Jump to content
MAINOS

Vastavalmistuneen nolot kysymykset...


Timo13

Recommended Posts

Alueellisia eroja on varmasti paljon mutta tuntuu että ainakin maan lounaisosissa ei-itsenäisellä II-tyypin diabetestä sairastavilla 16-22 sokerit on monesti hyväksytty. Koska elämä on jo niin ehtoopuolella että sokerien tiukemman hoitamisen aiheuttamat haitat ovat suuremmat kuin edut. Tai osin varmaan on kyseessä myös laiskuus jne.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 viikkoa myöhemmin...
MAINOS
15.2.2017 klo 01.33, Lämäri kirjoitti:

Kiinnostais tietää, että mikä on normaali verensokeriarvo diabeetikolle? Terveellä ihmisellähän se on paastona 4-6, ruokailun jälkeen 6-8.

On vaan ihmetyttänyt jo pidemmän aikaa, kun jos päivystykseen tulee potilas, joka sairastaa diabetestä, niin vitaaleja mitatessa verensokeri saattaa olla luokkaa 11-16, tähän potilas usein toteaa jotakin että "no sehän on sitten ihan hyvä". 

Onko näin? Yhdeltä kolleegalta kysäsin asiaa, ja hänkään ei ollut asiasta varma. Epäili, että potilaat jotka sanoo yli 10 olevan verensokerin olevan normaali, ovat vaan laiskoja hoitamaan omaa sairauttaan. 

Osaako joku antaa asiaan tyhjentävän vastauksen? Kiitos!

 

No, edellinenhän tähän jo vastasikin, mutta paastona alle 7 (tai no, mulle diabeteshoitaja on sanonut että alle 8 olis kirjallisuuden mukaan hyvä, mut kyllä monessa paikkaa sanotaan toi 7) ja aterian jälkeen 8-10 (ja niin ettei nousisi enempää kuin 2-3mmol ateriaa edeltävästä arvosta).

Ja tosiaan niin suorasta laiskuudesta ei varmastikaan yleensä ole kyse, vaan enemmänkin hoitoväsymyksestä ja joidenkin kohdalla esim. masennuksesta, itsetuhoisuudesta tai muuten ongelmista jollain elämän osa-alueella (burn-out tai stressi ylipäätään tmv - ja paitsi että stressi vaikuttaa jaksamiseen, se myös itsessään nostattaa verensokeria.). Ja tosiaan toisilla vain jostain syystä se sairaus voi olla vaikeahoitoisempi kuin muilla. Siihen kun vaikuttaa niin hirveän monta osatekijää elämässä (esim. murrosiän mukanaan tuomat hormonit ja kasvaminen niin henkisesti kuin fyysisesti, harrastukset ja hektinen elämäntilanne, työt...). Joillekin voi olla esim. hypoista tullut sellainen mörkö, että esim. töissä pitää verensokeria tahallaan korkealla. Tai ehkä potilaan ja hoitavien tahojen (hoitaja/lääkäri) välinen suhde ei toimi eikä siksi saa tarpeeksi ohjausta ja apua verensokereiden pitämiseen hyvällä tasolla.

 

Ja tosiaan nuo tavoitteet on myös hyvä asettaa vähän yksilöllisesti. Esim. mulle sanottiin alussa, että kunhan päästään sinne lähemmäs 10 niin hyvä. Toki sitten hyvin nopeasti pyrittiin pääsemään noihin yllä mainittuihin arvoihin. Ja monisairailla ikääntyneillä joku 10 voi hyvinkin olla ok varsinkin aterian jälkeen, koska tosiaan kovin tiukkoja tavoitteita ei välttämättä ole enää järkeä asettaa vaan lisäsairauksien ehkäisemisen sijaan tavoitteena voi olla enemmänkin olon säilyminen hyvänä.

T. Sh ja diabeetikko :)

Muokattu - Petite Infirmieré
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mitenkäs muuten tuo virtsanäytteen otto katetrista. Aiemmin olen ottanut näytteitä katetrin vaihdon yhteydestä suoraan siitä uudesta letkusta valuttamalla, mutta nyt meillä on asukas jolta mahd. pitäisi tuo näyte saada ja katetrointi (ja ylipäätään lähes kaikki toimenpiteet) on hälle aina kivuliasta/äärimmäisen epämiellyttävää kaikista kipulääkkeistä ja puudutteista huolimatta. Ja tämä katetri on kuitenkin vasta jotain viikkoja sitten vaihdettu :/.

