Jump to content
MAINOS

Vastavalmistuneen nolot kysymykset...


Timo13

Recommended Posts

  • 5 viikkoa myöhemmin...
MAINOS
26. Mai 2016 klo 22.59, NewBie kirjoitti:

Ainiin, ja lisäksi piti kysyä Cystofixistä, et missä tilanteissa (/miksi) tehdäänkin niin, ettei laiteta sitä virtsankeräyspussia, vaan pelkästeen tulppa? Kun siis ymmärtäisin, et esim. siinä tilanteessa et ns. koulutetaan rakkoa tai muuten yritetään hankkiutua katetrista eroon. Tällainen mies meillä olikin keikkapaikassa jokin aika sitten, mitattiin häneltä aina jäännösvirtsa ja muuten hän kävi normaalisti vessassa.

Mutta ollessani lyhyen aikaa sh:n vastaanotolla tutustumassa, oli siellä mies joka on ilmeisesti käynyt siellä jo pidemmän aikaa siellä aina vaihdatuttamassa systeemit (eiköös ne vaihdetakin kuitenkin yleensä vain n. 3kk välein jos ei ole ongelmia). Se jäi ihmetyttämään, mutta kiireessä en ehtinyt kysellä syytä. 

 

Yhtenä vaihtoehtona tuli mieleen, että voisihan olla periaatteessa ihan tuo olla potilaan omakin päätös. Jos hän ei tahdo raahata keräyspussia mukanaan, vaan käy mieluummin tyhjentämässä rakon säännöllisesti vessassa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

23 tuntia sitten, Derfin kirjoitti:

Yhtenä vaihtoehtona tuli mieleen, että voisihan olla periaatteessa ihan tuo olla potilaan omakin päätös. Jos hän ei tahdo raahata keräyspussia mukanaan, vaan käy mieluummin tyhjentämässä rakon säännöllisesti vessassa.

Näin ainakin itse haluaisin asian järjestää jos tulisi ajankohtaiseksi. Toki voi olla jossain tietyissä sairaustiloissa vasta-aiheinen toimintamalli.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 4 viikkoa myöhemmin...

Miten laimeintaisit aseptisesti ja ekonomisesti (ja nopeasti) ruiskua ja neulaa käyttäen esim. A-penin tai G-penin, kun pitää kaksi pikkupulloa kuiva-ainetta sekoittaa satasen keittikseen? Rautalankaa, kiitos...

Jos vaihtaa neulan joka lävistyksen jälkeen, niin saa aika monta kertaa vaihtaa. Mutta pitäiskö? Vai onko tässä joku kikka.

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

4 tuntia sitten, Vieras: Pian sh kirjoitti:

Miten laimeintaisit aseptisesti ja ekonomisesti (ja nopeasti) ruiskua ja neulaa käyttäen esim. A-penin tai G-penin, kun pitää kaksi pikkupulloa kuiva-ainetta sekoittaa satasen keittikseen? Rautalankaa, kiitos...

Jos vaihtaa neulan joka lävistyksen jälkeen, niin saa aika monta kertaa vaihtaa. Mutta pitäiskö? Vai onko tässä joku kikka.

 

En minä kikasta tiedä, mutta itse ottaisin kaksi riittävän kokoista ruiskua, joilla vedän liuottimet siitä keittiksestä ja samoilla ruiskuilla valmiit liuokset sinne satasen pulloon takaisin. En usko, että neuloja vaihtelemalla pääsee sen parempaan lopputulokseen.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

Hoivalaitoksissa tai esim. tehostetussa palveluasumisessa työskentelevät (sairaanhoitajat), onko teillä terveydenhuollon varmennekorttia? Mietin vain, kun olen ensimmäistä kertaa työssä tehostetussa palveluasumisessa, jossa on Effica käytössä ja asukkaiden lääkkeitä tsekkailin tänään (ja muutaman kohdalla piti tarkistaa, onko e-rec vielä voimassa).... Omissa harjoitteluissanikaan en siihen juuri törmännyt, mutta eikös sillä voi ainakin tsekata juuri että onko resepti voimassa ja paljonko sillä vielä saa?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 viikkoa myöhemmin...

