Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

stabiili

Lääkehoitoon liittyvä kysymys...

Recommended Posts

stabiili

Ihan mielenkiinnosta kysyn kun törmäsin yllättävään lääkemuoto muutokseen reseptin uusimisen yhteydessä.

Lääke on Deprakine 300mg depot. annoksella 1200mg x1 iltaisin. Potilas on voinut hyvin tällä lääkkeellä ja annostuksella (sairastaa siis tyypin 2 biboa)

Resepti vietiin uusittavaksi ja se tuli uusittuna muodossa Deprakine 300mg entero. annoksella 1200mg x1 iltaisin

Miten vaikuttaa elimistössä jos nappaa tuon ohjeen mukaan? Eli pikku hiljaa imeytymisen sijasta kerta humaus...

Potilas ei kylläkään ottanut em. lääkettä vaan pyysi lääkäriä korjaamaan reseptin joten käytännön kokemusta asiasta ei saatu...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Telaketju

Enterovalmiste: Osa lääkeaineista hajoaa mahalaukun happamassa ympäristössä tai lääke voi häiritä mahan toimintaa tai aiheuttaa limakalvovaurioita mahassa. Tällöin tabletti päällystetään enterokalvolla, joka päästää lääkeaineen liukenemaan vasta, kun valmiste on ohittanut mahalaukun.

Kalvopäällystettyä enterotablettia ei saa halkaista, murskata tai pureskella, jotta kalvo säilyy ehjänä. Enterovalmiste otetaan yleensä tyhjään mahaan runsaan nesteen, mieluiten veden kera.

Depotvalmiste: Joskus sairauden hoito edellyttää, että lääkettä on jatkuvasti elimistössä. Tällöin lääkkeen annostelun helpottamiseksi voidaan kehittää valmiste, josta lääkeainetta liukenee hitaasti esimerkiksi kahdeksan tunnin ajan. Hitaasti lääkeainetta vapauttavaa valmistetta kutsutaan depot- tai retardvalmisteeksi.

Mikäli tabletti on päällystetty depotkalvolla, ei valmistetta saa halkaista, murskata tai pureskella. Tällöin menetetään lääkkeen pitkävaikutteisuus ja lääkettä voi imeytyä elimistöön nopeasti iso määrä, jolloin myös haittavaikutusten riski kasvaa.

Pitkävaikutteinen tabletti voi olla myös halkaistava, mikäli se on valmistettu siten, että päällystekalvon sijasta lääkeaineen vapautumista säädellään tablettirungon avulla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
stabiili

Kyllähän on tullu jo hankittua tieto entero ja depot muodon imeytymis tavoista:) Mutta kiitos muistutuksesta.

Lähinnä kiinnostaa mielipiteet siitä, mitä tapahtuu henkilölle joka normaalisti ottaa 1200mg hitaasti imeytyvää lääkettä, saisikin yhtä äkkiä saman annoksen lääkettä elimistöönsä lyhyessä ajassa eli imeytymistapa kuten jo aiemmin todettiin, olisikin eri kuin normaalisti.

Kyseessä on siis reseptin uusimisessa tapahtunut virhe ja kiinnostaa tietää mitkä olisivat olleet seuraukset jos virhe olisi mennyt potilaalle asti... Onneksi oli noheva ja huomasi virheen.

Ja huom. lääke otetaan illalla, se on väsyttävä ja kyseinen potilas tekee töitä ja liikkuu autolla vielä lääkkeen oton jälkeen useita tunteja.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Kyllähän on tullu jo hankittua tieto entero ja depot muodon imeytymis tavoista:) Mutta kiitos muistutuksesta.

Lähinnä kiinnostaa mielipiteet siitä, mitä tapahtuu henkilölle joka normaalisti ottaa 1200mg hitaasti imeytyvää lääkettä, saisikin yhtä äkkiä saman annoksen lääkettä elimistöönsä lyhyessä ajassa eli imeytymistapa kuten jo aiemmin todettiin, olisikin eri kuin normaalisti.

