myös ruokailutavoilla. Viime vuosina on nostettu esiin myös mikrobien ja suoliston yhteisvaikutusta, ja ranskalaisessa ruuassa on joitain tuoteryhmiä, joilla saattaisi ehkä olla vaikutusta tätä kautta? Alkoholittomia vaihtoehtoja prosyanidiinien saannille mös on...

Niin, onhan tämä kyllä outoa että maa jossa syödään eniten euroopassa kovia rasvoja on vähiten sydänkuolemia. Jokin ei täsmää tässä suomalaisessa rasvakeskustelussa..

[kpl]

lisääkö mahdollisesti ketoasidoositason karppaus

Mitä on ketosiasidoosi karppaus? Vai sittenkin ketoosikarppaus?

Kuitujen puolesta puhuu hyvin vähän tutkimus - jos yksikään. Varsinkin viljakuitujen, kun niitä tunnutaan tuputtavan joka puolella. Tämän lisäksi ketoosin ja ketoasidoosin sekoittaminen keskenään menee jo aika aloittelijan virheeseen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan osa vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavista ihmisistä ovat ketoosissa (sokeria ei ole, insuliinia on) ja taas ketoasidoosi on hengenvaarallinen, vain diabeetikoille syntyvä tila (sokeria on ja paljon, insuliinia ei ole).

muoks. ja tässä vielä (klik!) tutkimus mikä oiottiin hesarissa.

[hippis]

Tuli vielä mieleen, että ketoosi ja ketoasidoosi ovat eri tila. Tästä ollaan jollain lääkärinluennollakin (oisko ollu sisukset) keskusteltu. Ketoasidoosi on se tulehdustila, mutta ketoosi taas se tila, missä elimistö käyttää just esim. maksan glykogeenivarastoja ja alkaa pilkkomaan rasvaa energian saamiseksi hiilihydraattien sijasta. Esim. diabeetikoilla se taas voi johtaa juurikin ketoasidoosiin.

En väitä että ketoosi olisi terveellinen tila, mutta on toki eri asia kuin ketoasidoosi :)

Ihan tappituntumalla tuntuu että suurin osa karppaajista karppaa hiilihydraatteja vähentämällä ja kasviksia lisäämällä, asteen enemmän rasvoja lorauttamalla. Atkinssit on jo ihan oma lukunsa. Karppaajat usein menevät ketoosiin ainoastaan ns. induktiovaiheessa, jolloin haluavat rasvanpolton käyntiin. Sen jälkeen hiilarimääriä lisätään ja jatketaan siellä about 50-100g hh/päivä tasolla (riippuen kuinka tiukkaan haluaa karpata).

[hippis]

Terveyskirjasto kertoo näin:

"ketoosi

1. sokeri jossa on ketoryhmä (>C=O) muualla kuin molekyylin päässä; 2. hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöissä (esim. hoitamattomassa diabeteksessa) ilmenevä tila, jolle on ominaista ketoaineiden runsaus veressä ja muissa kudoksissa; ks. ketoaine, ketoasidoosi"

"ketoasidoosi

ketohappoisuus; hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöissä (esim. hoitamattomassa diabeteksessa) ilmenevä tila, jolle on ominaista ketoaineiden runsaus (ketoosi) ja näistä aineista aiheutuva veren ja muiden kudosten happamuus (asidoosi); ks. ketoaine, ketoosi, asidoosi"

"ketoaine

ketoniaine, ketone body, asetoniaine; rasvahappojen aineenvaihdunnassa muodostuvat kolme yhdistettä (beetahydroksivoihappo, asetetikkahappo ja asetoni), joita on kudoksissa, veressä (ketonemia) ja virtsassa (ketonuria) tavallista enemmän mm. nälkiintymisen ja hoitamattoman diabeteksen yhteydessä; ks. ketoosi, ketoasidoosi"

En väitä etteikö tässä mentäis hiuskarvan varassa :rolleyes:

http://www.terveyski...&p_haku=ketoosi

http://www.terveyski...ikkeli=ltt01561

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01560&p_haku=ketoosi

[Pöllö]