Jos esim.retention/suolilaman tms. tai sen epäilyn takia laitetaan potilaalle nenämahaletku, tarkoituksena tyhjentää vatsansisältöä.Niin jos se erittää kovin paksua,niin millä estää letkun tukkeutumisen, kun eihän nml:ää tietenkään tuossa tapauksessa saa huuhdella? (Vai saako,jos samalla aspiroisi?)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 1 kuukausi myöhemmin...

Potilaita yleensä hoidetaan vuoteessa tai heidän istuessaan. Kuitenkin valitettavan monesti joudutaan tilanteeseen, jossa potilasta hoidetaa lattialla.

Vuodeosastolla työskentelevät, millä keinoilla nostatte velton potilaan lattialta. Nosturi jos on huoneessa, eikä potilasta nyt jostain syystä tarvi saada suhteellisen rivakasti sinne sänkyyn, niin nosturillahan tuo on helpoin. Joskus olen käyttänyt vihreää kahvallista siirtolakanaa, niitä ei vain aina ole. Siinäpä oikeastaan meidän talon mahdollisuudet potilaan lattialta nostamiseksi, tässä nyt lähinnä puhutaan niistä tapauksista kun potilas on aivan veltto.

Nojoo, tuossa joku aika sitten oli lattialla noin 200kg veltto potilas ja nosturin kapasiteetti 180kg asti (kuka ääliö sellasiakin on taloon ostanut). Vihreitä kahvallisia poikkareita ei ollut. Kiroillen soitin sitten vapaapalokunnan veijarit jeesaamaan ja rankalaudallahan tuo oli järjettömän kätevä nostaa sänkyyn. Haluan osastolle siis rankalaudan, lähinnä noita velton potilaan, ehkä lonkkansa siinä murtaneen potilaan nostoon ja liikutteluun... Siitä mielipiteitä.

Muokattu - Kunkku
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

22 tuntia sitten, Kunkku kirjoitti:

Potilaita yleensä hoidetaan vuoteessa tai heidän istuessaan. Kuitenkin valitettavan monesti joudutaan tilanteeseen, jossa potilasta hoidetaa lattialla.

Vuodeosastolla työskentelevät, millä keinoilla nostatte velton potilaan lattialta. Nosturi jos on huoneessa, eikä potilasta nyt jostain syystä tarvi saada suhteellisen rivakasti sinne sänkyyn, niin nosturillahan tuo on helpoin. Joskus olen käyttänyt vihreää kahvallista siirtolakanaa, niitä ei vain aina ole. Siinäpä oikeastaan meidän talon mahdollisuudet potilaan lattialta nostamiseksi, tässä nyt lähinnä puhutaan niistä tapauksista kun potilas on aivan veltto.

Nojoo, tuossa joku aika sitten oli lattialla noin 200kg veltto potilas ja nosturin kapasiteetti 180kg asti (kuka ääliö sellasiakin on taloon ostanut). Vihreitä kahvallisia poikkareita ei ollut. Kiroillen soitin sitten vapaapalokunnan veijarit jeesaamaan ja rankalaudallahan tuo oli järjettömän kätevä nostaa sänkyyn. Haluan osastolle siis rankalaudan, lähinnä noita velton potilaan, ehkä lonkkansa siinä murtaneen potilaan nostoon ja liikutteluun... Siitä mielipiteitä.

Noita vihreitä lakanoita käytetään ensihoidossa pääsääntöisesti. Jos pitää kantaa pidemmän matkaa tai potilas on vuoren kokoinen niin se rankalauta on ihan hyvä valinta. Harvemmin kyllä tullut vastaan missään osasto-olosuhteissa.