Varsinainen kysymys on siis, että jos katetripussissa on se näytteenottokalvo, niin siis missä se sijaitsee? Siinä lähellä sitä liitoskohtaa vai? Kun ei ole tullut ikinä niin tarkkaan katetreja tutkittua, niin että tietäisi etsiä oikeasta kohdasta. Entä jos kalvoa ei ole, silloinhan ainakin joidenkin ohjeiden mukaan näytteen voi ottaa kateriletkusta (ilm. siis nimenomaan katetriletkusta, ei siitä pussin letkusta)? Sitä vaan mietin, että eikö se reikä ala herkästi vuotamaan? Ja että onko ihan sama, mihin kohtaan sitä katetriletkua sen sitten tekee (sulkemiskohdan yläpuolelle joo, mut...)? Ja onko sillä väliä, kauan tuo katetri on ollut asennettuna (jossain lähteessä oli et jos yli 7vrk niin pitäisi vaihtaa uusi, mutta oli hieman vanha lähde ja muissa ohjeissa en ole vastaavaa nähnyt).

 

Toki ensi viikolla voin kysyä myös toisen osaston kollegalta, mut näin etukäteen vain pohdin (ja siltä varalta et hänkään ei tiedä/ehdi neuvomaan).

Muokattu - Petite Infirmieré
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

26.2.2017 klo 17.20, Petite Infirmieré kirjoitti:

Varsinainen kysymys on siis, että jos katetripussissa on se näytteenottokalvo, niin siis missä se sijaitsee? Siinä lähellä sitä liitoskohtaa vai? Kun ei ole tullut ikinä niin tarkkaan katetreja tutkittua, niin että tietäisi etsiä oikeasta kohdasta. Entä jos kalvoa ei ole, silloinhan ainakin joidenkin ohjeiden mukaan näytteen voi ottaa kateriletkusta (ilm. siis nimenomaan katetriletkusta, ei siitä pussin letkusta)? Sitä vaan mietin, että eikö se reikä ala herkästi vuotamaan? Ja että onko ihan sama, mihin kohtaan sitä katetriletkua sen sitten tekee (sulkemiskohdan yläpuolelle joo, mut...)? Ja onko sillä väliä, kauan tuo katetri on ollut asennettuna (jossain lähteessä oli et jos yli 7vrk niin pitäisi vaihtaa uusi, mutta oli hieman vanha lähde ja muissa ohjeissa en ole vastaavaa nähnyt).

 

Se kalvo on siis siinä virtsankeräyspussin liittimessä, joka liitetään katetriin... Jollain värillä tai vastaavalla se kohta on merkitty. Kun en tiedä minkä merkin ja mallin keräyspusseja teillä on niin turha sanoa.

Jos tuo ei onnistu, niin korkita se katetri ja kun rakko on täyttynyt niin valutat siitä katetrista näytteen, alku hukkaan ja loput näytteeksi.

Lähtökohtaisesti siellä katetrissa on sama bakteeristo kuin rakossakin...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

Jos potilaalle on tilattu labroja ja vastauksen saaja on lääkäri, niin katsooko lääkäri ne automaattisesti, vai tarvitseeko hoitajan katsoa labrat ja konsultoida lääkäriä mikäli on jotain ihmeellistä?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kannattaa töissä kysyä kollegoilta ja pomolta mikä on talon käytäntö.

Yleispätevää vastausta ei tietenkään tämmöisee ole eikä voi olla.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

18 tuntia sitten, Vieras: Mävaan kirjoitti:

Jos potilaalle on tilattu labroja ja vastauksen saaja on lääkäri, niin katsooko lääkäri ne automaattisesti, vai tarvitseeko hoitajan katsoa labrat ja konsultoida lääkäriä mikäli on jotain ihmeellistä?

nimimerkin jupet vastausta kompaten kannattaa jokatapauksessa ne labrat katsoa ja opetella ymmärtämään mitkä siellä ovat sellaisia merkkejä että ne vaativat välittömiä toimia tai että on huolehdittava ettei ne tulokset jää missääntapauksessa huomioimatta samana päivänä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Entäs millainen väli lääkkeiden annolla voi olla? Esim Stalevo jota potilas ei ottanut lounaalla klo 11, voiko sen antaa klo 14, vaikka seuraava menisi jo klo 16?