Ketoasidoosia eli ketoaineiden aiheuttamaa vakavaa happamoitumistilaa en väittänytkään karppauksen Taavi Tavalliselle aiheuttavan. Hain erilaisia teoreettisia mahdollisuuksia selittää karppauksen mahdollisesti aiheuttamaa sydän- ja verisuoniriskien kasvua. Karppaukseen voi liittyä myös lievää asidoosia ja kovien rasvojen käyttöä, ja rasvat liittyvät myös kehon inflammaatiojärjestelmiin. Edelleen ketoasidoosikin voi kyllä olla joissain potilasryhmissä kuitenkin riskinä, jos insuliinijärjestelmän toiminta on häiriintynyt, nimenomaan DMI:ssä laskenut insuliinintuotanto on riski saada se ketoasidoosi. DMI:ssä ketoaineiden tuotanto helpommin menee hallitsemattomaksi, ja suuressa populaatiossa on ihmisiä, joilla DMI ei oireile, vaikka insuliinin tuotanto on jo häiriintynyt. Onko raskas ketogeeninen dieetti riski suuressa populaatiossa piilevää/alkavaa DMI:stä sairastaville - en tiedä. Dieetti ei ehkä sovi kaikissa muodoissaan myöskään eräille rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä sairastaville.

Ketogeenisessä dieetissä ja ketoasidoosissa esiintyy myös eräitä samoja aineenvaihduntatuotteita, joista joku pistää silmään myös negatiivisilta ominaisuuksiltaan, kaikki ketoniyhdisteet eivät välttämättä ole terveellisiä, toki keholla on toleranssia käsitellä näitä riittävän pieninä pitoisuuksina, ja totta kai keho luonnollisesti ja turvallisesti myös käyttää rasvaa energia-aineenvaihdunnassaan.

Mutta mennäänpä sinne tieteeseen. Joissain malleissa vähähiilihydraattinen dieetti voi ilmeisesti johtaa insuliinisignaloinnin häiriintymiseen ja tätä myötä verisuoniriskeihin, ja tästä ei vielä ole tarkkaa tietoa. Vaikkapa tämä tutkimus kertoo rasvaisen, vähähiilihydraattisen dieetin negaitiivisista vaikutuksista apoB-, VLDL-, LDL-, HDL- ja triglyseriditasoihin http://www.ncbi.nlm....pubmed/12928468 (1). Vastaavasti vaikutuksia lipideihin löytyy tästä: http://www.ncbi.nlm....pubmed/20132287 (2). Ensimmäisen artikkelin (abstrakti nähtävissä netissä) johtopäätöksissä on muuten myös tuo sama pohdinta, eli tarvittaisiin lisää tietoa, vaikuttaako dieetti sitten aterogeenisesti verisuonten pinnalla tai onko dieetillä vaikutusta inflammaatiojärjestelmään, viitteitähän on rasva-aineenvaihdunnan ja inflammaatioprosessien yhteydestä http://www.ncbi.nlm....pubmed/22704720 (3). Atkinsin dieettiin on liitetty mm. lapsilla lipiditason nousu http://www.ncbi.nlm....pubmed/22532541 (4).

Aihe on haastava, ketogeenisellä dieetillä on havaittu toisaalla myös neuroprotektiivisia ominaisuuksia http://www.ncbi.nlm....les/PMC3312079/ (täysi artikkeli ilmaiseksi netissä) (5). Toisaalla matalaproteiininen, matalahiilihydraattinen ja korkearasvainen dieetti eläinmallissa (http://ajpgi.physiol...300/6/G956.long , täysi artikkeli ilmaiseksi netissä) (6) on johtanut parempaan glukoositasapainoon, insuliinivasteen säilymiseen - mutta myös maksan toiminnan muutoksiin (endoplastisen retikulumin stressi, lipidikertymä, makrofagikertymä, inflammaatio), tässä mallissa TG laski, mutta VLDL nousi pidemmällä aikavälillä. Artikkeli pohtii maksaparenkyymin inflammaatiota, ja siinä tyydyttyneet rasvat ovat mahdollinen selittäjä. Espanjan-Välimeren ketogeenisessä dieetissä taas havaittiin em. artikkelissa mainitun alkoholiin liittyvän maksasairauden ja rasva-arvojen paranevan http://www.ncbi.nlm....pubmed/21688989 (7). DMII-potilailla ketogeeninen dieetti oli hyödyllinen http://www.ncbi.nlm....pubmed/22673594, mutta teksti mm. varoittelee alhaisista verensokeriarvoista ( 8 ). DMI-potilailla on taas korkearasvainen dieetti yhdistetty haitallisiin vaikutuksiin http://www.ncbi.nlm....pubmed/19219420 (9).Mielenkiintoisesti vähähiilihydraattisilla dieeteillä voidaan havaita sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.