Yksilöllistähän tuo on. Valmisteyhteenvetojen http://spc.nam.fi/indox/nam/humspc.jsp?nimi=DEPRAKINE mukaan natriumvalproaatista imeytyy 90 - 100 %. Enterotabletteja käytettäessä huippupitoisuus saadaan 3 - 5 tunnissa. Puoliintumisaika on 8 - 20 tuntia. Vakaa taso saavutetaan 3 - 4 päivässä. Ruoka voi hidastaa imeytymistä, mutta sillä ei yleensä ole merkitystä. Depottabletista huippupitoisuus saavutetaan 1 - 4 tunnissa, pitoisuus pysyy tasaisena 4 - 14 tuntia. Ei ole täysin selvitetty, miten annettu annos, plasmapitoisuus ja teho täsmällisesti ovat suhteessa.

Tuo ei noiden lukujen valossa ole ehkä kouluesimerkki siitä, jos annetaan depottabletin sijaan vastaava määrä hyvin nopeasti imeytyvää lääkettä. Tuolloinhan lääkkeen vaikutus voi tulla nopeasti ja hyvin korostuneesti esiin haittoineen, jonka jälkeen sitten lääkkeen pitoisuuden laskiessa mahdollisesti voimakkaasti voivat lääkkeen liian alhaisen pitoisuuden haitat (sairauden korostuminen, vieroitusoireet) tulla esiin. Ihan yksilöllisesti ei voi sanoa, miten natriumvalproaatin kanssa kävisi - riippuu myös ihmisen omasta kehosta, muista käytössä olevista lääkkeistä, mahdollisista yksilöllisistä eroista eri lääkemuotojen imeytymisessä, natriumvalproaatin sitoutumisesta proteiineihin, munuaisten toiminnasta jne. Valmisteyhteenveto yliannostuksissa nostaa väsymyksen, pahoinvoinnin ja huimauksen, mutta ne tulevat esiin 5 - 6 -kertaisilla annoksilla. Yksilöt voivat olla varsin erilaisia epilepsian ja manian suhteen, moni muukin asia vaikuttaa kouristusherkkyyteen tai esim. maanisen vaiheen esiintuloon. Jos yksilö olisi ikäänkuin herkkä lääkkeen hyöty- ja/tai haittavaikutuksille, vaikka epilepsian purkautumiskynnys olisi hyvin lähellä lääkkeen minimipitoisuutta kehossa ja lääkkeen käyttäytymiseen vaikuttaisi jokin muukin syy, niin onhan se teoriassa mahdollista, ettei lääke vaikuttaisikaan kuten pitäisi. Tai asiakas huomaisi eron tai jokin lääkkeen haittavaikutus tulisi selkeämmin esiin.

Jonkun vuoden yleisellä lääkekokemuksella voi vain veikkailla, että osa asiakkaista reagoisi, huomaisi olotilassaan jotain, osa ei. Deprakinen entero- ja depottablettien sekaantuminen ei ole mitenkään ainutkertaista, hämärä muistikuva on, että kohdalle olisi osunut joskus joku, joka olisi resepti- tms. virheen vuoksi saanut väärän valmisteen ja todennut, että ei uskaltanut kokeilla, koska annoksen ja valmistemuodon säätö kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä tms. oli aika pitkä ja herkkä juttu. Tämä on välillä niin henkimaailman hommia rinnakkaisvalmisteiden ja eri lääkemuotojen välillä, milloin mikä toimii moitteettomasti ja milloin valmistajan vaihtuminen aiheuttaa esim. betasalpaajalla rytmihäiriöiden ilmaantumisen. Eipä noista aina tiedä, onko jokin lääkevaihdos osunut johonkin toiseen selittävään tekijään, mutta asiakkaan tuntemuksia on kuitenkin syytä kuunnella, todellakin.

Psykiatrian puolella voisi olla enemmän kokemusta, kun syystä tai toisesta natriumvalproaattivalmisteen lääkemuoto on vaihdettu/on jouduttu vaihtamaan toiseen. Jostain tieteellisestä lähteestä voisi tietysti yrittää kaivaa kuvaajia, joissa näkyisi natriumvalproaattivalmisteiden pitoisuuksia plasmassa eri lääkemuotojen annostelun jälkeen, niin voisi sitten yrittää piirustaa jonkinmoista käyrää oletuksella, että potilaan käytettyä valmistetta siellä olisi kuitenkin ns. vakaan tilan pitoisuus eli plasmassa olisi joka tapauksessa jonkin verran natriumvalproaattia.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
stabiili

Kiitos hyvästä pohdinnasta asian tiimoilta. Näin itsekkin päättelin, että kukaan ei varmaksi osaa sanoa kuinka kävisi, jokainen kun reagoi tavallaan. Kyseinen potilas on lääke herkkä eli reagoi kyllä annosmuutoksiin ym. heti.