Kevyemmän potilaan saa nostettua hyvin siten, että potilasta kammetaan ensin istumaan ja hänen kätensä koukistetaan siten, että ranteet ovat lähellä rintaa. Sitten hoitaja menee selän taakse kyykkyyn, vie omat kätensä potilaan kainaloista läpi ja tarttuu potilaan ranteista kiinni, jolloin ote on tukeva ja potilaan paino tulee lähelle omaa painopistettä jolloin saa isommankin massan hyvin liikkeelle. Jos potilaan jaloissa on mitään eloa, niin potilas voi tässä kohtaa jäädä itse seisomaan tai sitten kaveri voi ottaa kiinni polvitaipeista ja veltompikin potilas saadaan heivattua sinne pedille. Oli ehkä epäselvä selostus, en viitsi alkaa kuvia nyt ottamaan kuitenkaan :D

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

4 tuntia sitten, Julma kirjoitti:

Noita vihreitä lakanoita käytetään ensihoidossa pääsääntöisesti. Jos pitää kantaa pidemmän matkaa tai potilas on vuoren kokoinen niin se rankalauta on ihan hyvä valinta. Harvemmin kyllä tullut vastaan missään osasto-olosuhteissa.

Pirun käteviä röntgenissä siirrellä potilaita ct pöydälle ja takaisin paarille. + muut siirrot

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

En tiedä kuuluuko ihan tähän ketjuun tämä asia, mutta nyt kuulkaas rakkaat kollegat kaipaisin mielipidettä ja perusteluja seuraavanlaisesta asiasta. Eli lääkekippojen pesu astianpesukoneessa (samaan aikaan, kun pestään astioita). Koska siis itse olen sitä mieltä että ei ei, eivät nuo kipposet niin kalliita ole ettäkö niitä kannattaisi pestä ja että sillä aiheutetaan vain lääkkeiden leviäminen kivaisasti ympäri ämpäri. Vaikka kait sitä maalaisjärjellä ajattelisi, että siinähän ne lääkejämät nyt puhdistuu ja poistuu missä ruoanjämätkin yms. Eikä meillä tällä hetkellä ole murskattavia lääkkeitä, että niistä nyt edes juuri mitään niihin kippoihin jää, mutta silti... Ei viitsisi ottaa riskiä.

Edellisessä työpaikassa tehtiin tuota aivan samaa, ja joskus näki kun joku kippo oli ihan samea kun siihen oli monta kertaa laitettu jotain Duphalacia, eikä ollut kunnolla edes puhdistunut. Nykyisessä paikassa olen tähän menessä kylmän viileästi heittänyt havaitsemani kipot hyllynreunalta kuivumasta roskikseen, mutta nyt meinasin ottaa asian kuukausikokouksessa esille...

Muokattu - Petite Infirmieré
Lisätty tekstiä
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

1 tunti sitten, Petite Infirmieré kirjoitti:

En tiedä kuuluuko ihan tähän ketjuun tämä asia, mutta nyt kuulkaas rakkaat kollegat kaipaisin mielipidettä ja perusteluja seuraavanlaisesta asiasta. Eli lääkekippojen pesu astianpesukoneessa (samaan aikaan, kun pestään astioita). Koska siis itse olen sitä mieltä että ei ei, eivät nuo kipposet niin kalliita ole ettäkö niitä kannattaisi pestä ja että sillä aiheutetaan vain lääkkeiden leviäminen kivaisasti ympäri ämpäri. Vaikka kait sitä maalaisjärjellä ajattelisi, että siinähän ne lääkejämät nyt puhdistuu ja poistuu missä ruoanjämätkin yms. Eikä meillä tällä hetkellä ole murskattavia lääkkeitä, että niistä nyt edes juuri mitään niihin kippoihin jää, mutta silti... Ei viitsisi ottaa riskiä.

Edellisessä työpaikassa tehtiin tuota aivan samaa, ja joskus näki kun joku kippo oli ihan samea kun siihen oli monta kertaa laitettu jotain Duphalacia, eikä ollut kunnolla edes puhdistunut. Nykyisessä paikassa olen tähän menessä kylmän viileästi heittänyt havaitsemani kipot hyllynreunalta kuivumasta roskikseen, mutta nyt meinasin ottaa asian kuukausikokouksessa esille...

Viimeksi kun oon törmännyt lääkepikareiden pesuun, n. 10v sitten, pestiin vain ne missä oli ollut pillereitä. Pikarit joissa oli ollut litkuja tai jauhettuja lääkkeitä heitettiin roskiin. Niin taidettiin tehdä jossain harjoittelupaikassanikin aikanaan. 