Suomessa on havaittu ajallinen yhteys karppauksen ja kolesterolitason kasvun välillä, ja THL miettii, johtavatko jälkimmäiset sitten sydän- ja verisuonisairauksiin. Itse siis pohdiskelen myös teoreettisia muita syitä vähähiilihydraattisen ruokavalion ja mahdollisen sydän- ja verisuonisairauksien riskin kohoamisen välillä. Mielenkiintoista onkin, miten ristiriitaista tietoa aiheesta löytyy, mikä viittaa siihen, että itsessään vähähiilihydraattinen ruokavalio ei välttämättä ole optimaalinen ratkaisu, vaan siinä voi joutua pohtimaan mm. rasvojen laatua, ja onko sitten sitäkin kautta vaikutusmekanismi millainen. Heittämäni inflammaatioteoria ei välttämättä ole se suorin ja todennäköisin vaikutusmekanismi. Lisäksi mietin, onko osapopulaatioita, joille jokin vähäkalorisen dieetin muoto olisi erityisen haitallinen, lipidiaineenvaihdunnan häiriöitä sairastavien (esim. familiaalinen hyperkolesterolemia) ei ehkä kannata vetää ainakaan kovia rasvoja hiilihydraattien tilalla, vaan ilmeisesti dieetin muoto voi ehkä vaikuttaa paljonkin?

Ketoasidoosihan ei siis ole ihan vain DMI:n ongelma, haiman sairaudet, alkoholi tai vaikkapa lievempi muoto nälkiintymisessä ovat myös ketoasidoottisen tilan etiologiaa... Hyvin harvinaisina haittavaikutuksina on myös eräillä lääkkeillä raportoitu ketoasidoosin manifestaatio. Kuidut, tai vaikkapa vähäglykeeminen dieetti, on ilmeisesti edelleen yhteydessä esim. LDL-kolesteroliin http://www.ncbi.nlm....pubmed/22841185 http://www.ncbi.nlm....pubmed/22747080 (10,11). Mm. 2009 Cochrane -selvitys tosin taisi tehdä tosiaan yhteenvedon kuiduista, että monesta aiheesta ei ole riittävää varmuutta, vaan laadukkaita lisätutkimuksia tarvittaisiin. Ja vaikkapa ketogeenisen dieetin vaikutuksista hyytymistekijöihin ei tiedetä paljoa, tuossa nyt yksi tutkimus mahdollisista vaikutuksista http://www.ncbi.nlm....pubmed/19628783 (kokonainen artikkeli myös netissä ilmaiseksi), missä todetaan negatiivinen vaikutus veren hyytymiä pilkkovaan mekanismiin (12). Oma lukunsa on nopean laihtumisen rasvakudoksista vapauttamat aineet, joista kuulin puhetta joskus 1990-luvulla, mutta ei mennä enää niihin asti... Ehkä jutun clue on, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla voidaan saada joko negatiivisia tai positiivisia vaikutuksia aikaan - riippuen ravinnon laadusta? Mene ja tiedä!

Toivottavasti, Kpl, tuossa ei enää ole niitä aloittelijan virheitä... Avoimesti sanon, että biokemiat sun muut ovat unohtuneet, siitä on sen verran aikaa, kun Harper's Biochemistry käpertyi kuukausikausia hikoilevissa kämmenissä ja itsellä tuo ulkoamuistaminen massiivisten tietomäärien kohdalla kantaa häthätää tenttisaliin asti. Paljon on fysiologiassa, ravitsemustieteessä ja biokemiassa tullut uutta!

Reclaimer: En edes väitä, että mikään teksteistäni edes pitää paikkansa. Ketogeenisten dieettien terveysvaikutukset ja mekanismit eivät ole täydellisesti tunnettuja. Samoin inflammaatiomekanismien vaikutukset ja salat ihmisten hyvin- ja pahoinvointiin ovat edelleen vasta avautumassa. Samoin erilaiset ravitsemussuositukset elävät ja muuttuvat. Eikä mikään yksittäinen tutkimus, välttämättä katsaus tai laajaa tutkimusmäärää kokoava meta-analyysikään osu totuuteen. Kommentointini on täysin pohdiskelua mahdollisista, hypoteettisista mekanismeista, joita ei välttämättä ole todistettu, ja jotka ajan saatossa voivat muuttua juupas-eipäs -keskustelussa kertaan, jos toiseenkin, ja kolmanteenkin, ja... Koko ajanhan keskusteluissa elävät ja muuttuvat myös sairauksia tai terveyttä selittävät tekijät ja yksittäisten tekijöiden merkitys, tiettyjä vahvoja viitteitä on, sitten on tilastollista yhteyttä - joiden takaa voi löytyä niin satunnaista syytä kuin jokin yhteinen, muu selittävä tekijä.

Linkkien viitteet:

(1) Kwiterovich PO Jr, Vining EP, Pyzik P, Skolasky R Jr, Freeman JM: Effect of a high-fat ketogenic diet on plasma levels of lipids, lipoproteins, and apolipoproteins in children. JAMA 2003, Aug 20. 290(7), pp. 912 - 920.