 

En siis ole vielä mikään hoitaja älkää huoliko :D

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

17.3.2017 klo 15.12, Vieras: Jeppis kirjoitti:

Entäs millainen väli lääkkeiden annolla voi olla? Esim Stalevo jota potilas ei ottanut lounaalla klo 11, voiko sen antaa klo 14, vaikka seuraava menisi jo klo 16?

 

En siis ole vielä mikään hoitaja älkää huoliko :D

Voi antaa mainitsemassi tapauksessa. Stalevossa annosten väliin pitää jäädä yli tunti.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

March 17, 2017 klo 15.12, Vieras: Jeppis kirjoitti:

Entäs millainen väli lääkkeiden annolla voi olla? Esim Stalevo jota potilas ei ottanut lounaalla klo 11, voiko sen antaa klo 14, vaikka seuraava menisi jo klo 16?

 

En siis ole vielä mikään hoitaja älkää huoliko :D

Tarkistakaa tästä linkistä : 

http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=4838&i=ORION+PHARMA_STALEVO

Jos unohdat ottaa Stalevoa

Älä ota kaksinkertaista annosta korvataksesi unohtuneen tabletin.

Jos seuraavaan annokseen on enemmän kuin 1 tunti:
Ota yksi tabletti heti kun muistat, ja seuraava tavalliseen aikaan.

Jos seuraavaan annokseen on vähemmän kuin 1 tunti:
Ota tabletti heti kun muistat, odota 1 tunti ja ota sitten toinen tabletti. Siirry tämän jälkeen tavalliseen annostelurytmiisi.

Jätä aina vähintään tunti Stalevo-tablettien väliin mahdollisten haittavaikutusten välttämiseksi.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

7 tuntia sitten, Vieras: Unknown kirjoitti:

Hei,

Onko pyelostoma ja nefrostomaa sama asia?

Samassa paikassa ne katetrit ainakin käsittääkseni on?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

27.2.2017 klo 20.17, Kunkku kirjoitti:

 

Se kalvo on siis siinä virtsankeräyspussin liittimessä, joka liitetään katetriin... Jollain värillä tai vastaavalla se kohta on merkitty. Kun en tiedä minkä merkin ja mallin keräyspusseja teillä on niin turha sanoa.

Jos tuo ei onnistu, niin korkita se katetri ja kun rakko on täyttynyt niin valutat siitä katetrista näytteen, alku hukkaan ja loput näytteeksi.

Lähtökohtaisesti siellä katetrissa on sama bakteeristo kuin rakossakin...

Okei joo, kiitos vastauksesta. Nypä tuo selvisikin, kun toinen pt kotiutui sairaalasta katetrin kera ja siinä oli tuommoinen kalvo. Hoitotarvikejakelusta saatavissa siis ei ole...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kahdenlaista asiaa kyselisin.

Ensinnäkin, että voiko rauta-arvoja verikokeesta tutkittaessa ottaa normaalisti rautalääkkeen ennen verikoetta? Jäin tätä nimittäin pohtimaan jokin aika sitten. Labran ohjeissa ei kylläkään mitään asiasta sanottu...

Ja sitten että minkälainen adrenaliini teillä on työpaikalla käytössä? Kun meillä on tähän mennessä ollut talolla ampulli, mutta nyt tuli hoitajakollegalta toive, että josko pyytäisin asukkaalle x reseptin Epipeniä varten. Koska kuulemma se helpompi, kuin alkaa sitten hätätilanteessa tutkimaan että miten paljon siitä ampullista vedetään ja millä neulalla jnejne. Johon sitten kylläkin totesin että niin mutta eihän se Epipenin 0,3 välttämättä riitä, että ampulli voi kustannustehokkaampi jos pitää pistää heti perään vielä lisää. Taikka ehkä enemmänkin niin, että kyllähän kynänkin kanssa pitää tietää että sitä voi antaa lisää jos tarvis on ja että mihin se tuikataan ja kuinka sitä käytetään ym. Toisekseen kun talolla pitää joka tapauksessa olla yhteiskäyttöä varten myös adrenaliini (ja ettei sekoitu vahingossa ja joku pistä hänen kynillä toista asukasta - siis koska jos hän on niistä maksanutkin). Että että. Jatketaanko ampulleilla vai kynät talollekin...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ainiin ja sitten että onko teillä ollut tapana jatkaa kohtauksesta (siis anafylaksiasta) selviämisen jälkeen vielä kortisonia ja histamiinia? Kun eilen juuri lueskelin LoVe-juttuja ja siellä oli että olisy hyvä syödä noita pari päivää. Mut ei meillä ole talon puolesta mitään lääkkeitä (paitsi tuo adrenaliini ofc.), että sitten pitää erikseen hankkia jos tarve tulee, ellei ihan muusta syystä satu esim. antihistamiinia syömään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