Mutta juuri joulun aikaan(kun laikkari manas joulutiskejä..) puhuttiin työkavereiden kans lääkepikareiden tiskaamisesta ja siitä ettei sitä onneksi taideta missään enää harrastaa.. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

16 tuntia sitten, Petite Infirmieré kirjoitti:

En tiedä kuuluuko ihan tähän ketjuun tämä asia, mutta nyt kuulkaas rakkaat kollegat kaipaisin mielipidettä ja perusteluja seuraavanlaisesta asiasta. Eli lääkekippojen pesu astianpesukoneessa (samaan aikaan, kun pestään astioita).

Tuttua huttua! Menin erääksi kesäksi yksityiseen palvelutaloon töihin, aluksi tottuneesti heitin lääkekipot aina käytön jälkeen roskiin kunnes alettiin selvittämään syytä miksi lääkekippojen hävikki on noussut niin roimasti aiemmasta. Tässä vaiheessa vasta tajusin, että lääkekipot kuuluisi pestä kyseisessä paikassa. Ne huljutettiin Fairyvedessä sellaisessa isommassa kipossa eli pestiin käsin hoitajien toimesta.. Pesuun menivät kaikki kipot, ei vaikuttanut oliko kipossa ollut kokonaisia, murskattuja lääkkeitä tai litkuja, myös esim. MRSA potilaiden lääkekipot pestiin ja laitettiin kiertämään.... Nykyään kokeneempana ja tietoisempana hoitajana en enää moiseen suostuisi.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

6.2.2017 klo 20.46, nor kirjoitti:

Viimeksi kun oon törmännyt lääkepikareiden pesuun, n. 10v sitten, pestiin vain ne missä oli ollut pillereitä. Pikarit joissa oli ollut litkuja tai jauhettuja lääkkeitä heitettiin roskiin. Niin taidettiin tehdä jossain harjoittelupaikassanikin aikanaan. 

Mutta juuri joulun aikaan(kun laikkari manas joulutiskejä..) puhuttiin työkavereiden kans lääkepikareiden tiskaamisesta ja siitä ettei sitä onneksi taideta missään enää harrastaa.. 

No, meilläpä jotkut harrastaa :D. Musta kanssa ihan naurettavaa touhua, ihan kun ne köykäiset kipot siellä edes pysyisi oikein päin, varmaan monesti myös kivat pesuainejäämät niissä kun jos sitä tiskivettä jää niihin. (Tänään oikein syynäsin hyllyssä oleita pestyjä kippoja, ja nehän oli ihan semmoisia vaaleita pilkkuja täynnä? Varmaan pesuaineesta tullut tms. Juu otin todellakin uudet kipot, ja niin teki onneksi myös iltahoitaja.) Eri asia jos kippoja käytettäisiin pesun jälkeen jossain ihan muualla, vaikka askartelussa tai jonkin pienen tavaran säilytykseen, mutta musta on kovin epäilyttävää antaa niistä enää uudelleen lääkkeitä...

 

Ja ollaan siis kuitenkin ihan kaupungin omistuksessa, eli ei mikään yksityinen paikka (edellinen paikka, jossa tähän törmäsin, olikin yksityinen).

Muokattu - Petite Infirmieré
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Vastavalmistunut

Kysyisin seuraavaa. Elikkä kun vaihtaa katetria (miehelle) niin mistä voi olla varma, että katetri toimii? Tai siis juu juu, siitä kun lähtee virtsaa tulemaan, mutta entäs jos katetri on olevinaan ainakin tarpeeksi syvällä, mutta silti mitään ei tule? Ja on kokeiltu painelut, yskimiset, katetrin heiluttelu/venkslaus ym. Kerran aiemmin katetroinut saman miehen, silloin laitettiin vain sitten pussi kiinni ja jonkin ajan kuluttua sieltä käsittääkseni lähti tulemaan. Mut kun jotenkin itselle on niin iskostunut se, että kun katetri on oikealla paikalla, sieltä pitäisi lähteä tulemaan. Vai onko rakko sitten vain ollut niin tyhjä katetria asetettaessa...? Toki varmaan balongin täyttö sattuu aika pirusti, jos se ei ole oikealla kohdin, mut kyseinen herrasmies on tosi kipuherkkä, ihan jo nivusia ja jalkojakin (mahd. hellästi) hoitaessa valittaa aika kovaan ääneen että sattuu.