(2) Patel A, Pyzik PL, Turner Z, Rubenstein JE, and Kossoff EH: Long-term outcomes of children treated with the ketogenic diet in the past. Epilepsia 2010 Jul. 51(7). Pp. 1277 - 1982.

(3) Wahli W, Michalik L: PPARs at the crossroads of lipid signaling and inflammation. Trends Endocrinol Metab. 2012 Jul. 23(7): 351 - 363.

(4) Chen W, Kossoff EH: Long-term follow-up of children treated with the modified Atkins diet. J Child Neurol. 2012 Jun. 27(6): 754 - 748.

(5) Ruskin DN, Masino SA: The nervous system and metabolic dysregulation: emerging evidence converges on ketogenic diet therapy. Front Neurosci. 2012. 6:33.

(6) Garbow et al: Hepatic steatosis, inflammation, and ER stress in mice maintained long term on a very low-carbohydrate ketogenic diet. Am J Physiol: Gastrointest Liver Physiol. 2011 Jun. 300(6): G956 - 967.

(7) Hussain TA, Mathew TC, Dashti AA, Asfar S, Al-Zaid N, Dashti HM: Effect of low-calorie versus low-carbohydrate ketogenic diet in type 2 diabetes. Nutrition 2012 Oct. 28(10): 1016 - 1021.

( 8 ) Pérez-Guisado J, Muñoz-Serrano A: The effect of the Spanish Ketogenic Mediterranean Diet on nonalcoholic fatty liver disease: a pilot study. J Med Food 2011 Jul-Aug. 14(7- 8 ): 677 - 680.

(9) Snell-Bergeon JK et al: Adults with type 1 diabetes eat a high-fat atherogenic diet that is associated with coronary artery calcium. Diabetologia 2009 May. 52(5): 801 - 809.

(10) Goff LM, Cowland DE, Hooper L, Frost GS: Low glycaemic index diets and blood lipids: A systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2012 Jul 25.

(11) Kumar V, Sinha AK, Makkar HP, de Boeck G, Becker K: Dietary roles of non-starch polysachharides in human nutrition: a review. Crit Rev Food Sci Nutr. 2012. 52(10): 899 - 935.

(12) Oishi K, Uchida D, Ohkura N, Doi R, Ishida N, Kadota K, Hories S: Ketogenic diet disrupts the circadian clock and increases hypofibrinolytic risk by inducing expression of plasminogen activator inhibitor-1. Arterioscler Thromb Vasc Biol. 2009 Oct. 29(10): 1571 - 1577.

Edit: Korjattu hymiöiksi muuttuvat ( 8 ) -viitteet - ja johonkin kadonneet rivinvaihdot...

[dino]

Suomessa on havaittu ajallinen yhteys karppauksen ja kolesterolitason kasvun välillä, ja THL miettii, johtavatko jälkimmäiset sitten sydän- ja verisuonisairauksiin.

Niin kauan kuin THL:n syytökset pohjautuvat mutuun ja arvailuun on tämä keskustelu hieman amatöörimäistä jankkaamista molemmin puolin. Faktaa pitäisi saada siitä onko suomalaisten kolesterolitason nousu oikeasti seurausta hiilihydraattitietoisesta syömisestä ja ennen kaikkea onko tällä mitään korrelaatiota suomalaisten kuolleisuuteen. Jos nämä faktat osoittavat selvästi vähähiilihydraattisen ruokavalion tappavan, niin vasta sitten on syyllistämisen aika.

[Pöllö]

Niin kauan kuin THL:n syytökset pohjautuvat mutuun ja arvailuun on tämä keskustelu hieman amatöörimäistä jankkaamista molemmin puolin. Faktaa pitäisi saada siitä onko suomalaisten kolesterolitason nousu oikeasti seurausta hiilihydraattitietoisesta syömisestä ja ennen kaikkea onko tällä mitään korrelaatiota suomalaisten kuolleisuuteen. Jos nämä faktat osoittavat selvästi vähähiilihydraattisen ruokavalion tappavan, niin vasta sitten on syyllistämisen aika.

Juuri näin. Tuossa edellä tuli vastaan tekstiä, jossa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla voidaan osoittaa olevan joko positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia. Ja totuus on...? Asiallisinta julkisessa keskustelussa on ollut todeta, että kolesterolitasot ovat taas nousussa. On ihan asiallista, että THL kiinnittää huomiota yleisesti eräiden kovien rasvojen kulutuksen yleistymiseen, mutta siihenpä sitten syyllisten osoittamisen voinee nyt jättääkin. Tietysti jos hiilarit korvaa voilla, niin saattaahan se rasva-arvoihin alkaa vaikuttamaan, mutta...