43 minuuttia sitten, Vieras: S_h kirjoitti:

Ja sitten että minkälainen adrenaliini teillä on työpaikalla käytössä? Kun meillä on tähän mennessä ollut talolla ampulli, mutta nyt tuli hoitajakollegalta toive, että josko pyytäisin asukkaalle x reseptin Epipeniä varten. Koska kuulemma se helpompi, kuin alkaa sitten hätätilanteessa tutkimaan että miten paljon siitä ampullista vedetään ja millä neulalla jnejne. Johon sitten kylläkin totesin että niin mutta eihän se Epipenin 0,3 välttämättä riitä, että ampulli voi kustannustehokkaampi jos pitää pistää heti perään vielä lisää. Taikka ehkä enemmänkin niin, että kyllähän kynänkin kanssa pitää tietää että sitä voi antaa lisää jos tarvis on ja että mihin se tuikataan ja kuinka sitä käytetään ym. Toisekseen kun talolla pitää joka tapauksessa olla yhteiskäyttöä varten myös adrenaliini (ja ettei sekoitu vahingossa ja joku pistä hänen kynillä toista asukasta - siis koska jos hän on niistä maksanutkin). Että että. Jatketaanko ampulleilla vai kynät talollekin...

Ymmärsin tuosta kustannusasioista, että kyseessä olisi pitkäaikaishoidon yksikkö, jossa ei rutiinia anafylaksian tai muiden hätätilanteiden hoitoon pääse syntymään. Mikäli arvaukseni toimintaympäristöstä meni edes lähelle, niin suosittelen ehdottomasti Epipeniä, koska täysin inhimillisen putkinäön iskiessä olisi potilaan etu, että hoitajan ei tarvitse alkaa miettimään, että millä ruiskulla, mistä ampullasta, mihin ja millä neulalla. 

  • Tykkää 2
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ja jos potilaalla on anafylaksia johon tarvitaan adrenaliinia niin lähtökohtaisesti potilas kuuluu toimittaa päivystykseen (tai ainakin konsultoida). Sieltä sitten määräävät p.o. kortisonit yms tarpeen mukaan varmasti.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Heii

Jos sairaalassa päivystysaikaan tulee potilaalla esimerkiksi vaikka pitkittynyt epilepsiakohtaus, niin soitetaanko silloin sairaalan päivystävälle lääkärille, joka tulee katsomaan vai suoraan ambulanssiin, joka lähtee heti viemään päivystykseen?  Eli siis tarvitseeko sairaalan päivystävää konsultoida vai voiko ominpäin soittaa ambulanssin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tunti sitten, Vieras: Jebu kirjoitti:

Heii

Jos sairaalassa päivystysaikaan tulee potilaalla esimerkiksi vaikka pitkittynyt epilepsiakohtaus, niin soitetaanko silloin sairaalan päivystävälle lääkärille, joka tulee katsomaan vai suoraan ambulanssiin, joka lähtee heti viemään päivystykseen?  Eli siis tarvitseeko sairaalan päivystävää konsultoida vai voiko ominpäin soittaa ambulanssin.

Riippuu minkä tasoinen sairaala on kyseessä. Jos talossa on tk-osastoja ja joku lääkäri kotipäivystyksessä, niin kannattaa miettiä odottaako sitä puoli tuntia lähetettä kirjoittamaan. Lähtökohtaisesti toki sairaalassa tulee jonkinlainen hoito seurantoineen pystyä aloittamaan ja toteuttamaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Miten toimitaan, jos potilas kuolee yhtäkkiä sairaalassa? Jos potilas on ollut normaali ja hetken päästä löydetään kuolleena? Tietenkin lääkäri toteaa kuolleeksi mutta mitä siinä tilanteessa vaihe vaiheelta tehdään?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

5.4.2017 klo 11.44, Vieras: Hey kirjoitti:

Miten toimitaan, jos potilas kuolee yhtäkkiä sairaalassa? Jos potilas on ollut normaali ja hetken päästä löydetään kuolleena? Tietenkin lääkäri toteaa kuolleeksi mutta mitä siinä tilanteessa vaihe vaiheelta tehdään?

http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/kuoleman_toteaminen

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

5.4.2017 klo 11.44, Vieras: Hey kirjoitti:

Miten toimitaan, jos potilas kuolee yhtäkkiä sairaalassa? Jos potilas on ollut normaali ja hetken päästä löydetään kuolleena? Tietenkin lääkäri toteaa kuolleeksi mutta mitä siinä tilanteessa vaihe vaiheelta tehdään?