Lähinnä taisi kyseiseltä potilaalta mennä viimeinenkin luottamus lääkäriinsä, oli jo heikoilla kantimilla...

Onneksi mitään ikävämpää ei päässyt tapahtumaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Kiitos hyvästä pohdinnasta asian tiimoilta. Näin itsekkin päättelin, että kukaan ei varmaksi osaa sanoa kuinka kävisi, jokainen kun reagoi tavallaan. Kyseinen potilas on lääke herkkä eli reagoi kyllä annosmuutoksiin ym. heti.

Lähinnä taisi kyseiseltä potilaalta mennä viimeinenkin luottamus lääkäriinsä, oli jo heikoilla kantimilla...

Onneksi mitään ikävämpää ei päässyt tapahtumaan.

Ei tuossa välttämättä mitään kummempaa tapahtuisi, kokonaisannos on sama, toisella vaikutus alkaa nopeasti, mutta kokonaisimeytyminen on hidasta, toisella taas vaikutus tulee hitaasti, mutta kokonaisimeytyminen tapahtuu nopeammin. Lievät haittavaikutukset voinevat joillain tulla esiin, eli esim. hienosäädettäessä jotain väsymyksen osumista jollekin kellonlyömälle eri tavalla.

Enterotabletilla imeytyminen alkaisi viiveellä, mutta tapahtuisi nopeasti - illalla otettaessa alkuyöstä imeytyminen olisi pitkälle tapahtunut. Tämä voisi johtaa esimerkiksi väsymyksen tunteeseen aamulla. Riippuen yksilön fysiologiasta ts. henkilökohtaisesta lääkkeen puoliintumisajasta voisi sitten lääkkeen vaikutus laskea päivällä nopeammin. Kuitenkin säännöllisesti käytettynä kehossa on jonkinmoinen lähtöpitoisuus natriumvalproaattia, mikä jonkin verran tasaa pitoisuusvaihtelua. Enterotablettihan suositellaan otettavaksi yleensä kaksi kertaa vuorokaudessa, jolloin vaihtelut eivät ole kovin suuria. Depottabletilla saadaan melko tasainen vaikutus. Miten sitten vaikka kaksisuuntainen mielialahäiriö käyttäytyisi, vaikea sanoa, koska hyvin vaihteleva sairaus, annos voi olla 1200 mg/vrk:a suurempikin, eikä natriumvalproaatti ole välttämättä aina ainoa lääke. Lisää tietoa noiden eri valmisteiden imeytymisestä esim. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16569797

Ikäväähän tuossa on tuo menetetty luottamus. Etukäteenhän ei mitenkään voida tietää, millainen geeniperimä ja aineenvaihdunta ihmisellä on, joten sopivan lääkkeen ja oikean annoksen löytäminen voi olla pitkäkin tie. Lisäksi moni sairaus aaltoilee, eli mikä toimii yhdellä hetkellä, ei toimi aina toisella hetkellä, ja sairaus voi myös muuttua johonkin suuntaan. Siihen ymppää rajalliset resurssit ja vuorovaikutuksen, aina ei kaikki osaa lukea asiakasta eikä aina asiakas osaa hyvin kuvata tilaansa, niin liikkuvia osia on monia. Lääkevirheitä tulee kaikille lääkkeiden kanssa työskenteleville, ei ole mitenkään harvinainen virhe valita pudotusvalikoista rinnakkainen lääkemuoto tai apteekin hyllyllä viereinen pakkaus - ja vaikka tarkastaisi, niin osa virheistä menee edelleen läpi, vaikkei saisi mennä, näin erityisesti kiireessä. Aika suureen tarkkuuteen lääkärit, hoitajat ja farmasistit pyrkivät ja erilaisia, moninkertaisia tarkastusrutiineja itse kullakin on, silti tulee virheitä, jotka vasta asiakas huomaa. Tällä hetkellä ei noita uusia sähköiseen reseptiin liittyviä lääkärijärjestelmien palasia ihan hirveästi joiltain osin ole kehuttu, ja samoin sähköisten reseptien käsittelyssä apteekissa on ilmeisesti opettelemista, järjestelmän jäykkyyteen sekä tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, jotka esim. hankaloittavat toimitettavan lääkkeen vertaamista aiemmin käytössä olleeseen. Kansainväliset tilastot lääkevirheiden määrästä ovat melkoisia, ja kotomainen työkuorman kasvu ja työn järjestelmällisyyden väheneminen lääkäreillä, hoitajilla ja apteekeissa tuskin tulee parantamaan laatua täälläkään. Vaihtelua lisää ja luottamusta vähentävät myös mm. rinnakkaisvalmisteet, joita on taloudellisista syistä monasti pakko tarjota tai käyttää.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
TKo