Omalta osaltani jankkaaminen voi loppua vaikka lauseen päässä olevaan pisteeseen.

[TKo]

Niin, tuskinpa ne kovat rasvat muuttuvat terveellisimmiksi karppauksenkaan yhteydessä. Toisaalta niitä ei ole mikään pakko käyttää karpatessa enempää kuin muutenkaan (itsellähän karppaus ilman lisättyjä kovia rasvoja laski kolesterolia aika merkittävästi). Asiaa voisi lähestyä myös niin että ongelma on kovien rasvojen kulutus, niin hiilihydraatillisessa kuin hiilihydraatittomassakin dietissä. Vaikka tästäkin oli joku lääkäri kirjoitellut jutun että eikä ne kovat rasvat mitään huonoja ole... aika viidakko nuo lääkäreiden kannanotot ravitsemukseen.

Mutta toki ei minusta ole mitenkään uskomatonta että karppauksella olisi haittojakin. Kaikella tuppaa olemaan.

[Torlohka]

Hyvä kun tuli tää ketju esiin, pitäisikin ruveta ala-karppaamaan, sillain ihan kevyesti riittäisi.

[kpl]

Luulin tosiaan aluksi Pöllö, että sekoitit ketoasidoosin ja ketoosin keskenään. Hyvä, ettei näin ole käynyt :)

Tuosta tutkimukseta tai pikemminkin tuosta julkaisusta jäi kovasti pohdituttamaa, että miksi puhutaan vain kokonaiskolesterolista? En varmaksi tiedä, mutta luulen että on mitattu myös HDL, LDL ja triglyt (vaikka mainitaankin HDL:n mittausvaikeuksista). Eikö jo ihan virallisterveellisestikin ole todettu, että ei se kokonaiskolesteroli vaan ne suhteet?

Sitten tuosta iltapäivälehtien uutisoinnista.. Miten niin karppaus on aiheuttanut kaiken tän? Ei tuossa julkaisussa puhuta mitään ruokailutottumusten muuttamisesta karpimpaan. Vaikka tutkimus itsessään ei ole ihan läpimätä (ok, kokoaniskolesteroli on noussut merkittävästi ja hirveästi jossittelua siinä), niin uutisointi ainakin on. Toisaalta hyvin mielenkiintoista, että kun karppeja on vaikka se 5-20% prosenttia suomalaisista (en tiiä tarkkaa lukua, joten heitin tollaset mahdolliset välit), niin he oisivat saaneet muidenkin kolesterolit nousuun? Tarkoitan vain sanoa, että ei välttis pelkästään karppeilla ne kolesterolit oo noussut *pyhimys*

Muutama hyvä vastine tuohon tutkimukseen ja uutisointiin:

Virheellisiä päätöksiä FINRISKI-tutkimuksetsa (klik!) by Jari sekä

THL pelottelee karppauksetsa perustettomasti (klik!) by Sompit

En kiellä, etteikö karppauksellakin voisi olla huonoja puolia. Enemmän miuta harmittaa tuollainen asiaton uutisointi ja puhutaan asioista jotka eivät edes ole karppauksesta karppauksena. Tiedän sen olevan lehtien tapa myydä itteään, niinhän niiden kuulukin, mutta kun kun..

----

Itse alan olemaan jo pitkänlinjan karppi ja kovan rasvan syöjä. Margariinit vaihdoin useampi vuosi sitten voihin. Nyt viimeeksi kun kolesterolin mittautin, se oli ihanteellinen - jopa lääkärikin tuota kehu. Kokonaiskolesteroli oli alle 5 (edellisen kerran se oli 5,3 ja silloinen lääkäri pääsi kirjoittamaan miun papereihin että korkea kolesteroli :w00t: ), HDL korkea ja triglyt matalat. LDL oli kolmen pintaan. Jos tuolla kolesterolilla nyt edes niin paljon on väliä terveyden kannalta, oon saanut paljon enemmän kuin pelkän kolesterolin laskun tällä ruokavaliolla.

[Telaketju]

olen kuullut että eri maissa on eri kolesteroli rajat lääkityksen aloittamiseen.tietäänkö kukaan missä ja mitä?

[kpl]

En ole tuohon itse ainakaan törmännyt, pitääkin vähän googletella jos onnistus selviämään :) Sen tiedän, että tavotearvot ovat hyvinsamat Virossa, Ruotsissa ja muualla tässä lähellä. Lääkityksen aloitusarvoja en tiiä :)