Varmaankin eri sairaaloilla on hieman erilaisia toimintaohjeita, mutta meidän suurehkossa kaupunginsairaalassa toimitaan seuraavanlaisesti: oletuksena ilmeisesti siis on, että potilaalla on DNAR päätös tai vainaja on jo kylmettynyt/lautumilla. Aloitetaan siitä, että säädetään sänky vaaka-asentoon, laitaan vainaja selälleen ja heitetään peitto kasvojenkin päälle. Jos huoneessa on muita potilaita, niin vainaja siirretään kylpyhuoneeseen tai vierustoveri kehotetaan pois huoneesta. Tämän jälkeen soitetaan päivystävälle lääkärille joka oman protokollansa mukaan toteaa kuoleman (hoitaja voi olla siinä apuna kääntelemässä potilasta kun lääkäri tarkistaa onko lautumia, ulkoisen väkivallan merkkejä). Hoitaja soittaa vainajan omaiselle kuolemasta. Todennäköisesti vainaja menee avaukseen, koska kuolema on tapahtunut ennalta-arvaamattomasti. Tässä tapauksessa potilaalta ei poisteta mahdollisia dreenejä, katetria, kanyylia tms, toki esimerkiksi infuusioletkun voi irrottaa. Poistetaan potilaalta korut ja "laitetaan" vainaja kuntoon (hammasproteesit suuhun, kammataan hiukset, vaihdetaan/laitetaan vaippa, valkoinen paituli päälle, sidotaan leuka ja kiinnitetään tunnistetiedot). Vainajaa pitää säilyttää osastolla kaksi tuntia. Tämän jälkeen joko huoltomiehet tai hoitajat ajankohdasta riippuen vievät potilaan kylmiöön. Omaisilla on mahdollisuus tulla katsomaan vainajaa joko osastolle tai sairaalan kappeliin. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 kuukautta myöhemmin...
Vieras: Dippadiu
11.5.2016 klo 15.43, Vieras: Lähihoitaja kirjoitti:

Opiskelen lähihoitajaksi juuri ja vanhuspuolen harkka lähestyy. Kysyttävää imulaitteesta (sen käytön osaaminen kun on tärkeää):

Jos imulaite on kasattu valmiiksi imukatetria myöten (eikö niin pitäisi aina olla?) niin töpseli seinään, virta päälle ja tarkistaa imuteho: tarviiko huomioida muuta vaan voiko alkaa imemään? esimerkiski jos on hätätilanne päällä

Taitat katetrin tai käytät mahdollisesti katetrissa olevaa "lukitusta" siten, että imu alkaa vasta katetrin ollessa paikallaan. Onnea opiskeluun :)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

Moi, oon saanu i.v luvat pari viikkoa sitten ja mulle on kauheana ongelmana se, etten saa kanyylia suoneen ja myös "pistotekniikkani" tekee jonkun verran kipeetä potilaille. :( Joudun koko ajan pyytämään apua kokeneemmalta ja turhauttaa kun tiedän, että muillakin on kiire. Koitan kompensoida sillä, että tarjoan apuani heille. Kun annoin näytön niin ei ollut mitään ongelmaa kanyloinnissa...

Mulle on sanottu nyt, että aloita mahdollisimman alhaalta kädestä ja etene ylöspäin kun etsin suonia. Kyynärvarren suonet pitää säästää verinäytteenotolle, jos vain mahdollista. Onko mitään muita vinkkejä, joilla saisin valittua mahdollisimman hyvän pistopaikan? Koitan pitää ihoa paikoillaan ennen pistoa kahdella sormella.  Loivennan pistokulmaa ja otan neulaa taakse siinä kohtaa kun verta tulee kammioon, mutta siinä kohtaa sitten käy niin, että suoni puhkeaa tai sitten jostain muusta syystä verta ei enää tulee (kanyylin letkuosa/katetri luiskahtaa pois paikalta kun lähden viemään sitä suoneen?)... Koitan olla pistämättä sellaisiin suoniin, jotka haarautuu tai en tunne sormilla.  Oon kauhean stressaantunut tästä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...