Lääkevirheitä tulee kaikille lääkkeiden kanssa työskenteleville, ei ole mitenkään harvinainen virhe valita pudotusvalikoista rinnakkainen lääkemuoto tai apteekin hyllyllä viereinen pakkaus - ja vaikka tarkastaisi, niin osa virheistä menee edelleen läpi,

Oon muuten miettiny joskus sitä että kun lääkevirheet tuntuu enimmäkseen olevan inhimillisiä virheitä niin myös jokainen lisätarkistus ja uusi ihminen siihen osallistumassa on uusi paikka missä voi mennä pieleen.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Lääkevirheitä tulee kaikille lääkkeiden kanssa työskenteleville, ei ole mitenkään harvinainen virhe valita pudotusvalikoista rinnakkainen lääkemuoto tai apteekin hyllyllä viereinen pakkaus - ja vaikka tarkastaisi, niin osa virheistä menee edelleen läpi,

Oon muuten miettiny joskus sitä että kun lääkevirheet tuntuu enimmäkseen olevan inhimillisiä virheitä niin myös jokainen lisätarkistus ja uusi ihminen siihen osallistumassa on uusi paikka missä voi mennä pieleen.

OT:

Sinulla on varmaan mielessä jokin konkreettinen työskentelytapa, joka ei tunnu toimivalta?

Tuossa palstan esimerkissä oli asiakas, joka on kuvannut olotilaansa lääkärille, lääkkeen alunperin määrännyt lääkäri, sitten reseptin uusinut lääkäri, sitten on vielä lääkkeen ulos antava farmasisti. Jokaisella on vielä monta työvaihetta, joissa tieto voi muuttua tai voi poimia viereisen lääkkeen, ajatella toista lääkettä kun tekee työtä jne. Kyllähän monta peräkkäistä työvaihetta lisää virheiden riskiä, varsinkin jos peräkkäisissä työvaiheissa lääkkeet luovutetaan eri henkilölle, joka vie ne eteenpäin, ja samaan aikaan esim. liikutetaan eri henkilöille tarkoitettuja lääkkeitä.

Käytännössä turvallisuutta yleensä kyllä lisäävät hyvät menetelmät, joissa sama asia tarkastetaan eri tavoin ja ristiriidat tarkastetaan. Tarkastuksessa kaksi ihmistä yleensä huomaa virheet paremmin. Esimerkiksi ohjaaja voi tarkastaa opiskelijan antamat lääkkeet, hoitaja toisen hoitajan valmistelemat lääkkeet, joissain herkimmissä paikoissa (lasten teho tms.) saattaa aina toinen hoitaja tarkastaa, mitä annetaan, missä muodossa, koska, kenelle, miten paljon ja mihin perustuen. Tarkastusmenetelmän tulee olla hyvä, eikä se saa itsessään lisätä sekoittumisen mahdollisuutta. Ja tietysti jonkun olettaessa, että muut tarkastusjärjestelmät toimivat, vaikka näin ei ole, ja oma tarkastus suoritetaan heikosti, voidaan luoda massiivinen virhe.

Tarkastus on kaukana hyvästä, jos tarkastusprosessi on liian monimutkainen eli tarkastaminen ohjaa ajatukset toisaalle ja enemmän sekoittaa työntekoa kuin pitää ajatukset tiiviisti kiinni olennaisessa. Hyvä tarkastusalgoritmi pitää molemmat tarkastajat skarppina, motiivina on esim. se, että jos tekee virheen, paljastuu se nopeasti toiselle. Tuollaisessa tarkastuksessa voi myös paljastua itselle niitä omia ajatus- ja työvirheitä, mikä lisää turvallisuutta - ainakin jos osaa juoda tarkastusjärjestelmän, jossa omat, tyypilliset virheet jäävät kiinni. Epätyypillisiä virheitä poikkeuksellisessa tilanteessa on vaikeampi välttää, ja moiset voisivat vaikka lisääntyäkin, jos luottaa sitten omaan tarkastusjärjestelmään liikaa.