 

Entä olisko ideoita, miten saada katetrin letku pysymään katetrissa kiinni? Eräs asukas kun tykkää sitä venkslailla irti (tyhjentää kai katetrin sitä kautta venttiilistä huolimatta ja luoja ties mitä muuta puuhailee) ja tämän seurauksena joudutaan pesemään monet housut päivässä. Pupupuku tai mitkään vaippa-/vaateviritelmät ei tule kyseeseen, koska kyseessä näennäisesti ihan 'fiksu' tyyppi (mmse päälle 20 ym). Mut silti hommailee sen kanssa, ja hoitajien sanat menee kuuroille korville (heittää myös tukisukat menemään ja irrottelee kaikki haavasidokset sun muut melkein saman tein kun ne hälle on laittanutkin). Mitkään teipit ei pysy (ei haavateippi eikä maalarinteippi) eikä auta että laittaa sen pussin lahkeeseen, vaan todellakin näprää kaikki pois. Ja juu on pakko olla katetri...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Vastavalmistunut
Juuri nyt, Vieras: Vastavalmistunut kirjoitti:

Kysyisin seuraavaa. Elikkä kun vaihtaa katetria (miehelle) niin mistä voi olla varma, että katetri toimii? Tai siis juu juu, siitä kun lähtee virtsaa tulemaan, mutta entäs jos katetri on olevinaan ainakin tarpeeksi syvällä, mutta silti mitään ei tule? Ja on kokeiltu painelut, yskimiset, katetrin heiluttelu/venkslaus ym. Kerran aiemmin katetroinut saman miehen, silloin laitettiin vain sitten pussi kiinni ja jonkin ajan kuluttua sieltä käsittääkseni lähti tulemaan. Mut kun jotenkin itselle on niin iskostunut se, että kun katetri on oikealla paikalla, sieltä pitäisi lähteä tulemaan. Vai onko rakko sitten vain ollut niin tyhjä katetria asetettaessa...? Toki varmaan balongin täyttö sattuu aika pirusti, jos se ei ole oikealla kohdin, mut kyseinen herrasmies on tosi kipuherkkä, ihan jo nivusia ja jalkojakin (mahd. hellästi) hoitaessa valittaa aika kovaan ääneen että sattuu.

 

Entä olisko ideoita, miten saada katetrin letku pysymään katetrissa kiinni? Eräs asukas kun tykkää sitä venkslailla irti (tyhjentää kai katetrin sitä kautta venttiilistä huolimatta ja luoja ties mitä muuta puuhailee) ja tämän seurauksena joudutaan pesemään monet housut päivässä. Pupupuku tai mitkään vaippa-/vaateviritelmät ei tule kyseeseen, koska kyseessä näennäisesti ihan 'fiksu' tyyppi (mmse päälle 20 ym). Mut silti hommailee sen kanssa, ja hoitajien sanat menee kuuroille korville (heittää myös tukisukat menemään ja irrottelee kaikki haavasidokset sun muut melkein saman tein kun ne hälle on laittanutkin). Mitkään teipit ei pysy (ei haavateippi eikä maalarinteippi) eikä auta että laittaa sen pussin lahkeeseen, vaan todellakin näprää kaikki pois. Ja juu on pakko olla katetri...

 Ja siis todellakin se katetri oli ihan syvällä, eikä kyllä auttanut vaikka olisi hieman syvemmällekin laittanut... (ja siis jos joku miettii, niin tällä kertaa ratkaisin homman jättämällä vastuun iltavuorolle)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Jos rakossa ei ole virtsaa kuin tippa, kuten normaalisti toiminutta katetria uuteen vaihtaessa tilanne tuppaa olemaan jos vanhaa katetria ei ole pidetty suljettuna, niin eihän sieltä kamalasti mitään tule. Hellästi vaan katetri niin pitkälle että on varmasti rakossa ja rauhassa pikkuhiljaa balongin täyttö. Sen täyttämisenhän ei pitäisi tuntua oikeen missään niin kyllä sen luulisi aika helposti potilaan reaktiosta huomaavan jo täytön alussa, jos balonki on väärässä paikassa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Vastavalmistunut
8.2.2017 klo 17.17, jupet kirjoitti:

Jos rakossa ei ole virtsaa kuin tippa, kuten normaalisti toiminutta katetria uuteen vaihtaessa tilanne tuppaa olemaan jos vanhaa katetria ei ole pidetty suljettuna, niin eihän sieltä kamalasti mitään tule. Hellästi vaan katetri niin pitkälle että on varmasti rakossa ja rauhassa pikkuhiljaa balongin täyttö. Sen täyttämisenhän ei pitäisi tuntua oikeen missään niin kyllä sen luulisi aika helposti potilaan reaktiosta huomaavan jo täytön alussa, jos balonki on väärässä paikassa.

Joo näin minäkin asian ajattelin. Ja katetri olikin lähtenyt oikein hienosti käyntiin :) (ja tyyppi muisti vielä tänäänkin, että ei saa tyhjentää itse vaan hälyyttää hoitajaa, kun iltavuoron hoitajat oli näin hälle sanoneet varmistaakseen että se todella toimii - vaikka aiemmin tutkimuksetkin on menneet usein pilalle koska hän kielloista huolimatta on pussia itse tyhjennellyt. Siksi vanhaa katetriakaan ei voi pitää suljettuna - onnistuu kyllä kaivamaan uuden katetripussin tai on sitten ilman mitään).

Ja kyseinen henkilö valittaa tosiaan hyvin hyvin herkästi kipua, ihan jo nivusia hoidettaessa (ja monesti tyyliin jo ennen kuin mitään on edes tehty), saatikka sitten katetroidessa (vaikka miten on kipulääkkeet ja puudutteet toki käytössä). Tosin jännittääkin varmaan toimenpidettä niin paljon, että se kipu on ehkä enemmän päänsisäistä? Ja luonne, jos nyt niin voi sanoa. Mut varmasti se balongin täyttymisen (väärässä paikassa) aiheuttama kipu olisi jotain niin jäätävää, että ei jäisi epäilystäkään siitä, etteikö jotain olisi pielessä... 

Rauhassa pikku hiljaa on tosiaan aika hyvä neuvo, viimeksi olin ehkä liian hätäinen, kun taas nyt kun toista kertaa hänet katetroin ja oli enemmän rutiinia, keskityin enemmänkin juttelemaan mukavia ja ballonki tosiaan täytettiin hitaasti jne., niin meni ainakin nyt edelliskertaa paremmin. Seuraavasta kerrasta sitten taas tiedä, mut toivottavasti hän ainakin pikkuhiljaa alkais luottaa siihen että minä osaan ihan yhtälailla kuin miespuolinenkin hoitaja.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kiinnostais tietää, että mikä on normaali verensokeriarvo diabeetikolle? Terveellä ihmisellähän se on paastona 4-6, ruokailun jälkeen 6-8.

On vaan ihmetyttänyt jo pidemmän aikaa, kun jos päivystykseen tulee potilas, joka sairastaa diabetestä, niin vitaaleja mitatessa verensokeri saattaa olla luokkaa 11-16, tähän potilas usein toteaa jotakin että "no sehän on sitten ihan hyvä". 

Onko näin? Yhdeltä kolleegalta kysäsin asiaa, ja hänkään ei ollut asiasta varma. Epäili, että potilaat jotka sanoo yli 10 olevan verensokerin olevan normaali, ovat vaan laiskoja hoitamaan omaa sairauttaan. 

Osaako joku antaa asiaan tyhjentävän vastauksen? Kiitos!

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

10 tuntia sitten, Lämäri kirjoitti:

Kiinnostais tietää, että mikä on normaali verensokeriarvo diabeetikolle? Terveellä ihmisellähän se on paastona 4-6, ruokailun jälkeen 6-8.

On vaan ihmetyttänyt jo pidemmän aikaa, kun jos päivystykseen tulee potilas, joka sairastaa diabetestä, niin vitaaleja mitatessa verensokeri saattaa olla luokkaa 11-16, tähän potilas usein toteaa jotakin että "no sehän on sitten ihan hyvä". 