Ihmismielihän toimii välillä niin, että sitä näkee sen minkä haluaa nähdä, asioita sekoittuu, joskus luulee tehneensä jonkin työvaiheen, ja työn keskeyttäminen voi jättää jopa väärän muistikuvankin, missä vaiheessa oli menossa. Lääkettä tarkastaessa tarkastusrutiinien laatu on tärkeää, mutta ainakin itse koen, että useammat ja erilaiset varmistustavat parantavat lääketurvallisuutta. Jos pystyy vertaamaan aiempaan menneeseen lääkkeeseen, tietää potilaan sairauksista ja voi verrata lääkettä niihin, tietää vasta-aiheista, pystyy vertaamaan lääkettä kirjalliseen määräykseen - parilla eri tavalla, vielä potilaalle lääkettä antaessaan kertoo lääkkeen nimen, käyttötarkoituksen ja näyttää lääkettä, niin siinä on joitain mahdollisia varmistusrutiineja. Varmistusrutiineissakin voi sekoilla ja lähteä harhaan, mutta siksipä tuleekin olla se tupla- tai triplatsekki, joka toimii parhaiten ko. ympäristössä ja henkilöllä. Omaan tsekkiini on saattanut kuulua lääkkeen tarkastaminen kolmessa eri fyysisessä paikassa, joissa häiriötekijät ovat erilaisia tilanteesta riippuen. Lääke otettaessa varastosta, lääkettä kollauspöydällä valmisteltaessa, ja sitten asiakkaan luona vielä kerran.

Kyllähän noita valitettavasti vaan sattuu, mielessä pyörii, kun annoin kerrassaan väärän lääkkeen jonkinmoisessa aggressio/kiiretilanteessa aiheuttaen potilaalle onneksi ei-hengenvaarallisia sivuvaikutuksia. Siinähän sitten sai jutella asiakkaan ja esimiehen kanssa, työkavereille jutut sanotaan myös suoraan ja erilaista haittavaikutusilmoitusta ja lääkevirhelomaketta tuli täytettyä eli koko prosessi by-the-book. Hatutukseen ei auta, vaikka moinen virhe olisi miten 1/20 000 tai jotain. Noh, meillä päin on kahdenlaisia ihmisiä, heitä, jotka kertovat tehneensä lääkevirheitä ja heitä, jotka eivät ole tekemiänsä virheitä hoksanneet. :huh:

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
TKo

Sinulla on varmaan mielessä jokin konkreettinen työskentelytapa, joka ei tunnu toimivalta?

Ei, kun ihan vaan yleinen ajatus. Ei ole konkreettista, oman työyksikön systeemi tuntuu toimivan aika hyvin vaikka joskus virheitäkin toki sattuu. Mietin vaan yleisesti tätä muissakin asioissa kuin lääkehuollossa. Myös se ketjun viimeinen lenkki voi tehdä sen virheen jossain tapauksissa vaikka siihen asti olisi oikein.

En tarkoita että lääkkeitten moninkertainen tarkastaminen olisi huono juttu, mutta ihan vaan random ajatus. Kokonaisuutena se on varmasti hyvä juttu.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
stabiili

Esimerkin potilas muuten ei tavannut koko lääkäriä... Lääkäri on nähnyt potilaansa pari kertaa, viimeksi pari kk sitten. Lääkärin piti vain uusia entinen resepti ja uusiessaan teki ilm. tahattoman virheen jonka tosin sitten omanhoitaja, johon potilas oli puh. yhteydessä heti virheen huomattuaan, korjasi. Eli pyysi toiselta paikalla olleelta lääkäriltä reseptin entisellä depot muodolla.

Omahoitaja oli kyllä entoro muodosta sitä mieltä että ei hyvä... ei sairauden hoidon eikä potilaan normaalin elämän kannalta. Kyseessähän on avoterveydenhuolto, psykiatrian klinikka ja hoidettava on työssä käyvä nuori henkilö. Jonka norm. elämänrytmi (työ) pakottaa valvomaan myöhään ja nukkumaan aamulla pitkään.

Toki potilas mietti sitäkin vaihtoehtoa että ottaisi lääkkeen x 2 mutta se ei oikein tuohon elämänrytmiin sovi.

Lääkäri siis muutti lääkemuodon kuulematta potilasta ja hänen mielipidettään asiasta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×