Onko näin? Yhdeltä kolleegalta kysäsin asiaa, ja hänkään ei ollut asiasta varma. Epäili, että potilaat jotka sanoo yli 10 olevan verensokerin olevan normaali, ovat vaan laiskoja hoitamaan omaa sairauttaan. 

Osaako joku antaa asiaan tyhjentävän vastauksen? Kiitos!

 

Tyhjentävää vastausta tähän lienee vaikea antaa, koska asia on niin monisyinen. Itse olen jonkin verran hoitanut sekä 1 että 2 tyypin diabeetikoita ja yleensä verensokeritavoitteet ovat hieman yksilölliset, mutta kenellekään verensokeri 11-16 ei ole objektiivisesti katsottuna hyvä. Yleiset palikkatavoitteet usein olen kuullut, että paastoarvo 4-7 ja aterian jälkeen korkeintaan 8-10 eli vähän korkeampi kuin terveeellä ihmisellä. Ajoittain herkästi tulee yksittäisiä korkeampia arvoja, mutta niistä pitäisi sitten miettiä, että mikä oli syynä ja miten tilanne korjataan. Riippumatta diabeteksen tyypistä esim. tulehdustilanteessa tai kortisonihoidon aikana sokeri voi herkästi nousta tuonne 11-16 ja ylikin ilman mitään muuta syytä ja silloin nyt välttämättä vaikka joku 11 sokeri ei varsinaisesti huonokaan ole. Usein päivystykseen joutuminen on juuri jokin poikkeustilanne, jossa sokerit herkemmin menee pieleen.

Jos sokerit kuitenkin ovat jatkuvasti pielessä, usein ykköstyypin diabeetikoiden kohdalla kyse ei ole niinkään laiskuudesta vaan suorasta hoitoväsymyksestä. Jokainen voi omalle kohdalleen miettiä, kuinka mukavaa on mittailla verensokeria usein 6-10 kertaa päivässä ja pistää insuliinia 5+ kertaa päivässä ja tiedät, että tämä ei koskaan lopu, se jatkuu loppuelämän. Kiusana ovat sitten hypot ja korkeat sokerit, jotka välillä heittelevät ilman mitään itsellesi ilmeistä syytä. Hypot ovat monille erittäin epämiellyttäviä, joten osa saattaa keskimääräistä verensokeria hilata ylöspäin, että hypoja ei tulisi. Yksin asuvalle paha hypo voi olla henkeä uhkava tilanne, jos ei sitä itse huomaa tarpeeksi nopeasti. Osalla diabetes taas voi yksinkertaisesti olla vaikeahoitoinen, kun tuntuu, että insuliini yhtenä päivänä vaikuttaa yhdella tavalla ja toisena ihan toisella, joka voi olla todella turhauttavaa. Onneksi ihan lähivuosina on tullut paljon diabeteksen hoitoa helpottavaa teknologiaa, joka toivottavasti jatkossa helpottaa kaikkien ykköstyyppiläisten elämää.

Kakkostyyppiläiset ovat usein taas sitten iäkkäämpää väkeä, joilla on insuliinihoito. Usein he ehkä juuri osaavat pistää sen pitkävaikutteisen, mutta ateriainsuliinin aloitus ei ole käytännössä mahdollista. Pitkävaikutteista pitäisi nostaa, mutta sitten jos syöminen jää vähemmälle, tulee hypo, joka ei ole yksin asuvalle vanhukselle hyvä juttu. Jos ikää on jo reilusti ja edessä oleva elinaika rajoitettu, ei välttämättä ole järkevääkään alkaa pyrkimään mihinkään hirveän tiukkoihin verensokeritavoitteisiin. On myös paljon väkeä, joille ei ole diabeteksen toteamisen yhteydessä kunnolla ohjattu ollenkaan, mistä on kyse ja miten heidän pitäisi sairautta hoitaa. He osaavat mitata verensokerin, ottaa tabletit ja pistää insuliinin, mutta siihen se rajoittuu. Silloin jos sokeri on pitkään ollut vaikka 11-16, se voi heille olla normaali taso, kun kukaan ei ole asiaan puuttunut. Varmasti joukosta voi laiskuttaakin löytyä, mutta uskoisin kyseessä olevan kuitenkin vähemmistön.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...